Ihmiskunnan menestys perustuu vastasykliseen energian tuotantoon
Tuuli- ja aurinkovoiman suurimpana murheena on se, että ne tuottavat energiaa vaihtelevasti ja usein juuri silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa vähemmän ja eivät tuota silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa paljon, eli tyynessä, pimeässä ja kylmässä säässä. Tähän on haluttu ratkaisuksi akkuteknologioita, mutta ne ovat kovin keskeneräisiä ja toisena ratkaisuna on haluttu "älykkäitä" sähköverkkoja, joissa energian hinta pomppaisi pilviin silloin kun aurinko- ja tuulivoima eivät tuota tai sähkö saattaisi jopa katkeilla.
Tällaisessa ei ole kuitenkaan mitään älykästä vaan ennemminkin tyhmää ja yhteiskuntien kannalta itsetuhoista. Ihmiskunnan kehitys tavanomaisemmasta keräilijä-saalistaja ihmisapinasta erääksi planeettamme menestyksekkäimmistä lajeista on perustunut siihen, että ihminen on oppinut tyydyttämään elämän kannalta tärkeitä tarpeita vastasyklisesti eli silloin kun hyödykkeen saanti ei ole ollut itsestään selvyys. Käytännössä suurimmat kehitysaskeleet tässä ovat olleet tulenteon keksiminen, maatalous ja teollisuus- ja energiantuotanto fossiilisilla ja sen jälkeen toivottavasti enemmän ydinpolttoaineella. Näillä on varmistettu, että ihmisillä on ruokaa, valoa ja lämpöä silloin kun niitä tarvitaan ja niiden avulla ihmiskunta on pystynyt kasvamaan sellaisiin väkimääriin, jotka eivät mitenkään olisi olleet teknistymättömässä maailmassa mahdollisia.
Mainittakoon, että 1800-luvulla katovuodet aiheuttivat Suomessa nälänhätiä. Nykyinen maatalouden ja rauhan aikana elintarvikkeiden tuonnin myötä saatu huoltovarmuus on niin hyvä, ettei katovuosia suurin osa kansasta edes huomaa, ainoastaan maanviljelijät katokorvauksia hakiessaan.
Energian tarve tulee jatkossakin pysymään jos ei aivan selviytymis-, niin kuitenkin mukavuus- ja taloussyistä ja markkinatalouden toiminnan ehtona vastasyklisenä. Tämän unohtaminen johtaa poliittisiin epäonnistumisiin ja siihen, ettei minkäänlaisista päästö- ja sitä myötä ilmasto- ja ympäristötavoitteista pystytä pitämään oikeasti kiinni.
Kuulostaa fiksulta ajatuksenjuoksulta. Saman huomaa omalla jääkaapilla: kun on nälkä, siellä ei ole mitään. Ja kun on kylläinen, sehän pursuaa kaikkea 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Vastasyklinen-termi tuntuu vähän turhan monimutkaiselta. Luonnonolosuhteista riippumatonta energiantuotantoa tai vain kysynnän mukaista energiaa.
Voihan se olla, että tuohonkin termiin tottuisi, jos sen käyttö yleistyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Parasta vastasyklistä olisi muutama ydinvoimalaitos lisää, erityisesti niitä ” pienlaitoksia ” n. 500 MWh tai sinnepäin.
Ilmoita asiaton viesti
Parasta vastasyklistä energiaa olisi mielestäni ensin löytää negatiivista (-) energiaa ja sitten konvertoida se positiiviseksi (+) energiaksi. Mutta sitä odotellessa ottaa käyttöön Thorium -ydinenergiaa (suolaliuos).
Ilmoita asiaton viesti
Sellainen aurinkoenergia, jossa fotonin sisältämä energia voidaan sitoa pitkäaikaiseen yhdisteeseen, on lähinnä järkevin. Näinhän elokehässä tapahtuukin, kun valokvantti törmää kasvin kaksoiskalvolle ja siinä syntyy varausero, jossa vesi ja hiilidioksidi muutamien valkuaisrakenteiden avulla muodostaa sokeriketjun.
Eli keinotekoinen fotosynteesilaitteiston kehittäminen lienee ainoa järkevä keino. Siihen meidänkin valtion pitäisi laittaa rahaa 100 miljoonia, jotta saadaan toteutettua. Voisi noista turhista yritystuista siirtää rahaa tähän.
Ratkaisu olisi myös oivallinen siksi, että energiaa voisi hyödyntää suoraan ja samalla myös varastoida pysyvämpään muotoon ja käyttää sitä silloin kun on tarvetta. Toinen hyöty olisi ilmakehän hiiliyhdisteiden manipulaatio eli saisimme tehokkaasti laskettua metaanin ja hiilidioksidin pitoisuuksia ilmakehässä.
Kolmas hyöty laitteet voisi laittaa kaikkialle vaikka rakennuksiin ym..
jne…
Pääosin voidaan todeta, että maatalouden vallankumous on merkittävin tekijä, jolla voidaan selittää yhteiskunnan kehittymistä. Alkeellinen maatalous 10 000-7000 vuotta sitten oli hyvin tehokas energian tuottamistapa, sillä käytetyn ja saadun energian hyötysuhde lienee ollut 70 % paremmalla puolella. Näin syntyivät muut työntekemisen muodot ja erikoistuminen erilaisiin asioihin. Maatalouden vallankumouksen sisällä on vielä neljä pikku vallankumousta, joilla on energian käytettävyyteen olevia parannuksia. Ne ovat ruuanlaittoon liittyviä eli paistaminen, keittäminen eli keittotaito, leivontataito eli hapattaminen ja maitohappokäyminen. Jokaisessa näissä vaiheissa ruuan käytettävyys parani.
1860-luvun nälkävuodet johtuivat monista syistä. Suomessa otettiin keskiaikana käyttöön viljelykierto, jossa osa pelloista oli aina kesannolla. Huonoina vuosina voitiin ottaa kesantoja käyttöön kesken kesän esim. juurikkaiden, nauriiden ym. kasvatukseen. Tämä viljelykierto oli tehokastapa ja sen seurauksena väestökasvoi etelässä niin, että ihmisiä lähti uusille seuduille kohti pohjoista halla-arempia maita. Nyt viljelytekiniikka oli sama, mutta osa väestä viljeli huonommilla mailla. Ja niinpä sitten tuli huonot vuodet ja nälän hätä ja Snellman ei uskaltanut ottaa lainaa ruuan hankkimiseksi.
Tämä sama ilmiö tapahtui tänä vuonna mutta syyt olivat muita. Jos osa vilja-alasta olisi ollut vanhoja lyhyemmän kasvukauden ja heikkosatoisempia lajikkeita, olisi saatu joatin talteen. Mutta uudet hybrdidit tarvitsevat hyvät olosuhteet tuottaaseen hyvän sadon.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten hyvä idea, mutta toistaiseksi fotonin energiasta ei kyetä muuntamaan riittävää määrää sähköenergiaa valtakunnalliseen sähköntuotantoon Suomen oloissa.
Hiiliyhdisteiden manipulaatio ilmakehästä on toinen kysymys. Siihen ideasi voisi hyvinkin soveltua. Periaate voisi olla jonkinlaisen kaasumaisen faasin esiohjaamaton valosähkökemiallinen kenno, joka muuntaa hiiliyhdisteet tietyn tyyppisellä fotoanodilla suoraan sähköksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuuli- ja aurinkovoiman suurimpana murheena on se, että ne tuottavat energiaa vaihtelevasti ja usein juuri silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa vähemmän ja eivät tuota silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa paljon, eli tyynessä, pimeässä ja kylmässä säässä.”
Tuo asia on ratkottavissa.
”Tähän on haluttu ratkaisuksi akkuteknologioita, mutta ne ovat kovin keskeneräisiä ja toisena ratkaisuna on haluttu ”älykkäitä” sähköverkkoja, joissa energian hinta pomppaisi pilviin silloin kun aurinko- ja tuulivoima eivät tuota tai sähkö saattaisi jopa katkeilla.”
Parempi ratkaisu olisi säädellä energiankulutusta ja yhteiskunnan syklisyyttä energian tuoton mukaan. Ja energian varastointi käy helpoiten lämpönä.
Se on harhaa, että energiaa tarvitsee tuottaa sen mukaan mitä ihmiset kulloinkin tarvitsevat. Ihmiskunta on aina toiminut syklisesti maailman mukaisesti. Maailmaa ei ole pakko pitää ”päällä” 24/7 joka puolella.
”Näillä on varmistettu, että ihmisillä on ruokaa, valoa ja lämpöä silloin kun niitä tarvitaan ja niiden avulla ihmiskunta on pystynyt kasvamaan sellaisiin väkimääriin, jotka eivät mitenkään olisi olleet teknistymättömässä maailmassa mahdollisia.”
Ei väkiluvun kasvattaminen ole mitenkään hyväasia. Ennemminkin päinvastoin, liikaa ihmisiä rohmuamassa rajallisia resursseja. Parempi olisi vähentää väkilukua tasaisesti.
”Energian tarve tulee jatkossakin pysymään jos ei aivan selviytymis-, niin kuitenkin mukavuus- ja taloussyistä ja markkinatalouden toiminnan ehtona vastasyklisenä.”
Ennemminkin sitä pitää säätää jonkin verran syklisesti toissijaisissa asioissa ja vastasyklisesti siellä missä se on tärkeätä.
Esimerkiksi, sähkösaunaa ei ole pakko käyttää silloin kun ei ole sattumasähköä. Se ei oikeasti heikennä mukavuutta käytännössä mitenkään onko se sauna keskiviikkona vai lauantaina.
Tai teknisempi esimerkki, sillä ei ole mitään väliä kompressoiko Youtube sinne lähetetyn videon valmiiksi heti vai sitten kun sattumasähköä käytettävissä.
Syklisyyden lisäämisellä voi helposti saada jopa 10x parannuksia hyötysuhteeseen ilman että siitä on käytännön vaikutusta muuten kuin että elämä ei ole niin hektistä, vaan sellaista ihmiselle luontaisempaa, vähemmän ruuhkaista.
Ilmoita asiaton viesti