Kansalaisaloite on jätetty alkoholilain uudistuksesta
-
Puolalainen Żywiec-lager on 5,6% olut, joka tulisi sallituksi ruokakaupoissa kansalaisaloitteen perusteella
Tänä iltana on lähetetty kansalaisaloite "Alkoholilain uudistus (A-oluet ja alkoholipitoiset limonadit vähittäiskauppoihin)" oikeusministeriön tarkastettavaksi ja sen nimienkeruun on tarkoitus alkaa ensi viikon perjantaina 9.6.2017. Toisin kuin STM:n luonnos, kansalaisaloiteversiossa on käytännön syistä jouduttu tekemään muutokset nykyiseen alkoholilakiin ennemmin kuin laatimaan kokonaan uutta alkoholilain tekstiä. Samasta syystä aloitteesta on jouduttu karsimaan monimutkaisempia osin asetuksista löytyviä osia kuten terassimääräykset. On kuitenkin oletettavaa, että kansalaisaloitteen menestyksekäs eteneminen saattaa herättää hallituksen palaamaan takaisin omiin toimiinsa alkoholilain uudistuksen edistämiseksi.
Kansalaisaloitteen mukainen alkoholilain muutos vaikuttaisi hyväksyttynä seuraavilla tavoilla nykytilanteeseen:
- Ruokakaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttiraja nousisi 4,7%:sta 6,0%iin ja valmistustaparajoite poistuisi.
- Alkoholijuomien sallitut myyntiajat kaupoissa laajenisivat nykyisestä 9-21:stä 7-23:een.
- Vähäisen määrän alkoholijuomia saisi tuoda myös lyhyiltä Venäjän matkoilta (20 tunnin sääntö poistuisi)
- Pienpanimot saisivat ulosmyyntioikeuden oluista ja sahdeista 13%:iin asti, eli käytännössä kaikista tuotteistaan
Kansalaisaloitteen lakiteksti kuuluu seuraavasti:
-----
Aloitteen sisältö
Laki alkoholilain 3. luvun 10 §:n ja 4. luvun 14 §:n, 16 §:n ja 21 b §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan alkoholilain (1143/1994) 3. luvun 10 § otsikko ja teksti sellaisena kun se on laissa (287/1996), muutetaan 4. luvun 14 § 1. ja 2. momentit, sellaisena kun ne ovat laissa (764/2002), lisätään 4. luvun 16 § 1. momenttiin sellaisena kun se on laissa (486/1997) uusi 4. kohta ja muutetaan 4. luvun 21 b § 4. momentti sellaisena kun se on laissa (764/2002) seuraavasti:
3. luku
=====
10 §
Alkoholijuomien maahantuonnin rajoittaminen Euroopan talousalueen ulkopuolelta
(Poist.)
Euroopan talousalueen ulkopuolelta saa henkilökohtaiseen käyttöön tuoda enintään 16 litraa olutta, 5 litraa hiilihapotonta viiniä, 2 litraa muita alle 21 tilavuusprosenttia sisältäviä alkoholijuomia ja litran yli 21 tilavuusprosenttia mutta korkeintaan 80 tilavuusprosenttia sisältäviä alkoholijuomia.
4. luku
=====
14 §
Vähittäismyyntilupa
(Poist.) Enintään 6,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alkoholiyhtiön lisäksi harjoittaa se, jolle lupaviranomainen on myöntänyt tätä koskevan vähittäismyyntiluvan.
(Poist.) Enintään 13 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän (Poist.) oluen, viinin tai hiilihapollisen hedelmäviinin vähittäismyyntiä saa alkoholiyhtiön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön määräämin ehdoin lupaviranomaisen luvalla harjoittaa se, jolle on myönnetty lupa kyseisen tuotteen valmistamiseen.
=====
16 §
Vähittäismyyntikiellot
Alkoholijuomaa ei saa alkoholijuomamyymälässä tai 14 §:n 4 momentissa tarkoitetussa myyntipaikassa myydä:
=====
4) yöllä kello 23 ja 7 välisenä aikana.
=====
21 b §
Vastaavaa hoitajaa ja tämän sijaisia koskevat edellytykset
=====
Anniskelupaikassa, jossa anniskellaan yksinomaan käymisteitse valmistettuja enintään 6,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia, riittävä ammattitaito voidaan 3 momentista poiketen todeta ravitsemisalan oppilaitoksen antamalla todistuksella siitä, että henkilö hallitsee alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset.
Tämä laki tulee voimaan __ päivänä ___kuuta 20_.
-----
ja sen perusteluosio kuuluu seuraavasti:
-----
Perustelut
Yleistä
Suomen nykyinen alkoholilaki on vanhentunut ja tarvitsee uusimista. Sen nykyinen vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien tilavuusprosenttiraja 4,7% on liian matala, ottaen huomioon, että monet kotimaiset ja kansainväliset laadukkaat oluet, siiderit ja alkoholipohjaiset limonadisekoitukset kuten ns. long drinkit ovat tätä vahvempia, esimerkiksi sisältäen 5-6 tilavuusprosenttia alkoholia.
Lisäksi Suomen nykyisessä alkoholilaissa on tarpeetonta sääntelyä, joka hankaloittaa esimerkiksi pienpanimoiden toimintaa. Nykyisellään osin laki-, osin asetustekstit epäävät niiltä ulosmyyntioikeuden. Sääntelyn keventäminen mahdollistaa pienpanimotoiminnan elpymisen ja laadukkaiden paikallistuotteiden kehityksen. Lisäksi tämä parantaa työllisyyttä ja alaa koskevan yrittäjyyden edellytyksiä.
Pykäläkohtaiset perustelut
3. luku
10 §
Nykyisellään alkoholin tuontia Venäjältä on rajoitettu siten, ettei sitä saa tuoda lainkaan alle 20 tuntia kestäneiltä matkoilta. Tämä rajoitus on ilmeisen tarpeeton ja vastaavaa rajoitusta ei ole sovellettu Euroopan Unionin sisämarkkinoillakaan pitkään aikaan. Siirtämällä Euroopan talousalueen ulkopuolisen alkoholintuonnin määrälliset rajoitukset lakitekstiin ja poistamalla oikeus säätää aikarajaa asetuksella, mahdollistetaan alkoholin tuonti itärajalla myös lyhyiltä matkoilta. Alkoholilaista riippumattomista syistä Venäjälle matkustaminen on jo nykyisellään hankalaa esimerkiksi viisumimääräyksistä johtuen.
4. luku
14 §
1. momentin muutos mahdollistaa korkeintaan 6,0 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien myynnin vähittäiskaupassa, 2. momentin muutos laajentaa jo nykyisellään voimassaolevan ns. tilaviinejä koskevan myyntioikeuden koskemaan myös pienpanimo-oluita.
16 §
Nykyisellään alkoholijuomien myyntiä vähittäiskaupoissa on rajoitettu kello 9-21 väliselle ajalle valtioneuvoston asetuksessa. Koko rajoitus on kyseenalainen, koska kaupoilla pitäisi olla oikeus myydä niiden kaikkia tuotteita niiden aukioloaikana. Koska kansalaisaloitteella ei voi muuttaa valtioneuvoston asetusta, on hyvä kompromissi laajentaa myyntiaika välille 7-23, joka paremmin vastaa käytännössä voimassa olevia kauppojen valitsemia aukioloaikoja.
21 b §
Johdonmukaisuuden vuoksi muutetaan 14 § muutosten vuoksi myös anniskelun lupia koskeva kevennetty menettelytapa koskemaan korkeintaan 6,0 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä juomia.
-----
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)
Aloitteessa ei ole riittävää hoksotinta koko päätäntään. Kokoomuksen esitys viinien vapauttamiseksi vähittäiskauppaan olisi oikea päätös tämän tyhjäpäisen puuhastelun sijaan.
On selvää, että alkoholilain kokonaisuudistus - jollaisesta hallituksessa oli jo sovittu - tarvitaan. Tämä kansalaisaloite ei poista sen tarvetta. Sen sijaan tuon kokonaisuudistuksen kynnyskysymykseksi nousi selvästi kaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden nosto 5,5 til-%:iin. Siksi tässä kansalaisaloitteessa tähdätään tuon rajan - ja muutaman olennaisen muun muutoksen tekemiseen. Ei välttämättä siksi, että laki tulisi sellaisenaan muutetuksi, vaan siksi, että viestimme eduskunnalle ja erityisesti hallituspuolueille, että kansalle tuon rajan nostaminen ei ole ongelma. Jos tuo kynnyskysymys alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukselta saadaan pois tieltä, voisi hallitus jatkaa uudistuksen käsittelyä alkuperäiseltä pohjalta.
Tässä aloitteessa on keskitytty siihen, että hyväksyttäväksi tulisi valmiiksi valmisteltuja pykäliä, koska pelkät toimenpidealoitteet voidaan haudata jo valiokunnassa kun kukaan ei jaksa niitä varten pykäliä sorvata. Alkoholilain uudistus on vaativa kokonaisuus ja itsekin toivon ennemminkin hallitukselta hyvin tasapainotettua kokonaisuutta, jossa viinitkin voisivat ruokakauppoihin päätyä.
Päädyin nykyiseen sanamuotoon pääosin siksi, että mediassa käydystä keskustelusta on pääteltävissä, että ainakin perussuomalaisten ryhmä, suurin osa kokoomuksen ryhmästä ja osa keskustan ryhmästä on maltillisen vähittäiskaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan korotuksen kannalla, jolloin ehdotus on sisällöltään realistinen ja nykytilanteessa poliittisesti mahdollinen. Lisäksi on mahdollista ja todennäköistä, että kannatusta löytyisi ainakin osittain myös sosialidemokraattien ryhmästä, koska onhan tämä aloite puhtaasti demarien alulle panema.
Kansalaisaloitteen kohdalla olisi toki voinut mennä pitemmälle, mutta ehkä olette tuumailleet, että teette sellaisen kansalaisaloitteen, jonka tyrmääminen eduskunnassa osoittautuu perusteettomammaksi.
Tulen tämän kyllä allekirjoittamaan. Se tullee saamaan kannatusta myös eduskunnassa, eritoten, jos hallitus ei anna vastaavansuuntaista esitystä tällä kertaa.
Juuri näin, ei liian radikaalia aloitetta vaan sellainen, joka vastaa nyt hankaluuksiin joutuneen alkoholilain uudistuksen ongelmakohtia, hallituksen enemmistön valmiutta edetä asiassa ja pysyy niissä raameissa, missä yksittäiset kansalaiset ilman apua voivat lakitekstiä ehdottaa ja tulkita. Lakiehdotusmuotoiset kansalaisaloitteet ovat vaativia tehdä ja toimenpidealoitemuotoiset kuten Paavo Väyrysen euroeroaloite voivat hautautua kun kukaan ei halua valmistella eduskunnan virkamiespuolella pykäliä vastentahtoisesti.
Hidasta, mutta sentään suunta on oikea. Kai tämän allekirjoittaa voisi.
Oma ehdotukseni on silti edelleen tässä :) http://oulalintula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177866...
Noin prosentti rajat on ihan koomisia. Viinat, viinit yms vapaaseen myyntii, joka kauppaan jos kauppias niin haluaa.
Suuret laivat kääntyvät hitaasti. On hyvä huomioida, mihin päin. Keskioluen laimentajat ovat oikeastaan kieltolain kannattajia tällä mittapuulla.
Kannattaa tuo silti allekirjoittaa, koska se on askel parempaan suuntaan nykyisestä tilasta. Ja kuten blogisti yllä toteaa, se on poliittisesti mahdollinen. Sinulla tai minulla kun ei ole valtaa yksin päättää asioista, joista vaikka kuinka olisimme vakuuttuneita.
Aloitteesta puuttuu kokonaan kustannusten jako.
Myyjille kelpaavat kyllä lisätulot, mutta kukaan ei halua osallistua haittakustannusten maksamiseen. Niitähän on arvioitu olevan 4-14,5 mrd eur/a. Nyt tulopuolella on vain 1,3 mrd eur.
Haittakustannukset pitäisi perustella. Erityisesti niitä haittaavat astronomiset lukemat kuten tuhannet eurot kutakin suomalaista aikuista kohti, jotka eivät ole mitenkään näytettävissä.
Luulin haittojen ja niiden kustannusten olevan kaikille itsestään selviä.
Tarkoitatko, että n. 2.000 kuollutta ei ole mikään haitta ainakaan kustannusmielessä ? Jos esim. rattijuoppo tappaa pari nuorta, ei siitä mitään haittaa tai haittakustannuksia ole ?
Ainakaan haitat eivät ole mitenkään näytettävissä ? Vaikka Suomelta jää esim. saamatta ihmisen loppuelämän mittainen työpanos ei siitä mitään haittaa ole ?
Krapulaiset työpaikalla ovat aina paljon tehokkaampia kuin selvät ? Laitoshoidossa olevat vammautuneet tuovat työtä heitä hoitaville. Hieno juttu ?
Ymmärtääkseni monet taloustieteilijät ovat tuon jo laskeneet.
Pitäisi perustella ne 2000 kuollutta.
Etkö juuri yllä pannut tuon rattijuopon tapon liikennekuolemaksi kun manailit autoilijoiden veroja? Miten se nyt taas on alkoholin asia? Lukemista tulee helposti isoja sinun menetelmälläsi, mutta oikeita ne eivät voi olla.
Haittakustannukset eivät ole itsestään selviä. Ongelmia on ainakin kolme, ensinnäkin monissa alkoholiperäisiksi katsotuissa kuolemissa alkoholi on vain yksi terveysongelmia aiheuttaneista taustasyistä, jolloin korrektissa laskutoimituksessa pitäisi kustannukset jyvittää, toiseksi jos joku kuolee ennen eläkeikää tai eläkeikänsä alussa, eläkkeiden maksu säästyy yhteiskunnalta, kolmanneksi, esitetyt luvut ovat useissa terveysjärjestöjen julkaisuissa niin suuria, että ne ovat täysin arkijärjen vastaisia ja mitä ilmeisimmin vääriä.
Olen pohtinut näitä kysymyksiä aikaisemmassa blogikirjoituksessani:
Lisäksi olen pohtinut sitä, mitkä voivat olla todellisia osittain historiallisia syitä periaatteelliselle syvälle alkoholivihamielisyydelle, jotka ovat erityisesti suomalaisessa keskustelussa nähtävissä:
Kuolinsyitä analysoitaessa pitää kiinnittää huomiota siihen, kuka on syypää. Harvat hyväksyvät ihmisten tahallista surmaamista, mutta alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja epäterveellisten ruokien kohdalla käyttäjä on itse päättänyt ottaa niihin kuuluvan terveysriskin ja on siksi pääasiassa itse syyllinen kohtaloonsa.
Jotakin poikkeuksia tuottajan, myyjän ja ostajan välisten vastuiden jakautumiseen voidaan ajatella, jos kohteena ovat erityisen heikossa asemassa olevat ja vaikutuksille alttiit ryhmät, kuten alaikäiset. Tätä varten alkoholilla ja tupakalla on ikärajat ja niiden mainontaa on voimakkaasti rajoitettu.
"...erityisen heikossa asemassa olevat ja vaikutuksille alttiit ryhmät, kuten alaikäiset".
Et siis hyväksy limuviinoja ?
"alkoholin, ... kohdalla käyttäjä on itse päättänyt ottaa niihin kuuluvan terveysriskin".
Esim. Sastamalassa riski lankesi kahdelle nuorelle mopoautossa, ei rattijuopolle. Vai oliko syyllinen rattijuopon vaimo, joka oli riidellyt siippansa kanssa ? "...kuka on syypää".
Turun torilla joku humalainen puukotti satunnaisen vastaantulijan, joka siis kantoi riskin.
Hyväksyn limuviinat, koska niissähän on ikäraja. Sastamalan tapauksessa todistusaineisto sanoo tässä vaiheessa, ettei kyseessä ollut onnettomuus vaan tahallinen henkirikos, mutta oikeudenkäynti on vielä kesken mielentilatutkimuksen osalta. Tapahtumaan liittyväksi törkeimmäksi rikokseksi, jonka pohjalta rangaistus ensisijaisesti mitataan, näyttää olevan tulossa kaksi tappoa eikä törkeä rattijuopumus.
Vaikuttaa tarkkaan ja perustellusti lasketulta tuo arvio 4 - 14,5 miljardia euroa.
Käyttäkäämme sitten arvioiden keskiarvoa 9 mrd eur/a. On tarkempi summa.
On myös tolkuttoman iso summa verrattuna 1,3 mrd:n tuottoihin. Jopa minimiarvio 4 mrd ylittää tuotot moninkertaisesti.
Voithan sinä vetäistä hatusta minkä numeron haluat. Minä voin puolestani väittää, ettei alkoholi aiheuta yhteiskunnalle lainkaan kustannuksia. Se on pullossa olevaa nestettä.
Kustannuksia aiheuttavat ihmiset eri tavoin. Ne ihmiset, jotka aiheuttavat kustannuksia, jotka voidaan mieltää "alkoholin aiheuttamiksi", ovat sellaisia yksilöitä, jotka aiheuttaisivat muutoinkin ylimääräisiä kustannuksia, vaikka alkoholia ei olisi olemassakaan. Ne voisivat tulla muiden päihteiden kautta, muunlaisen epäterveellisen elämän kautta, mielenterveyshoidon kautta, väkivaltaisuuden kautta, erilaisten impulssikonrollihäiriöiden kautta j.n.e.
He ovat jo alun alkaen ongelmallisia yksilöitä, joiden ongelmallisuus näyttäytyy mm. ongelmallisena alkoholikäyäytymisenä.
Tulopuolella on monin verroin enemmän kassavirtaa kuin pelkkä Alkon myynnin verotuotto. Suuri osa turismiteollisuudesta menettäisi tulonsa, jos Suomesta tehtäisiin täysin kuiva maa, paljon kansainvälisiä vientikauppoja jäisi saamatta, jos ostajia ei voisi kestittää samaan tapaan kuin kilpailijamaissa, ravintolaelinkeino kärsisi valtavia menetyksiä ja työllisyys heikkenisi y.m.
Esimerkiksi kun Ruotsissa jo 80-luvulla tehtiin laki, jonka mukaan alkoholiedustaminen yrityksissä ei ole verovähennyskelpoista, siihen lakiin tehtiin sellainen poikkeus, että ulkomaalaisia saa kuitenkin kestittää verovähennysoikeudella. Ilmeisesti ulkomaalaisten terveys ei ole yhtä paljon vaarassa samasta syystä kuin ruotsalaisten?
"Tulopuolella on monin verroin enemmän kassavirtaa kuin pelkkä Alkon myynnin verotuotto".
On samaa luokkaa (hyvinvoinnin) valumisteorian kanssa.
"...jos Suomesta tehtäisiin täysin kuiva maa, paljon kansainvälisiä vientikauppoja jäisi saamatta...".
Hyvä muisti, mutta vähän lyhyt ?
Kukaan ei ole nyt puuhaamassa uutta kieltolakia. Kysymyksessä on lisätäänkö alkoholin saatavuutta ja haittoja vai pysytäänkö nykyisessä.
"...ravintolaelinkeino kärsisi valtavia menetyksiä ja työllisyys heikkenisi...".
Eiköhän ravintolat osaisi kiertää nuo haitat veronkierrolla. Siinähän ne ovat ammattilaisia. Noita haittoja vaan ei tule, kun kukaan ei nyt ole puuhaamassa uutta kieltolakia.
Ovatko firmat niin saamattomia, että jos juomia ei saa maitokaupasta, ne eivät saa niitä mistään ? Epäilen.
Ei, vaan kysymys on siitä, lisätäänkö saatavuutta. En usko, että kansalaisaloite pyrkii lisäämään haittoja.
Nykytilanne on muutenkin törkeää kilpailun vääristämistä. Täsmälleen sama liiketoiminta, joka yhdelle yritykselle on sallittu, johtaa toisen yrityksen harjoittamana rangaistukseen.
On myös niin, että päättämällä Alkojen ja apteekkien sijaintipaikoista, julkinen valta voi merkittävällä tavalla tukea joitakin kauppakeskuksia ja sortaa toisia.
"En usko, että kansalaisaloite pyrkii lisäämään haittoja".
Ei tarvitse pyrkiä. Ne tulevat kaupan päälle riippumatta siitä mitä halutaan.
"Täsmälleen sama liiketoiminta, joka yhdelle yritykselle on sallittu, johtaa toisen yrityksen harjoittamana rangaistukseen".
Entäs sitten ? Tuotahan lainsäädäntömme on muutenkin täynnä.
Jos joku yksityinen kiertää 100 euron verot se on rangaistavaa. Jos suuryritys kiertää satojen miljoonien verot, se palkitaan siitä.
Poliisi saa pistää putkaan joksikin aikaa. Muut eivät saa.
Lääkäri saa määrätä lääkkeitä, kaikki eivät...
Kyseessä ei ole kilpailun vääristäminen, vaan veronmaksajien suojelu.
"Entäs sitten ? Tuotahan lainsäädäntömme on muutenkin täynnä."
Toki vastaavasta on syytä päästä eroon muutenkin.
"Kyseessä ei ole kilpailun vääristäminen, vaan veronmaksajien suojelu."
En ymmärrä, miten se ei olisi kilpailun vääristämistä, jos toiminta samoilla markkinoilla on sallittu yhdelle yritykselle muttei toiselle.
Veronmaksajiahan tässä ei suojella millään tavalla, koska millään tavalla ne muutkaan yritykset eivät veronmaksajia uhkaisi. Toisin sanoen: ei yksinkertaisesti olisi mitään, miltä tarvitsisi suojella.
"Toki vastaavasta on syytä päästä eroon muutenkin".
Eli kaikille veronkierto-oikeus, kaikille oikeus heittää joku putkaan, kaikille oikeus kirjoittaa reseptejä...
Ihanko varmasti ?
"Veronmaksajiahan tässä ei suojella millään tavalla".
Olivatpa haittakustannukset sitten 4 tai 14 mrd, ne maksatetaan veronmaksajilla, ei käyttäjillä eikä varsinkaan myyjillä.
Nimenomaan veronmaksajia pitäisi suojella.
Myös työnantajia pitäisi pyrkiä suojelemaan, koska humalaisen ja krapulaisen todennäköisyys joutua työtapaturmaan on suurempi kuin selvin päin olevalla. Taitaa olla tuottavuudessakin hieman eroa.
Tunnen kovin huonosti nykynuorison tapoja, mutta veikkaan limuviinojen kohdeyleisöksi ikärajasta huolimatta nimenomaan nuoria. Naiset taitavat ottaa viiniä tai likööriä. Muut olutta. Limuviinalla siis tavoitellaan uusia käyttäjiä uusine haittoineen. Ainakin ruotsalaisten tutkimusten mukaan nuoren aivot vaurioituvat helpommin kuin aikuisen.
Aivovaurioisista ei taida olla Suomen ja itsensä pelastajaksi. Itse kyllä ehdin alta pois koiranputkea pukkaamaan.
"Eli kaikille veronkierto-oikeus, kaikille oikeus heittää joku putkaan, kaikille oikeus kirjoittaa reseptejä..."
Olkiukkoja, eivätkä edes liity tämän blogin aiheeseen. En vaivaudu kommentoimaan.
"Olivatpa haittakustannukset sitten 4 tai 14 mrd, ne maksatetaan veronmaksajilla, ei käyttäjillä eikä varsinkaan myyjillä."
En näe syytä olettaa, että esitetyt muutokset vaikuttaisivat niihin haittakustannuksiin. Mutta mitä myyjiin tulee, niin veroahan niiltä peritään.
"Myös työnantajia pitäisi pyrkiä suojelemaan, koska humalaisen ja krapulaisen todennäköisyys joutua työtapaturmaan on suurempi kuin selvin päin olevalla. Taitaa olla tuottavuudessakin hieman eroa."
Työnantajat voivat suojella itse itseään vaatimalla, että työt tehdään selvinpäin. Se voidaan määritellä vaikka työsopimuksessa. Ei siis kuulu muille.
"Tunnen kovin huonosti nykynuorison tapoja, mutta veikkaan limuviinojen kohdeyleisöksi ikärajasta huolimatta nimenomaan nuoria. Naiset taitavat ottaa viiniä tai likööriä. Muut olutta. Limuviinalla siis tavoitellaan uusia käyttäjiä uusine haittoineen."
En viitsi ruveta veikkailemaan. Palataan asiaan, kun on tutkittua tietoa.
"On samaa luokkaa (hyvinvoinnin) valumisteorian kanssa."
En ymmärrä, mutta se lienee minun ongelmani?
