mikkonummelin

Laivat kantavat ruumissaan Itämeren valtateitä

  • Tallink-Siljan Star
    Tallink-Siljan Star
  • Viking Linen Amorella
    Viking Linen Amorella

Eräässä kaupunkisuunnittelua koskevassa Facebook-ryhmässä on keskusteltu usein Helsingin satamista ja matkustaja- ja rahtiliikenteen ohjauksesta niin, että rahti ja autoliikenne voisivat painottua nykyistä enemmänkin Vuosaareen ja matkustajaliikenne Länsi- ja Eteläsatamiin. Syynä tähän on Helsingissä vallitseva laaja vastenmielisyys tehdä kalliita investointeja, jotka kohdistuisivat lähinnä henkilö- ja kuorma-autoliikenteen edellytysten parantamiseen eikä kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen edistämiseen. Näin erityisesti kantakaupungissa ja sen läheisyydessä, vaikka kyseessä olisi satamaliikennettä koskeva erityistapaus.

Täksi vuodeksi Helsingin Satama on päivittänyt hinnoitteluaan siten, että kuorma-autorahti on jaettu kolmeen eri hintaluokkaan. Halvimmaksi tulee tulla laivalla Vuosaareen, sitä kalliimpaa on tulla keskustan satamiin ja kaikkein kalleinta on tulla keskustan satamiin ruuhka-aikoina. Kahden jälkimmäisen tavan välinen hintaero tosin on erittäin muodollinen, 2 euroa ja 20 senttiä rekkaa kohti. Se ei varsinaisesti kuulosta kovin järeältä hintaohjaukselta. Vuosaareen tuloa Tallinnasta hillitsee se, että valtaosa sieltä päin tulevista laivoista tulee keskustan satamiin, joten kuorma-autorahtiliikkeilläkään ei oikein ole valinnan varaa valita sitä muodollisesti halvinta vaihtoehtoa.

Laivayhtiöt ovat useampaan kertaan perustelleet, että pelkkään matkustajaliikenteeseen perustuvat alukset eivät Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä kannata. Linda Linen alukset olivat sellaisia, mutta liian pieniä ja epäluotettavia ja ne eivät voineet ajaa talviolosuhteissa ja joutuivat peruuttamaan muinakin vuodenaikoina useita vuorojaan hiemankin korkeamman aallokon vuoksi. Matkustajat alkoivat hyljeksiä yhtiötä epäluotettavuuden takia ja Linda Line kaatui. Georg Ots lienee ollut viimeinen Helsingin ja Tallinnan välinen suuri alus, joka ideologisista syistä rakennettiin pelkästään matkustajille. Ajat olivat kylmän sodan aikana toiset ja Neuvostoliitto ei halunnut suomalaisten pääsevän autoilemaan ympäri Neuvosto-Viroa vaan keskittymään Tallinnaan ja muutamiin tarkkaan rajattuihin kohteisiin. Lisäksi siihen aikaan Suomen ja Viron välistä matkustajaliikennettä rajoitettiin myös kiintiöin. Nykyään taas esimerkiksi työvoiman vapaa, runsas ja edullinen liikkuminen Suomen ja Viron välillä on varsin haluttu tavoite.

Hintaohjaus tulee todennäköisesti jäämään jatkossakin laimeaksi, koska muutamilla suurilla yksityisessä osakeomistuksessa olevilla laivayhtiöillä on tärkeässä liikennemuodossa määräävä markkina-asema ja ne ovat liian tärkeitä kaatumaan. Ne kantavat ruumissaan Helsingin ja Tallinnan välistä valtatietä ja ilman niitä olisi Via Baltica ja moni muukin Itämeren yhteys poikki. Kun asetelma on tällainen, on ymmärrettävää, että Helsingin kaupungin päättäjien kädet ovat tiettyyn rajaan asti sidottuja Helsingin Sataman ja suurten laivayhtiöiden edessä. Tällä hetkellä on olemassa hanke Helsingin satamien saamiseksi virallisestikin osaksi maanteiden ja rautateiden runkoverkkoa, mikä viimeistään velvoittaisi pitämään reitin satamista lähimmille Helsingistä poistuville valtaväylille runsaalle autoliikenteelle sopivassa kunnossa.

 

OIKAISU 16.01.2019: Kuorma-autorahdin hinta keskustan satamissa ruuhka-aikoina on kalliimpaa kuin 2,20€/kuorma-auto, sillä kyseessä on yksikkömaksun/1000 kg eikä koko lastin maksun ero. Näinollen esimerkiksi 10000 kg:n kuormassa hintaero on 22€. Hinnoittelussa on myös muita perusteita, joita ei ole otettu yllä olevassa kirjoituksessa huomioon. Ajantasainen tieto hinnoista löytyy Helsingin Sataman sivulta osoitteesta: https://www.portofhelsinki.fi/helsingin-satama/hinnasto

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän AinKendra kuva
Ain Kendra

Tallinnan tapauksessa ei ole runkoverkkoa kaupungin sisällä määrittelty ja sitten on mahdollista, että runkoverkko yhdistettään vain Vuosaareen?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tarkoitan runkoverkolla Suomen liikenne- ja viestintäministeriön asetusten mukaista tie- ja raideverkoston runkoverkkoa, joten sillä ei voidakaan määrittää Tallinnan kaupungin sisällä olevaa runkoverkkoa, koska se on Viron hallintoelinten asia. Se, mitä Suomessa esimerkiksi Helsingin kauppakamari vaatii, on satamat valtateihin yhdistävien katujen ja suomalaisten satama-alueiden määrittäminen runkoverkon osiksi.

Markku Af Heurlin

Ainakin Wikipedian mukaan M/S Georg Ots oli myös autolautta. Olen matkustanut sillä 1981 ja 1993, muta enpä osaa sanoa asiasta mitään omakohtaista.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Historiatietojen mukaan tuohon aikaan siinä olisi ollut 14 autopaikkaa, mikä viittaa siihen, että olisivat olleet harvinaiseen diplomaattikäyttöön.

Toimituksen poiminnat