Tulevaisuusvisioiden savuton, raitis, vegaani ja sosialistinen yhteiskunta?

Yhteiskunta muuttuu ajan kanssa teknisen kehityksen ja uusien aatteiden myötä. Normaali kehityssuunta ainakin teollisuusmaissa on ollut talouskasvu ja ihmisten elämän helpottaminen elintason noustessa. Parhaat keksinnöt ovat jääneet elämään siksi, että ne ovat parantaneet tehokkuutta ja mahdollistaneet tavaran tai palvelun saamisen pienemmällä työtuntimäärällä ansaitulla palkalla. Jostakin syystä monissa tulevaisuusvisioissa, perusteltiin niitä sitten oikeudenmukaisuus- tai ympäristösyillä, tilanne tuntuu olevan jostakin syystä toisin.

Useimmat tulevaisuusvisiot ovat nimittäin järkyttävän suunnitelmataloudellisia ja eivät huomioi lainkaan yksityisomistuksen arvostusta. Toimivaksi todetulle energiantuotannolle ei anneta juuri minkäänlaista painoarvoa, vaan oletetaan, että tuuli- ja aurinkovoimaan ja niukkaenergiaisuuteen voidaan siirtyä vallankumouksellisen (sic) lyhyessä ajassa, esimerkiksi yhdessä tai kahdessa vuosikymmenessä. Lisäksi katsotaan, että ihmiset alkaisivat "trendinomaisesti" luopua yksityisautoilusta, kesämökeistä, lihansyönnistä ja lentomatkailusta ja elää koko elämänsä suurimpien kaunpunkiseutujen kantakaupunkialueilla, perheetkin ahdettuna pieniin koppeihin, näkemättä kaukomaita tai maaseudun aarniometsiä kuin korkeintaan tietokoneen ruudulta. Peltojahan tai muuta ihmisten ekologista jalanjälkeähän maaseudulla ei enää olisi, koska kaikki aterioilla syötävät pavunidut saataisiin kaupunkien keskustoissa olevien talojen katoille tupatuista kerrosviljelmistä. Työllisyyskysymykset sivuutetaan suunnilleen toteamuksella, että automatisaatio lakkauttaisi suurimman osan töistä, joten jostakin pitäisi väkisin pusertaa suurehko perustulo kaikille ihmisille, eikä oteta huomioon sitä paljon todennäköisempää skenaariota, että jatkossakin vailla palkkatyötä oleminen, jos ei ole perittyä varallisuutta, tarkoittaa työssä vielä oleviin verrattuna kovin niukkaa elintasoa. Tupakka ja alkoholi ja ihmisten kiinnostus niitä kohtaan häviäisi jonnekin kuin itsestään ja kaikki uudet sukupolvet olisivat savuttomia ja raittiita ja iloitsisivat kieltolaeista, pitäen niitä "vapautena".

Mistä syystä tällainen 1800-luvun marxilaisuudesta peräisin oleva unelma markkinatalousyhteiskunnan luonnollisesta muuntumisesta sosialistiseksi on näinkin vahvoilla tulevaisuusvisioita tekevässä yhteiskuntatutkimuksessa? Tähän voi hyvin vaikuttaa kyseistä alaa opiskelevien oma sosioekonominen asema opiskeluaikana ja sen jälkeen. Ne korkeakoulutetut, jotka joutuvat toimimaan pitkään epäsäännöllisten apurahojen varassa ja kokemaan omassa elämässään niukkuutta, kääntyvät helposti vastikkeettoman perustulojärjestelmän kannattajiksi ja näkevät, että ympärillä suurissa liikeyrityksissä tai omakotitalon omistajien autotalleissa olisi (valtiovallan toimesta) jakokelpoista varallisuutta. Jos yhteiskunta muuttuisi sellaiseen suuntaan, että yhä useampi putoaisi pois keskituloisista ryhmistä, se ei välttämättä johtaisi vaalituloksiin, jotka veisivät yhteiskuntaa kohti ekososialismia. Syynä tähän on se, että matalammin koulutetussa suuremmassa väestönosassa niukkuuteen turhautuminen purkautuu yleensä eri tavalla ja ekososialististen visioiden sijasta aletaan kannattaa esimerkiksi ulkomaalaisvastaisuutta. On myös todennäköistä, että niukemman kokoisen keskiluokan yhteiskunta tarkoittaa myös kasvavaa omaisuus- ja väkivaltarikollisuutta.

Muutamia aikaisempia, kirjoituksiani, jotka sivuavat aihetta:

* Luotettava energiansaanti on välttämätön osa hyvää ilmastostrategiaa

* Kaupunki on historiallisesti ennemmin kauppapaikka kuin asuinpaikka

* Jakamistaloudessakin omistaminen on usein kannattavampaa kuin vuokraaminen

* Epäonnistuneet ilmastokampanjat voivat johtaa uusiin päästöhuijauksiin

Mikko Nummelin
Sosialidemokraatit Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Diplomi-insinööri vm 2007, Aalto-yliopiston jatko-opiskelija tutkimusalana teknillinen matematiikka, syventävänä aihealueena ohjelmistojärjestelmät, ohjelmistosuunnittelija Cinia Group Oy:ssä Espoon Keilaniemessä/Helsingin Ilmalassa vuodesta 2015, aiemmin ohjelmistosuunnittelija Ixonos Oyj:ssä Helsingin Herttoniemessä 2008-2015, s. 1975. Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen johtokunnassa kaudella 2019. Espoon sosialidemokraattien hallituksen ja edustajiston jäsen kaudella 2019.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu