*

mikkonummelin

Syy siihen, miksi EU-jäsenyys säädettiin perustuslakiin

Monet ovat ihmetelleet sitä, miksi EU-jäsenyys haluttiin säätää perustuslakiin. Syy tähän on kuitenkin ilmiselvä, eli se, että haluttiin nostaa kynnystä siihen, että eduskunta päättäisi EU:sta eroamisesta. Vaikka tällä hetkellä tällaista skenaariota vastaan suojautuminen saattaa kuulostaa oudolta, tilanne voi muuttua, jos Suomea joudutaan taloustilanteen vaikeutuessa hallitsemaan esimerkiksi vähemmistöhallituksella. Tosin siinäkin tapauksessa se, että yli 100 kansanedustajaa kääntyisi koko EU-jäsenyyttä vastaan, kuvastaisi sitä, kuinka turbulenttiin tilaan suomalainen politiikka olisi päätynyt ja kriisin syvyyden pitäisi olla jo ammottava.

Euroopan Unionin, Pohjoismaiden neuvoston ja NATO:n jäsenyydet ovat seikkoja, jotka Suomen on pitänyt tehdä tai pitää myöhemmin tehdä silmälläpitäen tulevia vuosikymmeniä, eli kymmeniä hallituskausia. Näiden jäsenyyksien valmistelu ja niiden sitoumuksissa pysymistä ei voida päättää yksittäisillä hallituskausilla on/off-periaatteella, vaan päätöksistä on nähtävä niiden kauaskantoisimmatkin seuraukset. Taloudellisesti Suomi tarvitsee tässä tilanteessa vähintään Euroopan talousalueen jäsenyyttä, mutta Euroopan Unionin jäsenyys on käytännöllisempi, koska Suomella on silloin oma edustus niissä pöydissä, joissa koko alueen kauppapolitiikkaa kasataan. Ja ainakin toistaiseksi oikeus ostaa Tallinnasta virvoitusjuomia ilman, että aivan erikoistapauksia lukuunottamatta tullimiehet Suomessa repivät matkatavarat ylösalaisin ja puuttuvat kahta kaljalavaa suurempiin lasteihin. Sotilaallisesti Suomi tarvitsisi oman maanpuolustuksensa tueksi myös NATO-jäsenyyttä.

Se, mitä perustuslain EU-kirjaus ei estä, on se, että Suomi edelleen vaatisi velkakriisiin muita ratkaisuja kuin loputonta omalla kukkarollamme käymistä ja yhä uusia epäonnistuneita hätälainoja ja takauspaketteja. Suomi ei ole euroalueen jäsenyyttä hyväksyessään hyväksynyt sitä, että se voisi osallistua alueella sen omien sääntöjen vastaisiin toimiin. Se, mitä eduskunnan päätöstä oikeasti pelkään, on sitä hetkeä, jolloin kaikki tärkeät luottoluokittajat ovat varoittaneet Suomea luokituksen laskusta, jos seuraavaan EU-takaukseen mennään mukaan. Tämän tietäen, mitäköhän nappia edustajat painavat ja miten hallitus silloin voisi mitenkään perustella kansalaisille korkean luottoluokituksen tahallisen heittämisen menemään?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän petrisalo kuva
Petri Salo

Eikös nyt pantu kerralla paremmaksi ja perustuslakiin täysi valmius isommillekin toimivallan siirroille?

Perustuslain 1§, 94§ ja 95§ koplausta ei ole avattu suomalaisille!
http://twitter.com/Vaaliliitto/status/126572233043...

Eikä siinä mitään. Kyllä me kait tämäkin kestetään, kun vain meillekin kerrotaan, mihin kaikkeen olemmekaan osallistumassa ja miksi?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kun katson eduskunnan sivulta perustuslain 94§ ja 95§ vanhoja sanamuotoja, ne eivät ole olennaisesti tiukempia kuin uudet. Esimerkiksi 94§:

-----

(vanha):

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

(uusi):

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

-----

95§ on vastaavanlainen, siinä on vanhassakin sanamuodossa, joka on peräisin niiltä ajoilta kun Suomi liittyi EU:hun, mahdollisuus kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseen lepäämään jättämättä kahdella kolmasosalla annetuista äänistä, vaikka niillä olisi yhtymäkohtia perustuslakiin tai maamme alueen muutoksiin.

