*

mikkonummelin

Ovatko parhaat opiskelijat parikymppisiä?

  • Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita
    Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita

Perjantainen ETLA:n raportista seurannut lukukausimaksukohu peitti alleen edellisenä päivänä OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukan (kok) Verkkouutisten blogissa esittämän avauksen yliopistojen pääsykokeista. Suomalaisiin ja sitä myötä EU- ja ETA-alueen opiskelijoihin kohdistuviin lukukausimaksuihin julkisissa yliopistoissamme ja ammattikorkeakouluissa liittyy onneksi vaihtelevia poliittisia esteitä niin kauan kuin Kokoomus, Keskusta ja RKP eivät pysty jakamaan hallitusvaltaa ilman muiden puolueiden vaa'ankieliasemaa, mutta pääsykokeiden kautta kulkevan sisäänpääsyväylän tärveleminen on oikeasti paha uhka. Se tekee ammattikoulututkinnoista lopullisesti sekundaa, mikäli niitä ennen tai niiden ohessa ei ole suorittanut myös lukio-opintoja.

Nykyistä yliopistojen sisäänottoa on kritisoitu siksi, että se johtaa monien opiskelijoiksi haluavien kohdalla välivuosien pitoon. Kuitenkin, jos yliopistojen näkökulmasta katsoo, pääsykokeissa parhaiten menestyneet ovat kuitenkin osoittaneet omaavansa parhaat esitiedot ja heidän kohdallaan on myös todennäköisintä, että opinnot lähtevät paremmin sujumaan kuin niiden kohdalla, jotka on otettu sisään vaikkapa keskinkertaisen ylioppilastodistuksen perusteella ja saaneet mahdollisesti runsaaksi paisuvan ensikertalaishyvityksen. On ilmeistä, että jos jollakin perinteisesti hankalapääsyisellä alalla on vaikkapa 70% ensikertalaiskiintiö, niin niillä, jotka pääsevät alaa opiskelemaan kiintiöstä huolimatta, pitää olla huomattavan paljon paremmat arvosanat kuin niillä, jotka menevät ensikertalaiskiintiön piirissä sisään vieläpä rimaa hipoen. Toki ei-ensikertalaisryhmään kuuluvilla on myös ikää viitisen vuotta enemmän ja toisen alan tutkinto tai osa siitä taskussa entuudestaan.

19-20-vuoden iässä moni juuri ylioppilaaksi kirjoittanut tai ammattiin valmistunut usein vielä etsii itseään eikä ole varma oikeasta alasta, jolle haluaa ja josta on motivaatio tehdä myös työura. Opiskelun ohessa voi biletys olla huomattavan tärkeässä asemassa. 25 vuotta täyttäneet sen sijaan omaavat usein jo kokemusta työelämästä, ovat kokeilleet muuta alaa ja opintoihin ryhtyessään tekevät sen määrätietoisemmin kun esimerkiksi oman asunnon hankinta ja perheen perustaminen ovat todennäköisemmin lähempänä.

Kun korkeakouluopintojen aloittamisikää tarkemmin ajattelee, kannattaako yrittää korjata sellaista asiaa, mikä ei ole rikki. Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa yliopisto-opinnoista on ahdettu lukukausimaksujen ja muun järjestelmän paineen vuoksi putkitutkintoja, joista valmistutaan 3-4-vuoden kuluttua ilman että olisi ollut aikaa hankkia edes oman alan työkokemusta. Tällöin vakituiseen ja järkevällä palkalla olevaan työelämään pääsystä voi tulla monille hyvinkin vaikea haaste, mikäli tarpeelliset suhteet puuttuvat tai ei ole varaa tehdä puolen vuoden palkatonta harjoittelua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Ensikertalaiskiintiö? Ensikertalaishyvitys? Ei kai sellaisia ole olemassa? Jos on, opiskelijavalinta on rakennettu todella hataralle pohjalle. Jotta saataisiin hyvin kouluttautuneita osaajia, alansa parhaita ehkä, kaikkien tulisi lähteä samalta viivalta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Valitettavasti tällainen ensikertalaiskiintiöjärjestelmä on ollut olemassa ja pakollinen vuodesta 2016 lähtien:

Ensikertalaisiksi katsotaan ne, jotka eivät ole suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa eivätkä ole vastaanottaneet ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos haluaa hakea uudestaan seuraavana vuonna epäonnistuneen pääsykokeen jälkeen vaikeapääsyiseen koulutusohjelmaan, ei muuta ammattikorkeatkoulu- tai yliopistotutkintoa kannata ottaa vastaan. Toki tällöin alle 25-vuotiaat tipahtavat nuorisotakuun aiheuttamaan loukkuun, jossa he jäävät vaille ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Loukun voi välttää ottamalla vastaan ammattikoulupaikan ja suorittamalla sitä niin pitkään kunnes tutkinto on valmis tai pääsee haluamaansa korkeakouluohjelmaan.

Käytännössä nämä ehkä valtiontalouden nimissä käyttöön otetut hyvää tarkoittavat sääntelyjärjestelmät (ensikertalaiskiintiö ja nuorisotakuu) johtavat yhdessä outoihin kannustinvaikutuksiin.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Ovat sitten päättäneet romuttaa Suomen nuorison tulevaisuuden oikein kunnolla.

Tie helvettiin on kivetty hyvilla aikomuksilla.

Toimituksen poiminnat