*

mikkonummelin

Luotettava energiansaanti on välttämätön osa hyvää ilmastostrategiaa

  • Suomen metsien hakkuista ja hiilinielun laskennasta on käyty kiistoja.
    Suomen metsien hakkuista ja hiilinielun laskennasta on käyty kiistoja.

Kuten kaikki tietävät, viime viikon isoja keskusteluaiheita ovat olleet Yhdysvaltain vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta ja Suomen neuvottelut EU:ssa hiilinieluista ja metsien hakkuista. Molemmat ovat kytköksissä siihen, minkälaisia ilmasto- ja ympäristöstrategioita halutaan tehdä.

Minun mielestäni Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ilmoitus Yhdysvaltain vetäytymisestä ilmastosopimuksesta ei kuitenkaan ole pääasiallinen ongelma vaan sovittujen ilmastostrategioiden epärealistisuus. Jo aikaisemmin on arvosteltu Kiinan jättäytymistä käytännössä vapaamatkustajaksi maailman suurimman saastuttajan lähtöasemasta. Ilmeisesti jotkut ympäristöjärjestöt kuitenkin antavat Kiinalle monia asioita anteeksi siksi, että ihailevat sen kommunistista diktatuuria.

Vielä suurempi ongelma on siinä, miten energiantuotanto on ilmastostrategioissa suunniteltu järjestettäväksi. Tämänhetkisen teknologisen tietämyksen mukaan on vain kaksi perusenergiavaihtoehtoa, jotka voivat tarjota tasaisen ja luotettavan sähköenergian toimituksen teollisuusmaihin ja ne ovat polttovoima (sisältäen fossiiliset polttoaineet) ja ydinvoima. Tasainen ja luotettava energiantoimitus on myös teollisuusmaiden yhteiskuntajärjestelmien elinehto. Energiajärjestelmä, joka tuottaa sähköä 90% ajasta, mutta joka on katkolla 10% ajasta, mikä voi helposti olla hiemankin liian tuulivoima- ja aurinkovoimapainotteisen energiantuotannon lopputulema, ei ole arvoltaan 90% luotettavan energiajärjestelmän arvosta vaan todella paljon huonompi.

Sähkökatkot aiheuttavat teollisuusmaissa suunnattomia aineellisia ja taloudellisia vahinkoja, jos ne pitkittyvät, erityisesti, jos katkot ajoittuvat tilanteisiin, joissa esimerkiksi kylmyyden takia lämmittäminen on välttämätöntä. Kun sähköt katkeavat, tehtaat pysähtyvät ja niiden käynnistys uudelleen voi kestää. Jääkaapit ja pakastimet sulavat ja ruoat pilaantuvat, jos katko ajoittuikin lämpimälle ilmalle. Sairaalat joutuvat turvautumaan varavoimajärjestelmiin, jotka kestävät rajallisen ajan, jotta vaikeimmin sairaat potilaat eivät kuolisi heti. Mobiiliverkot sammuvat monin paikoin alle vuorokauden kuluessa sähkökatkon alkamisesta.

Kun yllä olevan ottaa huomioon ja tietää, että jotkut ovat tulkinneet ilmastostrategioita niin, että runsaan kymmenen vuoden kuluessa pitäisi ajaa koko fossiilisten polttoaineiden käyttö alas, vaikka niiden osuus energiantuotannosta olisi nyt jopa 80%, ymmärtää heti, ettei se ole mahdollista. Vielä hullummaksi tilanne muuttuu, jos ydinvoimakin pitäisi ajaa alas. Sellaisen sanominen uskottavaksi ilmastostrategiaksi on silkkaa typeryyttä, jota kuulee monien kärkipoliitikkojen palopuheissa ja lukee arvostetunkin median artikkeleissa. Tekninen kehitys ei laukkaa niin huimaa vauhtia tuuli- ja aurinkovoimaa koskevan energian varastointiongelman kohdalla. On hyvä miettiä esimerkiksi minkälainen tekninen kehitys on tapahtunut kuluneiden 12 vuoden kuluessa vuodesta 2005 alkaen, jolloin voi varovasti hahmottaa sitä, kuinka suuret muutokset joillakin nyt tuntemattomilla kärkialoilla voi olla, muilla aloilla olevien muutosten jäädessä mitättömiksi vuoteen 2030 mennessä.

Maapallonlaajuista hajautettua tuotantoa ei ole mahdollista toteuttaa, koska sähkön siirtohäviöt mantereiden välillä olisivat liian suuria ja osa maailman valtioista on liian epäluotettavia ja epävakaita, jotta niiden alueilla olevista voimaloista ja siirtoverkoista uskallettaisiin olla riippuvaisia. Käytännössä energiaomavaraisuus on aina toteutettava oman maan sisällä tai yhdessä kaikkein luotettavimpien, rikkaimpien ja rauhanomaisimpien lähinaapureiden kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset