Lännettymisen ja suomettumisen ero

Suomen nykyistä suhdetta Euroopan Unionin muihin jäsenmaihin, samoin kuin ETA-maihin ja Yhdysvaltoihin, on joissakin puheissa kuvattu "uudeksi suomettumiseksi", jolla on viitattu valtamedian kritiikitöntä suhtautumista eurooppalaiseen yhteistyöhön ja transatlanttiseen puolustusyhteistyöhön, vertailukohtana Suomen ja Neuvostoliiton välinen kanssakäyminen toisen maailmansodan päättymisestä 1990-luvun alkuun.

Tällainen rinnastus on kuitenkin monella tapaa omituinen, koska on valtavan suuria eroja siinä, millaiset ovat oikeasti olleet Suomen välit länteen tai itään päin. Suomen päättäjät ovat koko ajan halunneet lisätä länsiliittoutumisen erilaisia muotoja, alkaen pohjoismaisesta yhteistyöstä ja FINEFTA:sta jo kauan sitten, mutta välit Neuvostoliittoon ja sittemmin Venäjään ovat aina olleet varautuneet ja monilla tavoin epäluontevat. Suomella on Ruotsiin, Norjaan ja nyttemmin myös Viroon kiinteä liittolaissuhde olemattomin rajamuodollisuuksin, mutta Neuvostoliittoon ja Venäjälle on aina ollut viisumipakko. Erityisesti kun puhutaan Neuvostoliiton ajasta, on vaikea nähdä koko itäisen Euroopan kattanut neuvostomiehitys ja epädemokraattinen sosialistinen helvetti minään luonnollisena ja haluttuna tilana maanosassamme.

Monet Suomen ja Neuvostoliiton väliset asiat sotien jälkeisellä vuosikymmenillä tapahtuivat niin, että Suomen politiikkaa määritti itänaapurin ase ohimolla valvontakomission, Porkkalan tukikohdan ja runsaiden sotakorvausten muodossa. YYA-sopimuksen allekirjoittaminen huolestutti korkean tason päättäjiä. Silloin kun yhteisiä sotaharjoituksia oli tarkoitus pitää, suomalaiset päättäjät joutuivat kohteliaasti, mutta määrätietoisesti toppuuttelemaan. Samoja ongelmia en ole havainnut olevan länsimaiden kanssa. Kun Suomeen nykyään tulee silloin tällöin amerikkalaisia tai länsieurooppalaisia sotajoukkoja harjoittelemaan, ainakin 95% kansasta on vakuuttunut siitä, etteivät ne tule Suomen alueelle luvatta tai miehityksen tai vallan anastamisen tarkoituksessa. Samaa ei ole voitu sanoa puna-armeijasta tai sen seuraajasta koskaan.

Mikko Nummelin
Sosialidemokraatit Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Diplomi-insinööri vm 2007, Aalto-yliopiston jatko-opiskelija tutkimusalana teknillinen matematiikka, syventävänä aihealueena ohjelmistojärjestelmät, ohjelmistosuunnittelija Cinia Group Oy:ssä Espoon Keilaniemessä/Helsingin Ilmalassa vuodesta 2015, aiemmin ohjelmistosuunnittelija Ixonos Oyj:ssä Helsingin Herttoniemessä 2008-2015, s. 1975. Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen johtokunnassa kaudella 2019. Espoon sosialidemokraattien hallituksen ja edustajiston jäsen kaudella 2019.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu