1990-luvun laman merkittävin pitkäaikaisvaikutus

Hyvää juhannusviikonlopun jälkipuolta!

Suomi on ollut rikkaimmillaan suunnilleen vuosina 2008 ja 2018 ja näiden välisenä aikana ollut taantuma on ollut kohtalaisen lievää, joten takana on yli kymmenvuotinen periodi, jolloin suomalaisten keskimääräinen taloudellinen elintaso on ollut kansainvälisesti ottaen huippuluokkaa. Tästä huolimatta monet puhuvat 1980-luvusta tai jopa sitä edeltävästä ajasta jonkinlaisena hyvinvointivaltion kulta-aikana. Mystisimmät tulkinnat asiasta ovat olleet sellaisia, jossa joku "hyvinvointivaltion kulta-aika" olisi ajastettu päättymään juuri syntymääni edeltäneenä vuotena 1974. Mistä kaikesta olenkaan jäänyt paitsi?

1990-luvun lama on kuitenkin edelleen suomalaisille traumaattinen merkkipaalu aikajanalla ja se muutti yhteiskunnan luonnetta joiltakin osin tilapäisesti, joiltakin osin pysyvästi. Laman jälkeen jättämiin yksityisiin velkaongelmiin valtio reagoi lainsäädäntömuutoksilla poikkeuksellisen hitaasti, jolloin osa lamavelallisista oli jo kaiken avun ulottumattomissa kun terveys tai henki oli mennyt. Toki suurelta osin parantuneet velkajärjestelymahdollisuudet ja velkojen lopulliset vanhentumiset ovat maalinsa löytäneet.

Kaikkein merkittävimpänä 1990-luvun laman pysyvänä lopputuloksena näen kuitenkin työmarkkinoiden rakenteen. 1990-luvun lama oli se jyrkkä raja, jolloin pelkällä perus- tai kansakoulupohjalla tai kaikkein heikoimmilla ammattikouluohjelmilla lopullisesti lakkasi saamasta töitä. Työttömyys kasvoi 1990-luvun laman aikana jyrkästi ja jäi ikään kuin "faasimuutoksen" omaisesti noudattelemaan aiempaa korkeampaa trendiä. Toki ammattien katoaminen olisi normaalisti prosessina liukuva, mutta nähtävästi 1980-luvun rahamarkkinoiden vapauttaminen ja velkarahan tulva olivat tekohengittäneet liiketoiminnan ohella myös työmarkkinoita. Risusavotat, heinän niittäminen käsin ja runsaat apumiesten tehtävät pienyrityksissä pysyivät keinotekoisesti liian pitkään sellaisina töinä, joissa työskenteli paljon väkeä ja järkevän tasoisella palkalla.

1990-luvun laman jälkeen rekrytointeja alettiin kuitenkin harkita aivan toisella tavalla ja palatakseni yllä mainittuihin maa- ja metsätalouteen, kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että jos asia voidaan hoitaa maatalous- ja metsänraivauskonein, niitä todellakin käytetään ja ihmistyövoiman määrää minimoidaan. Yritystoiminnalta alettiin vaatia kauttaaltaan selvitystä kannattavuudesta. Valokuvausala supistui digitalisaation ansiosta murto-osaan siitä, mitä se oli aikaisemmin kun valokuvien kehittämisen tarve poistui, jolloin alalle jäi vain kaikkein ammattimaisin yrittäjäjoukko ja alan rivityöntekijät ja keskinkertaisesti menestyvät yrittäjät katosivat. Töitä ei sen jälkeen ole haluttu yritystasolla teetättää töiden itsensä vuoksi, toisin kuin jotkut työvoimatoimistot haluaisivat, vaan työnteon on haluttu olevan ammattilaistasoista ja lisäarvoa tuottavaa.

Risusavottoihin ja turhiin ja kuluttaviin velvoitetöihin ei mielestäni ole paluuta eikä sellaiseen ole syytä Suomessa mennä. Olennaisempaa on, että koulutusjärjestelmän on kehityttävä ja vastattava nykyajan tarpeisiin. Koulutusjärjestelmän paikalleen jämähtämistä enemmän on kuitenkin varottava sitä, että jotkut huolimattomat uudistusyritykset johtaisivat laadun heikkenemiseen. Viimeksi yliopistojen sisäänpääsyjärjestelmien uudistaminen on jo aiheuttanut joitakin sisäänoton omituisia lopputuloksia ja vääristyneitä kannustimia tehdä lukion oppiainevalintoja.

Mikko Nummelin
Sosialidemokraatit Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Diplomi-insinööri vm 2007, Aalto-yliopiston jatko-opiskelija tutkimusalana teknillinen matematiikka, syventävänä aihealueena ohjelmistojärjestelmät, ohjelmistosuunnittelija Cinia Group Oy:ssä Espoon Keilaniemessä/Helsingin Ilmalassa vuodesta 2015, aiemmin ohjelmistosuunnittelija Ixonos Oyj:ssä Helsingin Herttoniemessä 2008-2015, s. 1975. Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen johtokunnassa kaudella 2019. Espoon sosialidemokraattien hallituksen ja edustajiston jäsen kaudella 2019.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu