mikkonummelin

Perustilistä ja muista sosiaaliturvatileistä

  • Perustilistä ja muista sosiaaliturvatileistä

Eräässä nimeltä mainitsemattomassa kansalaisaloitteessa eräänä osavaatimuksena on perustilin nimellä kulkevan sosiaaliturvatilin luominen Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Aloitteessa oleva perustilin ominaisuuksien kuvaus on kuitenkin sekava ja osin ristiriitainen ja siitä on paikoitellen jopa vaikea nähdä, onko kyseessä minkäänlainen sosiaaliturvatili, koska sillä on aloitteen kertoman mukaan esimerkiksi seuraavat ominaisuudet: tililtä saa nostaa tuloverolla vähennettynä vapaasti alkupääoman ylittävät osuudet, tilin alkupääoman ylittävät osuudet saa nostaa eläkeiän alussa (redundanttia, koska nehän sai nostaa joka tapauksessa) ja tilin alkupääoman ylittävä osuus kuuluu perittävään varallisuuteen. Järjestelmässä ei siis ole oikeastaan minkäänlaisia tulontasauselementtejä eikä ole selvitetty, miten alkupääoman saldon alittavilta tileiltä tehtävät nostot rahoitetaan. Aloitteessa oletetaan, että ihmisillä olisi kannustimia täyttää tilin vajauksia silloin kun se on negatiivinen, mahdollisesti luottokelpoisuussyistä, mutta tällä ei tietenkään ole mitään merkitystä niille, jotka eivät pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi pysty sitä tekemään. Monet ajattelevat myös sen verran rationaalisesti, että jos täydet haitat realisoituvat jo siitä, että jättää pienen osan velkoja maksamatta ja tätä ei hankalan tilanteen vuoksi voi välttää, miksei samalla jättäisi kaikkia velkoja maksamatta!

Jotta tiliä saisi sanoa sosiaaliturvatiliksi tavallisen säästötilin sijasta, sen tulee sosiaalisuuteen viittaavan nimensä mukaisesti olla yhteiskunnallinen lakisääteinen instituutio kuten nykyisetkin työttömyys- ja eläkevakuutukset ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tilin saldo olisi positiivinen, eli sillä olisi alkupääomaa enemmän varoja, sinne olisi pakko säästää rahaa eikä nostaa sieltä, mikäli sillä hetkellä on riittävät ansio- tai pääomatulot. Tällöin voidaan varmistaa tilin karttuminen ja estetään se, että rahat käytettäisiin kulutukseen tai sijoitettaisiin muualle. Henkilön kannalta etuna on se, että tililtä olisi työttömyyden sattuessa kohdalle jotakin nostettavaa ja että henkilöiden tai liittojen ei kannattaisi sopia palkkoja niin alhaisiksi, että niistä ei riittäisi elämiseen tilin pakollisen kartuttamisen jälkeenkään. Ilman tätä pidäkettä tilille ei todennäköisesti karttuisi kenelläkään mitään: pienituloisilla siksi, että palkka olisi optimoitu korkeintaan kädestä suuhun elämiseen ja suurituloisilla siksi, että heillä olisi parempia paikkoja olemassa mihin rahansa laittaa.

Sitten tulee kyseeseen myös tulontasauselementit, eli miten kohdella sosiaaliturvatilejä, joiden saldo on negatiivinen tai niitä tilejä, joiden saldo on positiivinen ja huomattavan korkealla. On selvää, että järjestelmässä on oltava tapoja, miten negatiivisia tilin saldoja annetaan anteeksi, jo aloitteessakin mainittiin, että eräs kohta, jossa negatiivisen saldon saa anteeksi, on eläkeiän saavuttaminen. Jostakin pitää kuitenkin ottaa rahat tätä varten ja eräs aloitteessa mainitsematon, mutta varmasti käytännön toteutuksissa huomioitava mahdollisuus olisi, että jos perustilin saldo olisi korkea, sinne tehtävistä pakkotalletuksista verotettaisiin tai sosialisoitaisiin pois osa tai perustili laitettaisiin negatiiviselle korolle. Olisi myös mahdollista, ettei perustilin saldoa saisi periä vaan ne konfiskoitaisiin valtiolle henkilön kuollessa kuten nykyäänkin yksittäisen henkilön eläkemaksut menevät muiden henkilöiden nautittaviksi, mikäli kuolee ennen eläkeikää. Tyypillinen tilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, että perustilille pakkotalletettaisiin 200 euroa, mutta perustilin saldo karttuisi vain 100 eurolla, toisen 100 euron mennessä joidenkin negatiivisella saldolla olevien perustilien täyttämiseksi, jotka täyttävät anteeksiantoehdot. Eläkeiän saavuttamisen lisäksi kannattaisi harkita muitakin velkajärjestelytyyppisiä anteeksiantoehtoja, joilla toivottomasti ylivelkaisesta perustilin saldosta pääsisi eroon jo työiässä esimerkiksi tilanteissa, joissa olisi uudelleen onnekkaasti työllistynyt täyspäiväisesti pitkän tai keskipitkän työttömyysjakson jälkeen.

Yllä oleva ei tarkoita sitä, että itse kannattaisin perustilijärjestelmän käyttöönottoa. Mielestäni sosiaalivakuutukset ovat paljon oikeudenmukaisempia tapoja yhteiskunnallisten tuloerojen tasaukseen ja elämäntilannekohtaiseen siltausrahoitukseen. Tietysti unohtamatta työntekijöiden edunvalvontaa. Toisaalta, kuten eräässä aikaisemmassa blogikirjoitusessani huomioin, Suomessa on olemassa monilla ammattialoilla työehtosopimusten vuoksi lomarahan nimellä tunnettu yksivuotinen sosiaaliturvatili.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat