*

mikkonummelin

Omassa työssä työllistyminen ja pienyrittäjyys

  • Wappu on työväen juhla
    Wappu on työväen juhla
  • Tässä franchising-yrityksessä kilpailu erikoistuneen suuryrityksen kanssa ei toiminut. Pienyrityksillä tulee olla oma liikeidea.
    Tässä franchising-yrityksessä kilpailu erikoistuneen suuryrityksen kanssa ei toiminut. Pienyrityksillä tulee olla oma liikeidea.

Hauskaa Wappua!

Myös sosialidemokraattien keskuudessa on virinnyt viime vuosina keskustelua siitä, mitä tarjottavaa yhteiskunnalla on pienyrittäjille. Suomalainen työttömyysturva ja muut ansiosidonnaiset etuudet ovat pitkälti palkansaajakeskeisiä ja pienyrittäjät ovat monessa suhteessa varsin heikossa asemassa. Yrittäjän työssäoloehdon täyttymiseen tarvittava aika on palkansaajan työssäoloehdon täyttymiseen verrattuna kolminkertainen, työttömyysvakuutusmaksut korkeampia ja työttömyysturvan nostaminen vaikeamman byrokratian takana. Palkansaajasta työttömäksi joutuneen ei tarvitse radikaalisti muuttaa toimintatapojaan vaan itse asiassa häneltä odotetaan aktiivista työnhakua ja toivottavasti mahdollisimman pikaista jatkamista palkansaajana uudessa työssä.

Sen sijaan yrittäjästä työttömäksi joutuneen on lakkautettava yrityksensä ja sittenkin voi olla vaikeaa osoittaa, että yritystoiminta on loppunut tai yrityksen lopettamisen oikeutus kyseenalaistetaan. Kun työttömyysetuuden nostaminen lopulta alkaa, oletus on, ettei entinen yrittäjä enää palaisi yritystoimintaan vaan työllistyisi palkkatyöhön.

Konkurssiin joutuneet yrittäjät joutuvat helposti vaikeuksiin, joko siksi, että yritysmuoto on ollut toiminimi, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jossa on toiminut äänivaltaisena yhtiömiehenä, jolloin yrittäjä vastaa yhtiönsä veloista omalla omaisuudellaan tai siksi, että siitä huolimatta, että yhtiömuoto oli osakeyhtiö, on yrittäjä sijoittanut siihen omissa nimissään lainaamiaan tai takaamiaan rahoja enemmässä määrin kuin pystyy konkurssitilanteessa maksamaan takaisin.

En usko, että yritystoimintaan halukkaiden ja omalla työllä työllistyvien määrän kasvusta huolimatta sosiaalivakuutusjärjestelmiä tai työvoiman suojaa voidaan muuttaa puhtaasti yritysmyönteiseksi. Tähän on lukuisia syitä, joista yksi raaimmista on se, että vain pieni vähemmistö kansasta voi yhtäaikaisesti toimia menestyvinä yrittäjinä. Kulutustavaroiden ja palveluiden pyramidi tarvitsee loppukäyttäjänsä, jos näin ei ole, yritystoiminta muistuttaa käytännössä useimpien osalta enemmän kerjäämistä, tyrkyttämistä ja ketjukirjemäistä verkostomarkkinointia, jotka eivät kestävää hyvinvointia ja toimeentuloa tuo.

Uusista pienistä ja keskisuurista yrityksistä eli ns. "startup"-yrityksistä noin yksi kymmenestä menestyy mahdollisesti rajustikin ja loput joudutaan lakkauttamaan kannattamattomina. Yrittäjyyteen ryhtyvän yksilön kannalta ennen kannattavuuden saavuttamista olisi äärimmäisen tärkeää pitää huoli siitä, että toiminnasta voi vielä vetäytyä siististi ilman ylivelkaantumista. Tiedän ainakin kolme tapausta, joissa pienyrittäjyyttä ensin kokeilleet ovat jossakin vaiheessa arvioineet oikein sen milloin toiminta kannattaa ajaa alas ja hyödyntää yrittäjyyden kokemusta ja sen aikana kertynyttä ammattitaitoa palkkatyössä.

Ongelmana yrityksen perustamisessa on rahan puute, ainakin mitä tulee sellaiseen rahoitukseen, jota saisi mahdollisimman vähillä henkilökohtaisilla riskeillä. Tällöin tulee joissakin tapauksissa yhteiskunnallisesti harkintaan se, millä edellytyksillä pienyrittäjille voitaisiin myöntää toiminnan aloittamiseen tukea. Etukäteenhän ei tiedetä, mikä yritys menestyy ja työllistää parhaiten, mutta sen sijaan usein alkumetreiltä asti on näkyvissä toiminnan riskit ja selkeät puutteellisuudet, jos niitä on. Voi esimerkiksi olla, että jos liikeideana on kehittää silmälaput, jotka soittavat heavy metal-musiikkia, yritysrahoituksessa kannattaisi noudattaa pidättyvyyttä, koska keksintö ei hyödynnä totutulla tavalla ihmisen aistien toimintaa ja sen kysyntä hiipuisi helposti. Jos liikeidea sen sijaan on esimerkiksi hävikkiruoan kotiinkuljetus, täydennyskoulutus, palvelunvälitys tai harvoin tarvittavien hyödykkeiden vertaislainat, ne ovat sellaisia, että ne joko voivat onnistua tai mennä pieleen yksityiskohdista riippuen. Starttirahaa myöntäessä voitaisiin esimerkiksi arvioida sitä, kuinka hyvin yritystoimintaa aloittavilla on resursseja selviytyä tehtävistään. Kirjanpitotaitoisen ja kauppatieteellisen koulutuksen saaneen henkilön mukanaolo voi esimerkiksi lisätä luotettavuutta, jos taas liikeideaan kuuluisivat lohkoketjut ja mobiilisovellukset, epäilyksiä voi herättää se, jos kenelläkään osallistujalla ei olisi tietoteknistä tai muuta matemaattis-luonnontieteellistä koulutusta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset