*

mikkonummelin

Yliopistojen pääsykokeiden poisto johtaisi lukukausimaksujen käyttöönottoon

  • Helsingin yliopiston päärakennus
    Helsingin yliopiston päärakennus

Tämän vaalikauden aikana ovat erilaisin verukkein voimistuneet vaatimukset yliopistojen pääsykokeiden lakkauttamisesta ja ylioppilaskirjoitusten tulosten painottamiseen valintakriteerinä. Perusteet ovat mitä ihmeellisimpiä, pääsykokeita on sanottu esimerkiksi lottoarvonnoiksi, mikä on syvä loukkaus niihin menestyksekkäästi osallistuneita ja sillä tavoin yliopistoihin sisään päässeitä ja heidän sitä varten tekemäänsä henkisesti ja sivistyksellisesti vaativaa työtä kohtaan.

Lääketieteelliset tiedekunnat tutkivat simuloimalla, millä tavoin pääsykokeiden poisto olisi vaikuttanut sisäänottoon ja tulos oli hämmentävä: jopa puolet sisään päässeistä olisi vaihtunut. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikeapääsyisillä aloilla mitä ilmeisimmin pääsykokeilla on suuri merkitys ja niiden avulla sisään hakee myös iän tuomaa kypsyyttä omaavia henkilöitä pelkkien juuri lukion penkiltä tulleiden sijasta. Jos tässä tapauksessa olisi kysymys pelkästään siitä, että sisään otettavien joukko jossakin määrin vaihtuisi, ei olisi niinkään syytä huoleen, jos pelisäännöt olisivat alusta alkaen selvillä. Kysymys on kuitenkin siitä, että osasta hakemaan halukkaita ei tehtäisi ainoastaan ei-sisäänpäässeitä vaan hakukelvottomia. Hakukelvottomuuteen ajaminen on syvästi epätasa-arvoistavaa ja tähtää siihen, että jo ennen hakuprosessia, olisi jonkinlainen ideaali niistä opiskelijoista, jotka sisään halutaan ja tämän ideaalin rikkovat halutaan ehdottomasti sulkea pois jo etukäteen.

Pelkkien ylioppilaskirjoitusten avulla sisään päästäminen hankalapääsyisimmillekin aloille ja pääsykokeiden kautta olevan väylän poistaminen johtaa siihen, että opiskelija-ainekseksi halutaan vain nuoria vasta ylioppilaaksi kirjoittaneita, viis siitä, että joku välivuosia pitänyt tai toista tutkintoa suorittamaan hakeva kypsempi hakija olisi huomattavasti pätevämpi ja voisi sen pääsykokeisiin lukemalla ja niissä pärjäämällä, samoin kuin opinnoissaan menestymällä osoittaa. Ei ole kaukaa haettua, että sisäänpäässeiden yleinen profiili halutaan saada samantapaiseksi kuin jos lukukausimaksut olisivat jo käytössä. Onhan niin, että parikymppisillä juuri ylioppilaaksi kirjoittaneilla on todennäköisempää, että heidän vanhempansa olisivat valmiita koulutusta omasta pussistaan rahoittamaan, kolmekymppisillä näin on harvemmin. Lukukausimaksu-ideologiaan haku-uudistus kytkeytyy myös toisella tavalla, koska vanhempana valmistuneilla olisi laskennallisesti pienempi todennäköisyys jäljellä olevan työuransa aikana saada koulutuksensa maksettua yhteiskunnalle takaisin. Viimeinen tönäisy lukukausimaksuja kohden olisi se, että hankalapääsyisimmät alat eivät pystyisi karsimaan pelkkien ylioppilaskirjoitusten tuloksilla hakijoita tarpeeksi hyvin ja sisäänoton rajoittamiseen käytettäisiin koulutuksen maksullisuutta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset