*

mikkonummelin

Veronkevennykset ovat hyödyttömiä pienipalkkaisten alojen työntekijöille

  • Julkisten ja hyvinvointialojen liiton tunnus
    Julkisten ja hyvinvointialojen liiton tunnus

Uusi Suomi julkaisi artikkelin kansanedustaja Harri Jaskarin (kok) blogikirjoituksen pohjalta, jossa ihmetellään sitä, miksi ammattiyhdistysliike haluaa niin jyrkästi palkankorotuksia mieluummin kuin veronkevennyksiä työntekijöiden aseman parantamiseksi. Artikkeli toteaa, että "esimerkiksi julkisten alojen liitto JHL, joka vaatii useiden prosenttien palkankorotuksia syksyn neuvotteluista, katsoo veronkevennysten olevan pois julkisen sektorin työpaikkojen rahoituksesta ja julkisista palveluista".

Paljon yksinkertaisempikin syy tähän lähestymistapaan neuvottelupöydissä löytyy, jos jaksaa kaivaa esiin muutamia asiapapereita. Ensinnäkin, JHL:n sivuilta löytyy heidän voimassaolevia työehtosopimuksiaan, joiden teksteistä ilmenee useilla aloilla sellaisia työehtosopimuksen mukaisia minimipalkkoja, jotka lähtevät liikkeelle hieman 1600€:n yläpuolelta ja kohoavat yli 10 vuoden ikälisien seurauksena noin 1800€ paikkeille. Ks. esimerkiksi yksityisen sosiaali- ja palvelualan G-palkkataulukon tehtäväluokkia G10-G12. Toiseksi, jos otetaan tarkasteluun 1800€ palkka ja tutkitaan valtion tuloveroasteikkoa, havaitaan pienellä laskutoimituksella, että

12*1800€=21600€ vuosipalkka

Siitä menee valtion tuloveroa 8€+0.0625*(21600€-16900€)=301.75€, mikä on noin 25€/kk. Vero on niin pieni, että vaikka sen poistaisi kokonaan, vastaa se edelleen vain vajaan 1.4%:n palkankorotusta ja sen jälkeen ei valtion ansiotuloveroa keventämällä voisi enää tuon palkkaluokan henkilöiden tulotasoa parantaa edes inflaatiokorjatusti millään.

On siis selvää, että näissä tapauksissa ainoa oikeudenmukainen tapa reagoida kuluttajahintojen nousuun ja mitata osa talouskasvun hedelmistä kyseisen alan työntekijöille on palkankorotus. Sellaisilla veronkevennyksillä, jotka ovat realistisia toteuttaa alkaa muutenkin olla edes vähäisellä tavalla näkyvää vaikutusta ansiotasoon vasta noin 4000€-5000€ kuukausipalkoista ylöspäin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Spede käsitteli tätä teemaa aikanaan jo vuosia sitten: Spede Prosenttiostaja

Tuossa on puhe palkankorotuksista, mutta sama pätee tietysti myös veronalennuksiin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Olen pettynyt politiikassa siihen, miten paljon ääniä saa kerättyä valehtelemalla ja jättämällä vastaamatta perusteltuihin kritiikkeihin. Useiden kansanedustajien blogit, mukaan lukien Harri Jaskarin, ovat sellaisia, etteivät he ikinä vastaa niihin, mikä laittaa epäilemään sitä, että ne voivat olla ennemminkin avustajien kirjoittamia, joihin avustajilla luonnollisesti ei ole valtuuksia vastata.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jossain mielessä olisi nykyisen ryhmäkurikulttuurin mukaista juuri tuo, että kulissien takana avustajat (mahdollisesti jopa mainostoimistot) kirjoittavat blogeja edustavannäköisten pepsodenthymyilijöiden nimissä, ja nämä sitten toimisivat vain ääniharavoina vaaleissa ja sen jälkeen napinpainajina eduskunnassa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Katsot vain kolikon toista puolta. Vaikkapa mediaanituloa saavalle kahden lapsen yksinhuoltajalle Espoosta jää palkankorotuksesta käytettävissä oleviin varoihin reilut 35%. Hänen kannaltaan 2%-yksikön veronkevennys vastaisi siis yli 5% palkankorotusta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Nyt on kuitenkin kysymys siitä, millaisella mandaatilla ja taustatiedoilla JHL:n neuvottelijat joutuvat istumaan liittokierrospöytään. Veronkevennyskorttia voidaan väläyttää joidenkin muiden liittojen neuvotteluissa, mutta on se niissäkin korkeintaan toissijainen taktiikka ja kaksiteräinen miekka.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Niin, sillä JHL:n G-taulukkopalkkojen mediaanipalkkaa (2225 €/kk) saavalla kahden päivähoidossa olevan lapsen yksinhuoltajallahan veroihin ja maksuihin menee palkankorotuksesta vain 53%. Ei silloin kannata pitää korkeaa verotusta ongelmana. Tuollaisia suurituloisia tuleekin rokottaa!

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Aina järjestelmällisesti myös unohdetaan, että sen veronalennuksen hinta on heikentyneet palvelut, joita alhaisella palkalla ei ole enää varaa omilla rahoilla ostaa. Jaskari siis käytännösä ihmettelee miksi ihmiset eivät valitse heikennystä omaan elintasoonsa näenäisen edun takia ja siten tue suurituloisisa hyödyttäviä veroratkaisuja. Toki moni on tarpeeksi tyhmä ostaakseen tuon ajattelun, sillä nyt meillä on linjaa ajava hallitus.

Tämä siis olettaen että valtiontalous pyritään pitämään tasapainossa. Olen tosin kallistunut sille kannalle, ettei KOK+Kepu akselilla se ole tarkoituskaan. Jos olisi, niin olisivat varmaan viimeisen 20 vuoden aikana osanneet toimia tasapainon eteen eikä vain uhota toimimisesta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kuten tekstistä ilmeni, JHL:n johdolle veronkevennysten aiheuttama lovi julkiseen talouteen ja sen seuraukset eivät ole epäselviä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ihan vaan pohjaksi. Julkisista palkoista kun puhutaan.

http://tilastokeskus.fi/til/vkp/2015/vkp_2015_2016...

http://www.stat.fi/til/ksp/2015/ksp_2015_2016-05-1...

http://www.eva.fi/blog/2017/03/23/kuntatyossa-7-8-...

Aika suuri osa veroista siis menee julkistenalojen parempien etujen rahoittamiseen eri teitä. Ei niinkään palveluihin. Ne pystyttäisiin tuottamaan halvemmalla. Tai niitä pystyttäisiin tuottamaan enemmän samalla rahalla, jos niiden tuotanto esim yksiytyistettäisiin.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kohtahan tuo käytännössä nähdään, miten paljon sotepalvelut paranevat ja samalla halpenevat, kun niitä yksityisteään ja pakkoyhtiöitetään.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Huomaa, että esittämäni taulukko, jota käytin laskutoimituksen pohjana, oli JHL:n yksityisen puolen sopimusten palkkataulukko.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Aina voi mennä toisen Tessin piiriin. Omassani esimerkiksi lukee palkan kohdalla vain että "Sovitaan yksilöllisesti".

Ei se niin voi mennä että toisia verotetaan kuin raivopäät jotta julkisen duunarille voidaan maksaa lisää. Markkinoille myymään omaa osaamistaan sieltä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Pelkästään JHL sopimuksen piirissä on n. 220 000 työntekijää. Veronmaksajilta kerättävä palkkasumma vuodessa sosiaalikuluineen liikkuu siinä 6,5 miljardin tasossa. Onko tuo paljon vai vähän ? Kuitenkin 2 % korotus palkkoihin merkitsee n. 130 milj euron palkkakulujen nousua vuodessa. Verotuksen tai palkkojen kautta tasapainoa ei kuitenkaa ole löydettävissä.

Palkankorotuksia vaativat myös julkisen sektorin piirissä olevat muut n. 300 000 työntekijää !

Julkisten ja hyvinvointialojen kustannusten nousu lisääntyy tulevina vuosin sitä vauhtia, että 10 vuoden kuluessa alan palkkakustannukset nousevt 10 miljardiin euroon vuodessa. Maksajia on samaan aikaa entistä vähemmän.

Ratkaisu hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi ei löydy veroja kiristämällä eikä palkkoja alentamalla. Ratkaisua ollaan nyt vuosien veivauksen jälkeen vihdoin rakentamassa, mutta syvä erimielisyys keinoista estää mitään syntymästä joten jatketaan sitten näkemyserojen hiomista palkankortusten ja verotuksen välillä.

Demarit etunenässä ovat betonoimassa tehokkaan terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen kehittämisen pyrkimyksellä estää yksityisen sektorin ja muiden palveluntarjoajien pääsyn parantamaan kansalaisten vapautta valita palvelujensa tuottajan.

Demaritkaan eivät ole niin rohkeita, että lähtevät seuraaviin vaaleihin mainostamalla, että äänestämällä demareita ihmisiltä estetään valinnanvapaus.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Veronkevennykset ovat hyödyttömiä pienipalkkaisten alojen työntekijöille''

Hieno homma. Sitten niiden veroja voidaan korottaa.

Toimituksen poiminnat