Seksuaalivähemmistölakien vaikutusten arviointi pykäläkohtaisesti
"Aito avioliitto"-kansalaisaloite ei suuresta allekirjoittajamäärästään huolimatta tullut eduskunnassa hyväksytyksi perjantaisessa äänestyksessä, joten sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan maaliskuun alussa suunnitellussa aikataulussaan. Keskustelu perhelainsäädännöstä ei tosin tähän lopu, koska eduskunnassa on säännöllisesti kansalaisaloitteiden tai edustaja-aloitteiden muodossa vireillä esimerkiksi äitiyslaki, sen mahdollisesti joutuessa hylätyksi joku sukupuolineutraali vanhemmuuslaki, samoin kuin sukupuolen vahvistamista koskevat lakimuutokset eli ns. "translaki".
Tähän mennessä kuvio sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskettavien perhelainsäädäntömuutosten kohdalla on ollut lähes aina ratkaisevassa käsittelyssä, hedelmöityshoitolakia lukuunottamatta, sama, eli mietintöön on tehty vastalause, jossa laki on vaadittu hylättäväksi. Kuitenkaan lakia ei voida hylätä ensimmäisessä käsittelyssä, mikäli hylkäysvaatimus ei ole mietinnön pääteksti, mutta hylkäysvaatimus voidaan aina esittää toisessa käsittelyssä. Tämä merkitsee sitä, että hylkäysvaatimusta ei teknisesti koskaan kannata esittää mietinnön vastalauseessa!
Vastalause on käyttökelpoinen työväline esittää mietinnön päätekstille pykälämuutoksia. Tällöin esitetylle laille on tehtävä pykäläkohtainen vaikutusarvio ja tutkittava, mitkä asiat siellä saattavat olla joillekin nykyisille oikeuksille tai arvopohjille kielteisiä. Jos esimerkiksi sukupuolineutraaleja vanhemmuuslakeja tulee käsittelyyn, huomio kiinnittyy seuraaviin seikkoihin:
- huonontaako esitys esitetyssä muodossa lasten oikeuksia vanhempiinsa?
- estääkö se isyyden selvittämisen ja vahvistamisen jossakin sellaisessa tapauksessa, jossa se nyt on mahdollista tai jopa pakollista?
- vaarantaako esitys väestötietomerkintöjen luotettavuuden?
- jos adoptio korvautuu mekaanisella vanhemmuuden vahvistamisella ei-biologiselle vanhemmalle, voidaanko lapsen edusta varmistua samalla tavoin kuin selvitettäessä adoption edellytyksiä?
Jos tällaisia tunnistetaan ja näyttää siltä, että mietinnön päätekstissä ei näihin ongelmiin oltaisi puuttumassa, ei valiokunnan mietinnön vastalauseeseen pitäisi laittaa hylkäysesitystä, vaan pykälämuutokset, joilla ongelmat saadaan neutraloitua tai niitä lievennettyä. Kun asia perustellaan, on mahdollista, että lain sisältö muuttuisi ensimmäisessä käsittelyssä ja päätyisi suureen valiokuntaan. Mikään ei sen jälkeen estä esittämästä vielä muutettuakin esitystä toisessa käsittelyssä hylättäväksi.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documen…
Vastalause sisältää tässä mietinnössä lakiesityksen hyväksymisvaatimuksen pykäläkohtaisine ja yleisluonteisine perusteluineen…
Äitiyslakiesityksen virellepanijat esiintyivät juuri äskettäin lakivaliokunnan kuultavina ja tämän lakialoitteen käsittelya jatketaan sitten normaalien lainsäädäntöproseduurien mukaisesti. Translain osittaisuudistusta koskeva 84 kansaanedustajan allekirjoittama lakialoite taas on sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöydällä odottamassa esityslistalle pääsyään…
Perhelainsäädäntöä uudistettiin melko radikaalisti maaliskuussa voimaan tulevan avioliittolain uudistamisen yhteydessä ja melko vähillä mäkätyksillä – aika harva ”perinteisestikään ajatteleva” kai vastustaa esimerkiksi yksin pientä lastaan hoitavien isien oikeutta ansiosidonnaisesti korvattuihin perhevapaisiin…
Ilmoita asiaton viesti
Siis perhelainsäädäntöön liittyviltä osin mm. sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin ns. liitännäislakipakettien säätämisen yhteydessä …
http://papunet.net/selko/perhelainsaadanto/
Ilmoita asiaton viesti
84 on vähemmistö kansanedustajista, joten on selvää, että translakialoite hautautuu valiokuntaan. Perussuomalaiset eivät sitä suureen saliin missään tapauksessa halua ja alle 100 allekirjoituksen aloitteen hautaamista pidetään normaalina.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli kansanedustajien aloite translaista haudataan valiokuntaan, kansalaisaloite on menestykselliseksi osoittautunut seuraava keino. Kyllä tämä asia kuntoon hoidetaan edustuksellisen demokratian ja kansalaisvaikuttamisen keinoin.
Ilmoita asiaton viesti
Perussuomalaiset ovat tosiaan aikaisemminkin kunnostautuneet ihmisoikeuksien rajoittamispyrkimyksissä. Asia kannattaa huomioida tulevissa vaaleissa…
Teknisesti alle sadan kansanedustajan allekirjoittamaa lakialoitetta taidetaan kohdella vähemmän merkittävänä lakiesityksenä, mutta ainakin itse luotan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan translain osittaisuudistusta koskevan lakialoitteen jatkokäsittelyn suhteen.
Suomen translaki on yksiselitteisesti kv-ihmisoikeussopimusten ja myös kansallisen perustuslain vastainen…
Ilmoita asiaton viesti
Miksi kukaan ei sitten ole nostanut oikeusjuttua siitä, ettei esimerkiksi ole saanut sukupuoltaan vahvistettua ilman todistusta, että on lisääntymiskyvytön? Siinähän se perustuslaillisuuskin tulisi tutkittua.
Ilmoita asiaton viesti
Jos voimassaolevaa lakia ei ole rikottu niin jutulla on vissiinkin laihanlaiset mahdollisuudet menestyä oikeusasteissa. Oikeuslaitos ei arvioi, ovatko lait hyviä.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeuslaitos voi kuitenkin arvioida, voidaanko tavallista lakia noudattaa, mikäli se vaikuttaa olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. Tällöin perustuslaki ratkaisee. Tosin en ainakaan itse ole nähnyt perustuslaissa mitään sellaista, mikä estäisi asettamasta erityisehtoja sille, että henkilö voidaan vahvistaa vastakkaiseen kuin biologiseen sukupuoleensa. Onko edes mitään perustuslaillista syytä, miksi sukupuolenkorjausprosessien täytyisi yleensäkään olla laillisia?
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtääkseni esimerkiksi perustuslain kiellon kohdella ketään ihmisarvoa loukkaavasti on nähty olevan ristiriidassa sen kanssa, että ihmisen on osoitettava olevansa lisääntymiskyvytön saadakseen ajan tasalla olevan henkilöllisyystodistuksen tai verkkopankkitunnukset.
Jaa, lieneekö mitään perustuslaillista syytä sillekään, että hammashoidon täytyisi olla laillista? Korjausprosessi on terveydenhuollon puolelta ihan tavallista julkisen puolen koululääketiedettä, ja samaten nimen ja henkilötunnuksen muuttaminen on laillista muutenkin.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä yhtään hyväksyttävää perustetta sukupuolenkorjausprosessien kriminalisoimiselle – ja mikä esimerkiksi olisi tällaisen diagnostisilla kriteereillä toteutettavan toimenpidekokonaisuuden rikosnimike?
Juridisen sukupuolimerkinnän vahvistamisen edellytykset ovat laissa 563/2002 mielivaltaisia ja käytännön elämälle vieraita – ehtojen tinkimätön vaatiminen johtaa helposti perustuslain 7 §:n vastaiseen menettelyyn erityisesti lisääntymiskyvyttömyssvaatimuksen osalta. Epäselvää näissä edellytyksissä on myös mm. se, mitä tarkoittaa lääketieteessä ”eläminen vastakkaisen sukupuolen roolissa”?
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitan sukupuolenkorjausprosessien kieltämisellä tälläkin hetkellä Liettuassa ilmeisesti voimassa olevaa mallia, jossa lääkärit eivät rangaistuksen uhalla saa tehdä sukupuolenkorjausleikkauksia tai määrätä sellaista tarkoitusta varten hormonihoitoja ja jossa ei ole mahdollista vahvistaa väestörekisteriin biologiselle sukupuolelleen vastakkaista sukupuolta.
Ilmoita asiaton viesti
Pois
Ilmoita asiaton viesti