mikkonummelin

Työehdot ovat tärkeitä turvaamaan ihmisten toimeentuloa

  • Työehtojen pyramidi Suomessa. Kaikilla ei ole riittävää henkilökohtaista neuvotteluvoimaa ja tarvitaan perälautoja.
    Työehtojen pyramidi Suomessa. Kaikilla ei ole riittävää henkilökohtaista neuvotteluvoimaa ja tarvitaan perälautoja.

Vaalikauden viimeinen syksy on ollut täynnä työmarkkinariitoja ja niiden uhkia. Työtaistelutoimista osa on kohdistunut hallituksen suunnitelmiin työlainsäädännön uudistamiseksi ja osa itse työehtoihin.

Kuten monesti aikaisemminkin, tässäkin tapauksessa ammattiyhdistysliikettä ja minimityöehtoja on pidetty rakenteita jäykistävänä ja työllistymisen haittana monille. Palkkojen halutaan joustavan alaspäin ja irtisanomisehtojen löyhenevän. Asia on monesti puettu muotoon, että Suomen työmarkkinoille pääsyä olisivat kärkkymässä monet työhalukkaat, jotka eivät pääsisi töihin siksi, että työnantajat eivät voisi maksaa heille lain ja työehtosopimusten mukaan niin matalia palkkoja kuin millä työhalukkaat olisivat valmiita töitä vastaanottamaan.

On kuitenkin monia tapoja, joilla töitä pääsee tekemään vaikka kuinka huonoin ehdoin. Yrittäjän työmääriä ei ole mitenkään rajattu. Lisäksi monilla aloilla on joustoja siinä, että esimerkiksi opiskelijaharjoittelijoita voidaan ottaa töihin matalammilla palkoilla tai jopa palkattomiin harjoitteluihin, mikä on alasta riippuen joko hyvä, kaksipiippuinen tai riskialtis käytäntö.

Minimipalkkojen ja minimityöehtojen merkitys onkin toisenlainen. Ne ovat ohjeellisia rajoja, jotka kertovat potentiaaliselle työttömälle työnhakijalle, milloin heillä on velvoite ottaa työ vastaan sen sijaan, että heillä olisi oikeus jäädä edelleen työttömyyskorvausten varaan. Lisäksi irtisanomissuojaa koskeva lainsäädäntö kertoo samalla, milloin irtisanomisen tai irtisanoutumisen peruste on sellainen, että työttömäksi jääneellä on suoraan oikeus nostaa työttömyysturvaa ilman karenssia.

Koska Suomessa nykyään työmarkkinoilla on pyritty tasa-arvoon niin, että sekä miehillä että naisilla olisi oikeus yhdistää työ ja perhe-elämä, työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia tarvitaan myös suojaamaan niitä työntekijöitä, jotka odottavat lasta tai jotka ovat pienten lasten vanhempia. Monet nykyisistä rakenteista periytyvät ajoilta, jolloin oli oletuksena, että naiset jäivät kotiäideiksi ja miehet toivat koko perheelle leivän pöytään. Monilla naisvaltaisilla palvelualoilla maksetaan siksi niin huonoja palkkoja, koska aiemmin niitä töitä tekivät naimattomat nuoret naiset ennen perheellistymistään tilapäisenä elämänvaiheena ja perheellistyttyään pystyivät jättämään työnsä ilman suuriakaan muutoksia toimeentuloon. Tilanne on nykyään aivan erilainen tilanteissa, joissa asiantuntija- tai johtotehtävissä oleva hyvätuloinen nainen jää vanhempainvapaalle. Jotta perheellistymisen rajakustannus ei olisi hirvittävä tai korkeakoulutettuja naisia pakotettaisi lapsettomiksi, tarvitaan ansiosidonnaisia vanhempainetuuksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Mielenkiintoinen aihe, jossa on monta puolta, saa nähdä tuleeko vilkas keskustelu.

"..esimerkiksi opiskelijaharjoittelijoita voidaan ottaa töihin matalammilla palkoilla tai jopa palkattomiin harjoitteluihin, mikä on alasta riippuen joko hyvä, kaksipiippuinen tai riskialtis käytäntö".

Menen esimerkissäni kauas Suomesta, mutta sellaiseen paikkaan josta tulee monia ihmiselämää koskevia normeja. Nimittäin YK:n päämajassa New Yorkissa on harjoittelijoita, joille ei makseta palkkaa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Olen tietoinen tästä, samoin kuin siitä, että palkattomia harjoittelijoita käytetään paljon myös Euroopan Unionin hallintoelimissä Brysselissä. Pidän tätä käytäntöä epäasiallisena, koska nämä ovat isoja rikkaita kansainvälisiä instansseja, joilla olisi takuuvarmasti varaa maksaa harjoittelijoille palkkaa.

Yhdysvalloissa palkattomia harjoitteluja käytetään joskus korkeakoulutetuilla aloilla siihen, että halutaan suodattaa alalle sisään tulevista pois vähävaraisista taustoista olevat. Jos harjoittelijalla on vanhempien varallisuuden ansiosta kyky "kestää" puoli vuotta tai vuosi palkattomuutta, se katsotaan eduksi ja "todistaa kuulumisen oikeisiin piireihin".

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Niin sama käytäntö on YK:n Euroopassa toimivilla järjestöillä. Se käytäntö ei siis ole yksistään USA:ssa.

Näissä asioissa on tietysti ainakin kaksi puolta. Harjoittelija saa hyvää kokemusta ja suoritettu harjoitelu auttaa hyvän työpaikan saamisessa. Siis harjoitteluun "uhrattu" raha voi tulla nopeasti takaisin.

Suomessa palkatonta harjoittelua on julkisella puolella ehkä eniten. Toisaalta tietysti voi ajatella, että yhteiskunta maksaa opiskelijoille tukea ja opetus on maksutonta, niin yhteiskunta saa harjoittelusta vastiketta rahalleen.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Lisäisin tuohon listaan "palkattomat harjoittelijat" ne lukuisat talkootyöläiset jotka uurastavat ruokapalkalla isoissa urheilutapahtumissa. Esim. jokunen vuosi sitten Suomessa järjestetyissä lätkän mm-kisoissa näitä talkoolaisia oli lukuisia ja ilman heidän panostaan ei koko kisoja olisi saatu edes taloudellisesti kannattaviksi. Jääkiekkoliitto teki muistaakseni 6-8 milj.€ voiton näiden talkoolaisten kustannuksella.
Samalla periaatteella toimiii nämä GrandSlam tennisturnaukset jossa palkattomat talkootyöläiset (pallopojat ja tytöt näkyvimpinä) varmistavat Federerille ja muille staroille miljoonapalkkiot.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Kuten monesti aikaisemminkin, tässäkin tapauksessa ammattiyhdistysliikettä ja minimityöehtoja on pidetty rakenteita jäykistävänä ja työllistymisen haittana monille. Palkkojen halutaan joustavan alaspäin ja irtisanomisehtojen löyhenevän."

Käytät esimerkkiä rakenteiden jäykistämisestä yksinomaan työntekijän haitaksi. Itselläni on esimerkki siitä, kuinka oma luottamusmieheni pyrki heikentämään minulle luvatun henkilökohtaisen lisän yrittämällä saada työnantajan hyväksymään se määräaikaisena. Minulle luvattu palkanlisä olisi kuivunut, kun en seuraavassa yleiskorotuksessa olisi saanut korotusta, vaan palkkani olisi pysynyt ennallaan.

Kun sitten sain työtarjouksen, esimieheni ei enää antanut kilpailevaa tarjousta. Hän oli käynyt luottamusmiehen kanssa keskustelun ja sanoi, että joutuisi tekemään korotusesityksen koko yksikölleni. Yksittäisen työntekijän ei voitu sallia saavan niin suurta palkankorotusta.

En ole murheissani. Uusi työnantaja osoittautui paremmaksi kuin miltä se ensimmäisen kosiskelun perusteella näytti. Eikä uudella työnantajalla henkilökohtaista palkkakehitystä jarrutettu luottamushenkilöstön voimin. Palkankorotukset sovittiin jokaisen henkilön kanssa erikseen eikä niitä kierrätetty luottamusmiesten kautta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Se on tämä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Samasta työstä sama palkka.

Palkkaeroja voi olla vain järjestelmän mukaan määritellyillä palkoilla. Kaksikymmentä vuotta sitten olin mukana eräässä palkkausjärjestelmää laativassa työryhmässä. Palkkausjärjestelmässä oli karkea luokittelu ja sitten henkilökohtainen palkanosa. Henkilökohtaisen palkanosan tekijöinä oli mm. kehityskyky, kielitaito, "ahkeruus", erikoisosaaminen, jne., siis ihan yleisiä seikkoja.

Järjestelmää laadittaessa kaikki olivat yhtä mieltä, että hyvää tulee. Mutta sitten kun työntekijöitä alettiin luokittaa ja määritellä henkilökohtaisia palkanosia, niin tuli tyytymättömyyttä. Joidenkin palkat nousivat ja joidenkin pysyivät ennallaan ja korotuksen saamiseen piti vielä paljon kehittyä. Kenenkään palkka ei tietenkään saanut alentua.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Totta - ellei ole turvaa ei ole halua sitoutua eikä saada vastuullista työvoimaa.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Mitä ne köyhät aina siitä rahasta.
Mihin sitä muka tarvitaan?

Maksaisivat kortilla niinkuin minäkin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työsuhdeturva ei välttämättä ole edullinen tapa huolehtia ihmisten toimeentulosta, sillä se vaikuttaa myös työpaikkojen määrään. Työpaikkojen määrän maksimointi tarkoittaa suurinta kokonaistuotantoa ja sitä kautta isointa mahdollista pottia jaettavaksi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Voisin olla tuosta lähemmin samaa mieltä, jos olisi olemassa joku toimiva perustulomalli. Käytännössä kuitenkin työsuhdeturva käy vuosikymmenten aikana kertyneen kokemuksen perusteella sekä julkiselle että yksityiselle taloudelle huomattavasti halvemmaksi kuin työsuhdeturvan puutteiden korvaaminen sosiaalituin. Liitoissa tämä tiedetään.

On myös helpompi ehkäistä työntekijöiden joutumista työttömiksi kuin antaa työttömyyden tilapäisestikään kasvaa ja johtaa liian monen kohdalla itseään ruokkiviin syrjäyttäviin vaikeuksiin, kuten pitkäaikaistyöttömyyteen, päihde- ja mielenterveysongelmiin, työtaidon ja koulutuksen vanhenemiseen tai ylivelkaantumiseen. Myös työntekijöiden iän karttuessa riski siitä, että siitä yhdestä irtisanomisesta jäisikin lopullisesti työelämän ulkopuolelle, kasvaa.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Ilmeisesti Nummelin kirjoitti "liian asiallisen" blogin, kun kommentointi on laimeata.

Tuossa oli yrittäjistä: "Yrittäjän työmääriä ei ole mitenkään rajattu". Eräiden yrittäjien osalta on rajattu, nimittäin kuorma- ja linja-autoliikenteen osalta. Käsittääkseni ajoajoista on säädetty lailla ja ne koskevat myös yrittäjiä.

Perhevapaat ym. siihen liittyvät asiat ovatkin sitten jo vaikeampi asia moneltakin kannalta. Siihen liittyy mm. sijaisen palkkaaminen ja palkanmaksu vanhenpainvapaan osalta. Toki Kela maksaa palautuksen em. palkoista, mutta ei maksane kuitenkaan kaikkea. Myös sijaisen palkkaamisesta tulee rekrytointikuluja, perehdyttämiskuluja jne. Tietysti voidaan sanoa, että yrittämiseen sisältyy riski. Toisaalta riskejä pyritään välttämään ja siitä voi koitua haittaa yhteiskunnalle.

Minun mielestäni perhevapaiden ajalta ansionmenetyksen korvaus tulisi olla kokonaan yhteiskunnan maksama. Tällä helpotettaisiin naisvaltaisten alojen tilannetta ja kustannukset jakaantuisivat tasaisemmin. Syntynyt lapsi tulee yhteiskunnan "hyödyksi".

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Itse ajavien kuljetusalan yrittäjien ajoaikakysymyksessä ovat ennemminkin yhteiskunnan turvallisuusmääräykset kuin heidän työsuhdeturvansa. Jos omistaja hoitaa ajokeikkojen sijasta yrityksen paperitöitä, sitten voi painaa todella pitkää päivää. Perhe-etuuksien osalta vastuuta kyllä voidaan laittaa enemmän yhteiskunnalle, mutta koska nämä etuudet ovat usein ansiosidonnaisia blogissa selitetystä syystä, tarkoittaa se kuitenkin sitä, että mitä korkeampi palkka, sitä korkeammat veroluontoiset työntekijä- ja työnantajamaksut tai pakolliset vakuutukset jouduttaisiin kuitenkin pidättämään. Hyvinvointivaltioksi asti kehittyneissä rikkaissa teollisuusmaissa työvoimaa ei vain voi saada halvalla.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

" Monet nykyisistä rakenteista periytyvät ajoilta, jolloin oli oletuksena, että naiset jäivät kotiäideiksi ja miehet toivat koko perheelle leivän pöytään. Monilla naisvaltaisilla palvelualoilla maksetaan siksi niin huonoja palkkoja, koska aiemmin niitä töitä tekivät naimattomat nuoret naiset ennen perheellistymistään tilapäisenä."

Täytyy kai diplomi-insinöörillä olla jokin käsitys siitä miksi esim siivoustyöstä ja siihen verrattavista töistä maksetaan heikompaa palkkaa, kuin esim siellä kuuluisissa paperitehtaissa? Varmaan pitäisi olla käsitys miksi paperitehtailla on varaa maksaa parempia palkkoja. Miksi ne maksavat ja minkä takia siitä on hyötyä yhteiskunnalle. Paperitehtaanjohtaja voisi miellellään maksaan paperityöntekijälle siivoojan palkan. Tosin päin tuskin voisi olla paitsi julkisella, jossa taas työpanoksella ja sen hinnalla ei ole suurta merkitystä. Rahaa julkiselle voidaan ottaa pakolla veronmaksajien taskusta, jos niitä siis demaripolitiikan jälkeen on.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Mua on aina huvittanut tuo vasemmiston, varsinkin demareien "demonisointi"'Katsoo historiaa esim sotien jälkeisestä ajasta niin näkee kuka tätä maata on rakentanut. Vallassa oli aina vuoteen 1987 asti maalaisliitto/keskusta ja Sos.dem. Miltäs jälki näytti siihen asti?
Entäs sen jälkeen kun kokoomus pääsi oppositiosta 1987 jälkeen. Miltäs näyttää sen jälkeiset vuodet?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Itse toimin 8v sosdemkaupunginvaltuutettuna raisiossa 1994-2002. Jotain pientä minä siis tiedän sen porukan toimista. En näkisi mitään demonisointia. Pari kertaa äänestin tuon jälkeen demareita. Enää en äänestä. Ei sellaista päivää enää tule.

Toimituksen poiminnat