mikkonummelin

Nyky-yhteiskunnassa lähes kukaan ei voi olla omavarainen

  • Vaikka omakotitaloihin voidaan asentaa aurinkopaneeleja, asukkaat tarvitsevat silti kantaverkkoa.
    Vaikka omakotitaloihin voidaan asentaa aurinkopaneeleja, asukkaat tarvitsevat silti kantaverkkoa.

Korkeakulttuurit perustuvat siihen, että ihmiset ovat järjestäytyneet yhteiskunniksi, joissa eri ihmisillä on erilaisia tehtäviä ja teollisuusmaissa tuotanto on saatu tehostettua automatisaatiolla ja keskittämisellä suuryksikköihin, milloin ikinä mahdollista. Tämä unohtuu monesti visioissa, joissa haaveillaan uusiutuvien energiamuotojen, energian varastoinnin ja kysyntäjoustojen esiinmarssista niin, että keskitetty tuotanto suurteollisuudesta muutettaisiin paikalliseksi tai henkilökohtaiseksi tuotannoksi. Käytännön esimerkit ovat katoille asennettavat aurinkopaneelit, omat tuulimyllyt, maalämpöpumput tai oma viljelypalsta.

Asun itse kerrostalokaksiossa. Edustan siis sitä suurta osaa nykyisistä kaupungistuneista suomalaisista, joilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia tuottaa itse omaa ruokaansa, juomavettänsä, lämpöään ja valoaan missään määrin. Elämisen edellytykset ovat kiinni siitä, että sähkö tulee pistorasiaan voimaloista ja kantaverkosta, vesi hanoihin vesilaitokselta ja ruoka pöytään kaupan tiskiltä, minne se on päätynyt tehomaataloudesta, elintarviketeollisuudesta ja tukkuliikkeistä kotimaisen tai usein myös kansainvälisen rahdin avulla. Näistä pystyn maksamaan ansiotöistä saamani palkan avulla, kuten moni muukin, eli yhteiskunnassa tehdään vaihtokauppoja siinä, mistä osa-alueesta kukin huolehtii. Jos mikään osa-alue perustarpeista pettää pidemmäksi aikaa, seurauksena on ainakin kaupungeissa, mutta myös laajalti muuallakin, humanitaarinen kriisi ja myös työttömyys olisi varmasti ikävä asia toimeentulon kannalta, koska sosiaaliturva on tältä osin harkinnanvarainen ja niukka.

Sähkön kysyntäjoustot tuotannon heilahteluiden mukaan ovat huono ja tuhoisa asia. Sähköä tarvitaan usein välttämättömyyksiin silloin kun tuuli- ja aurinkovoima tuottavat huonosti. Jos lämmityksestä säästetään kylmällä säällä, pahennetaan kosteus- ja homevaurioita ja ankarilla pakkasilla on olemassa myös vesijohtojen jäätymisen ja halkeamisen vaara. Teollisuuden pysäyttäminen energian huonon saatavuuden vuoksi aiheuttaa koko kansantaloudelle suuria tappioita. Niissä maissa, joissa kärsitään paahtavista helteistä, jäähdytysjärjestelmät ovat tärkeässä osassa ja itse asiassa jäähdytystä tarvitaan kaikkialla, missä halutaan elintarvikkeiden kylmäketjujen toimivan vaarallisten tautien leviämisen ehkäisemiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Onhan maailmassa sentään toinenkin eläinlaji joka ei pärjää omillaan: häkkikana. Muut porskuttavat aikalailla omavaraisesti. Se onkin toimiva strategia jos haluaa selviytyä kaikissa olosuhteissa. Jos taas haluaa ansaita mahdollisimman paljon rahaa, se ei toimi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tarkemmin sanottuna ihmisperäisistä tuotantoketjuista riippuvaisia ovat ihminen ja ihmisen itselleen jalostamat karja- ja lemmikkieläimet.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Harvasta riippuvuudesta on koskaan seurannut mitään hyvää. Pikemminkin kannattaisi pyrkiä yhteistyöhön joka hyödyttää molempia osapuolia, mutta jonka kariutuminen ei ole elämän ja kuoleman kysymys.
Nyt ollaan ainakin kaupungeissa ainakin sähköriippuvuuden osalta menty tilanteeseen, jossa melko pienikin häiriö on elämän ja kuoleman kysymys muuten täysin normaaleissa olosuhteissa. Vesi-, viemäri- ja ruokamonopolit ovat menossa hyvää vauhtia samaan suuntaan, elleivät jo ole perillä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #3

Tässä tapauksessa yhteiskunnan organisoitumisesta teollisuuden, tehomaatalouden ja luotettavan sähköenergiantuotannon varaan on ollut hyötyä, koska sillä on voitettu esiteollisena aikana riivanneet nälkä ja lapsikuolleisuus ja toki mahdollistettu huomattavasti suuremman väestön elättäminen ja korkeampi elintaso.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Nyky-yhteiskunta edellyttäisi jäseniltään korkeaa keskinäistä luottamusta. Viimeaikaiset keskustelut ja tapahtumat politiikassa eivät ole tässä suhteessa rohkaisevia. Monet ovat vetäneet sen johtopäätöksen, että iso osa kansasta tullaan alistamaan pienen eliitin orjiksi ja temppu tapahtuu juuri noita keskinäisriippuvuuden verkoston osia omaan yksityisomistukseen haalimalla. Tähän tarvitaan niiden tahojen apua, joiden pitäisi lainsäädännön avulla pyrkiä huolehtimaan eri väestöryhmien tasa-arvoisesta kohtelusta ja osuudesta keskinäisriippuvuuksien verkostossa. Jos lainsäätäjä saadaan myötämielisiksi verkostoa laajasti hallitsemaan pyrkiville tahoille, on peli verkoston heikoimpien jäsenten osalta pelattu. Tietenkin välivaiheessa voidaan käyttää mm. trickle-down tyyppistä retoriikkaa, jolla tietyn tahon kasvava hallinta- ja nautintaosuus resursseista perustellaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tässä nyt kirjoittajalla on joko tahallinen tai tahaton väärinkäsitys siitä, miten kulutusjoustoa toteutetaan. Sisäolosuhteista tai turvallisuudesta ei pidä tinkiä. Sensijaan kiinteistöjen kulutusjoustossa hyödynnetään rakennusten intertiaa energiavarastona. Teollisuudessa taas kulutusjoustoa on harjoitettu jo pitkään, ei sen kannattavuus ole siitä mihinkään tuhoutunut, lähinnä päinvastoin. Meillähän teollisuusyritykset omistavat Mankala-voimaloita, kulutushuippujen aikaan niiden voi olla kannattavampaa myydä sähkö pörssiin kuin käyttää se itse.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Kun asut talvisin pakkasella 3 vuotta 10-asteisessa talossa tiedät miltä tuntuu sisäolosuhteissa tinkiminen. Asumisen kalleuden vuoksi energia on niitä harvoja asioita terveyden lisäksi, josita voi tinkiä.

Suomessa ei ole juurikaan energiavarastona toimivaa asuntokantaa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Poliittiset päättäjät kautta koko läntisen maailman ovat ajaamassa yhteiskunnat päin seinää.

Trumpilaisuus johtuu pitkälti globalisaation lieveilmiöistä - Keskiluokan asema on heikentynyt USA,ssa voimakkaasti jo kymmenien vuosien ajan. Euroopassa tämä kehitys on ollut hitaampaa mutta suunta on sama. Kehitys johtaa jossain vaiheessa maiden sisäisiin levottomuuksiin, jolloin myös demokratiamme voi olla vaarassa.

Asumisongelmasi on hyvä esimerkki siitä mitä ehkäpä tulemaan pitää tulevaisuudessa suuremmassa skaalassa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Minä asuin lapsena myös kylmässä talossa, ei ollut pattereita, meillä oli öljykamina ja kylmimpinä aikoina joskus irrallinen siirrettävä sähköpatteri. Puilla lämmitettävä uuni oli myös. Lapsena tottui että kylmää oli ja joinakin talvina putket jäätyivät, sekä viemäri että vesi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Raskas prosessiteollisuus, kuten metalli- ja paperiteollisuus eivät mielellään joustele laittamalla koneita kiinni, koska esimerkiksi paperikoneen sammuttaminen ja käynnistäminen ovat aikaavieviä prosesseja. Tämä on tullut ilmi esimerkiksi alaa koskevien työtaistelujen yhteydessä kun sille on laskettu hintaa. Telakkateollisuus toimii valtiontuin ja silloin kun tilaukset ovat päällä, eivätkä ripustele hanskoja naulaan sähkön hintapiikkien takia.

Tyypillisesti ainoa joustava osa energiantuotannossa ovat hiilivoimalat, jotka toimivat osittain säätö- ja varavoimana kysynnän ja tuuli- ja aurinkovoiman vaihteluiden vuoksi. Huomattakoon, että jos tuuli- ja aurinkovoimaa lisätään tukien avulla, se johtaa väistämättä siihen, että hiilivoimaloiden omistajille joudutaan myös maksamaan siitä, että suostuvat pitämään laitoksensa varalla hankalia energiantarvetilanteita varten.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jos olet kerran sitä mieltä, että teollisuudessa ei saa harjoittaa kulutusjoustoa, niin silloinhan niitä 'hiilivoimaloita' vasta tarvitaankin.

Todellisuudessa hiiltä käytetään Suomessa enää vähän, sekin yhteistuotannossa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #11

En kertonut tuossa pelkästään sitä, mitä mieltä olen raskaan teollisuuden energiankäytöstä vaan siitä, miten se nykyaikana todellisuudessa energiaa käyttää. Laitoksiin on alun perinkin investoitu miljardeja euroja.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

1960-luvulla taisivat Suomessa olla viimeiset vuodet jolloin harjoitettiin vielä lähes täysin omavaraista maataloutta pienviljelypalstoilla. Oma mökki, lehmät ja maatila. Tälläinen agraariyhteiskunta oli hyvin tehoton, koska ihminen ei spesifioitunut mihinkään tuotannon haaraan ollessaan maatilalla töissä itselleen vaan toimi generalistina eikä tuotantoteho tällöin noussut kokemuksen myötä sille tasolle mitä se nousee palveluyhteiskunnassa jossa työtehtävät on tiukasti rajattu spesifiin aloihin.

Toimituksen poiminnat