"Hyvä muisti, mutta vähän lyhyt ?"
Mitä tarkoitat?
"Kukaan ei ole nyt puuhaamassa uutta kieltolakia. Kysymyksessä on lisätäänkö alkoholin saatavuutta ja haittoja vai pysytäänkö nykyisessä."
Toteamukseni liityi puutteelliseen käsitykseesi alkoholin tuotoista kansantaloudelle.
"Eiköhän ravintolat osaisi kiertää nuo haitat veronkierrolla."
Ei kai sellaisen edesajaminen ole kovin suotavaa?
"Ovatko firmat niin saamattomia, että jos juomia ei saa maitokaupasta, ne eivät saa niitä mistään ?"
Ruotsin esimerkilläni pyrin todentamaan väitetttäni alkoholitarjoilun merkityksestä vientibisneksessä.
Et katsonut tarpeelliseksi ottaa kantaa tuohon menopuoleen, vaikka niin provosoivasti väitin, ettei alkoholikustannuksia ole lainkaan.
"Et katsonut tarpeelliseksi ottaa kantaa tuohon menopuoleen, vaikka niin provosoivasti väitin, ettei alkoholikustannuksia ole lainkaan".
No enpä katsonut tarpeelliseksi.
""Hyvä muisti, mutta vähän lyhyt ?". Mitä tarkoitat?"
Pelkäsin, että olit unohtanut aloitteen sisällön, missä ei mainita ollenkaan kieltolakia. Suurin osa argumentistasi perustui nähdäkseni siihen, että nyt oltaisiin puuhaamassa uutta kieltolakia. Ei olla.
" Kukaan ei ole nyt puuhaamassa uutta kieltolakia. "
Silloin kun puhutaan keskioluen laimentamisesta tai pohditaan Ruotsin mallia, en usko tuota argumenttia. Ruotsissa, jossa vähittäiskaupan prosenttiraja on 3,5%, ei sekään tunnu aina riittäneen, vaan vielä lähimmältä vuosikymmeneltä on haettavissa raittiusjärjestöjen kannanottoja, joissa myös kakkosolut on haluttu Systembolagetin yksinoikeudeksi ja vuoden 2000 tienoilla länsinaapurissa meni virkamiesvalmisteluun asti alkoholipolitiikan "uudistusvisioita", joissa eräänä mahdollisuutena esitettiin alkoholin viemistä säännöstelykortille!
Etelänaapurissamme Virossa, joka on pitänyt kiinni varsin liberaalista alkoholipolitiikasta, kuuluu myös joskus asiasta soraääniä ja joskus tilanteet eskaloituvat huomattavan pitkälle. Vuoden 2014 lopulla Tallinnan kaupunginvaltuusto äänesti suurella äänten enemmistöllä voimaan sunnuntaisen alkoholinmyyntikiellon, jonka seurauksena alkoholia ei olisi saanut myydä Tallinnassa kaupoissa tai anniskella terasseille sunnuntaisin lainkaan. Sunnuntai toisaalta on suomalaisten turistien vilkkain kauppapäivä siellä. Kielto ei ehtinyt tulla voimaan, koska hallinto-oikeus kumosi sen lainvastaisena.
Itse en tyydy kansalaisaloitteen tekstiin. Viinien jättäminen pois ruokakaupoista ei voi olla perusteltua.
"Suuret laivat kääntyvät hitaasti" on perustelu, joka ruokkii itse itseään. Jos pyrimme vain pienen pieneen, kosmeettiseen muutokseen, saamme aikaan olemattoman suunnanmuutoksen. Ilman viiniä aloite on susi ja saa aikaan sen, että muutoksenvastustajien leirissä tämän "muutoksen" vaikutuksia pitää tarkkailla vielä vuosikymmeniä.
Näillä perusteilla jätän aloitteen allekirjoittamatta.
Samalla perusteella kansa olisi aikoinaan voinut äänestää kieltolain kumoamisen nurin, koska laki ei mennyt tarpeeksi pitkälle vapauttavaan suuntaan.
Mainitsemasi riski tällaisen lain aiheuttamasta suuremman vapautumisen viivästyksestä on toki olemassa, mutta se on nykytilanteessa mielestäni pienempi kuin se riski, että vuosikymmeniin ei mitään tapahdu. Kun nyt liiikahdetaan, niin seuraava liikahduskin on melko nopealla aikataululla mahdollinen. Maailma on kansainvälistynyt vuoteen 1969 verrattuna, jolloin keskiolut vapautettiin.
Jos tarkastellaan tilanteen kehitystä aina kieltolaista lähtien, niin koko ajan on pitemmässä juoksussa menty vapaampaan suuntaan, joskin se meno on ollut letkanjenkkaa, Pienet takapakit silloin tällöin ovat kohta korvautuneet kahdella hypyllä eteenpäin.
Jos suuri osa kansasta nyt päätyy esittämällesi linjalle, niin tiukkapipoiset voivat esittää asiasta sellaisen tulkinnan, että "no niin, eiväthän ihmiset haluakaan sitä vapaampaa alkoholipoliiikkaa".
Viinien tuominen ruokakauppoihin vaatisi kerralla isomman remontin, koska sen jälkeen Alkon yksinoikeudeksi jäisi vain väkevät alkoholijuomat ja se muuttaisi kyseisen valtionmonopolin kannattavuutta ja toimintamallia radikaalisti. Alkon myymälöitä olisi silloin todennäköisesti harvemmassa. Käytännössä viinien tullessa ruokakauppoihin pitäisi Alkon monopoli samalla romuttaa ja vaihtaa yksityiseen lisenssijärjestelmään. Tällaiseen ei näytä nykyisissä eduskuntapuolueissa olevan vielä valmiutta.
Mitä olet Mikko mieltä siitä, että teillä demareissa on iso osa kansanedustajista melkein yhtä pahoja alkoholin vapauttamisen vastustajia kuin kepun kapinajoukko?
Ei sille voi mitään. Tiukka alkoholipolitiikka on pitkään ollut osa suomalaista poliittista kulttuuria yli puoluerajojen. Jossakin vaiheessa siitä voi tulla demareillekin rasite.
Alkoholin haitoista suhteessa saatavuuteen ei ole kovin helppo tehdä oikeanlaisia ennusteita. Matemaattisesti on olemassa kaksi menetelmää selvittää tuntemattomia lukuarvoja, kun joitakin koearvoja tunnetaan. Tarkoitan nyt ekstrapolointia ja interpolointia. Vaikka jollakin aikavälillä olisi havaittavissa korrelaatio saatavuuden ja haittojen välillä, se ei tarkoita, että haitat kasvaisivat rajatta saatavuuden kasvaessa. Tällaisessa tilanteessa joudutaan ekstrapoloimaan lukuarvoja alueelle, josta ei ole olemassa yhtään mittaustulosta.
Suuressa osassa maailman maita ja erityisesti Euroopassa, jonka maat ovat kuitenkin monin tavoin Suomen kaltaiset, ei alkoholin saatavuutta rajoiteta käytännössä lainkaan. Näissä maissa ei kuitenkaan kuluteta alkoholia olennaisesti enempää (joskaan ei myöskään olennaisesti vähempää) kuin Suomessa. Kuitenkin meille esitettyjen "faktojen" (käytännössä siis kritiikitöntä ekstrapolointia) näissä maissa pitäisi alkoholin haittojen aiheuttamien kustannusten olla astronomiset.
Kansalaisaloitteen nimien keruu on alkanut: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2533
Kirjoita kommentti
Toimituksen poiminnat
Uuden Suomen uutiset
- Ministeri Tiilikainen Fennovoiman ydinvoimalan viivästymisestä: ”Tärkeintä on turvallisuus” 19:54 19.09
- Kanta vaihtui – kääntyikö takki? Touko Aalto paljastaa alkoholilinjansa 19:15 19.09
- Näkökulma: Aamulehden kielihaaste – Uudelta Suomelta oma linjaus 18:43 19.09
- Alkoholilaki: Eduskunnassa syytettiin vihreitä joista moni vaihtoi kantansa täysin 17:58 19.09
- Vihreiden Aalto: ”Fennovoima on täysin vastuuton hanke” 16:03 19.09
- Ylikomisario: Uusi ilmiö tuli Suomeen – poliisia painostetaan ja mustamaalataan 14:31 19.09
Kommentoi 44 kommenttia