Käyttäjän petrisalo kuva
Petri Salo

Kiitokset Mikko Nummelinille kommentista. Aika eri laillahan mekin näitä pykäliä luetaan. Muutokset ovat mielestäni 94§ ja 95§ osalta erittäin merkittäviä.

Miksi Suomi edes valmistautuu perustuslaissa luovuttamaan itsemäärämisoikeuden kannalta merkittävää toimivaltaa vieraisiin käsiin?

Lainasin parit pätkät tutkija Jaakko Anttila kommentista US-ketjusta "EU-jäsenyys pysyy laittomana vaikka se kirjataan perustuslakiin":

"Suomi liittyi Euroopan unioniin valtiosopimuksella, jonka pääministeri Esko Aho, ulkoministeri Heikki Haavisto ja valtiosihteeri Veli Sundbäck allekirjoittivat Suomen tasavallan presidentin Mauno Koiviston puolesta.

Suomen valtio on ratifioinut valtiosopimuksen vuonna 1994.

Suomen valtion itsenäinen päätösvalta ja itsenäinen tuomiovalta koskevat seuraavia yksinomaan Suomen valtion toimivaltaan kuuluvia aloja:

Verotus; opetus ja koulutus; kulttuuuriasiat; sosiaaliturva, sosiaalinen suojelu ja eläketurva; työmarkkina-asiat ja tulopolitiikka; sairausvakuutus, terveydenhoito ja sairaanhoito; hoito- ja hoivapalvelut sekä maanpuolustus."

Nyt juuri tehdyllä perustuslain 1§,94§,95§ koplauksella mahdollistetaan niiden siirto vieraisiin käsiin. Pikku hiljaa tai kertarysäyksin.

Tosin voisin itsekin uskoa muunlaiset väitteet perustuslain ko. kohtien vähäarvoisuudesta. Onneksi kristillisten meppi Sari Essayah uskalsi avata Helsingissä 13.1.2011 pidetyssä EU-seminaarinsa suunsa.

Suomalainen sosiaaliturva EU:n alle
Lähetetty huhtikuu 24, 2011 kirjoittanut Suomi 2017 - Suomi 2.0
http://suomi2017.wordpress.com/2011/04/24/suomalai...

Ihmetellään ja seurataan tilanteiden etenemistä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Vaikka jotkut kokevat EU-jäsenyyden Suomen itsemääräämisoikeuksia rajoittavaksi, ovat kuitenkin kaikki nämä perustuslainmuutokset, jotka siihen ovat liittyneet, tulleet säädetyiksi Suomen lakien mukaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Myös se, kun Suomen liittyessä EU:hun, koko perustuslaki käytännössä kirjoitettiin uusiksi. Suomessa perustuslain muutokset eivät vaadi eivätkä ole koskaan vaatineet kansanäänestyksiä, koska maamme on tässäkin suhteessa edustuksellinen demokratia.

Lisäksi on virhe väittää, ettei Suomessa ole oikeudellista elintä, joka tutkisi asioiden perustuslainmukaisuutta. Tällaisia kuitenkin ovat esimerkiksi Korkein oikeus ja Korkein hallinto-oikeus, jotka ovat myös olleet lausunnonantajinakin lakeja säädettäessä.

Suomalaisilla olisi vaaleissa täysi oikeus ja mahdollisuus äänestää esimerkiksi Itsenäisyyspuoluetta tai vasemman äärilaidan kommunistipuolueita, jos kansalaiset oikeasti haluaisivat ykkösprioriteettinaan vetää nykyiseltä EU-jäsenyyteen perustuvalta systeemiltä maton alta. Jostakin syystä aniharva näin kuitenkaan on halunnut tehdä.

Käyttäjän petrisalo kuva
Petri Salo

Mikko Nummelinille kohteliammin.

Kansavalta taikka demokratia ei voi toimia jos kansa tiedä. Edes niitä perusasioita, joita päättäjämme todellisuudessa touhuavat.

Eduskuntavaaleissa valtaosa äänestäjistä ei tiennyt edes koko perustuslaki "uudistuksesta". Tiedotusvälineet pitivät tiukan rautaverhon aiheen päällä. Tai jos jotain kirjoittivat, niin nostivat vain esiin presidentinvaltaoikeuksien kaventamisen.

Tosin tässä taitaa nyt Suomen EU-lähihistoria vain toistaa itseään. Kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan Jorma Jaakkolan katsaus kuuluu mielestäni jokaisen suomalaisen EU-perussivistykseen.

SUOMALAINEN VAALIPETOS – salaten ja valehdellen EU:hun
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/nettikirja.php

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Eduskunnan sivuille tulee Suomessa jatkuvalla syötöllä hallituksen esitykset ja lakialoitteet sitä mukaa kun ne ovat valmiita esiteltäviksi. Lisäksi useiden ministeriöiden sivuilta löytyy pilvin pimein vireillä olevia asioita aihepiiriensä mukaan.

Tämä perustuslainmuutos, samoin kuin kaatunut vaalilain muutosesitys, mainittiin tiedotusvälineissä jo viime vaalikaudella. Asiasta kuitenkin nostettiin EU-kriitikoiden myötä suurta numeroa vasta kun Perussuomalaiset olivat saaneet jytkyvoittonsa, sittemmin menneet oppositioon ja havaittiin, että useat hallitukseen menneet puolueet olivatkin kääntäneet takkinsa, mutta oppositioon mennyt Keskusta ei. Tästä nousi se todellisena pidetty huolenaihe siitä, kuinka Suomessa perustuslain säätämiseenkin vaadittavat enemmistöt löytyvätkin merkittäviltä osin hallitus- ja puoluekurin avulla eivätkä edustajien omantunnon mukaan.

Ennen "jytkyä" vallinneessa ilmapiirissä asiaa pidettiin kansankin keskuudessa läpihuutojuttuna, vaikka kiusallisena sellaisena.

Käyttäjän petrisalo kuva
Petri Salo

On totta, että eduskunnassa menee läpi paljon sellaisia lakeja, joiden vaikuttavuudesta valtaosalla meistä ei ole hajuakaan. Tiedotusvälineet kertovat mielestäni vain valikoituja paloja.

Itse äänestin aikoinaan EU:n puolesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana minusta on tullut EU kriittinen enkä usko sen olevan nykymuodossaan pitkäikäinen. Pitkäkestoiseen valheeseen perustuvat valtioliitot ovat yleensä aina kaatuneet.

Itse kiinnostuin tästä nyt läpiviedystä perustuslain HE 60/2010 "uudistuksesta" (LJL 3/2011) keväällä 2010. Nimenomaan 1§, 94§ ja 95§ osalta.

Enemmän kiinnostuin syksyn 2010 tullen, kun vastauksia ei saanut eduskunnalta, virkamiehiltä tai europarlamentin edustajilta mitä nuo "uudistukset" merkitsevät.

Joku oli saanut ympäripyöreät vastaukset keskustan meppi Anneli Jäätteenmäeltä ja silloin ainakin omat hälytyskelloni alkoivat soida. Toki oma tietonikin oli kiinnostukseni alussa hyvin vajavaista. Jopa ihan perustermien osalta.

- EU:n ensimmäinen liittovaltioksi alistunut maa? -
http://suomi2017.wordpress.com/2010/10/08/eun-ensi...
Lähetetty lokakuu 8, 2010 kirjoittanut Suomi 2017 – Suomi 2.0

“Olen mielelläni tämän asian suhteen täysin väärässä, mutta huolestuneena otin avoimen yhteyden eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan johtohenkilöihin.”

Kansanvalta saatikka länsimainen demokratia ei voi Suomessakaan toimia, jos kansa ei tiedä mitä kaikkea sen vaaleilla valitut päättäjät todellisuudessa touhuavat. Siksi on mielenkiintoista nähdä taipuuko perussuomalaisten selkäranka vai uskaltavatko he oikeasti taistella Suomen lukuisia sisäisiä Berliinin muureja vastaan?

Toimituksen poiminnat