Seksuaalivähemmistölakien vaikutusten arviointi pykäläkohtaisesti

"Aito avioliitto"-kansalaisaloite ei suuresta allekirjoittajamäärästään huolimatta tullut eduskunnassa hyväksytyksi perjantaisessa äänestyksessä, joten sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan maaliskuun alussa suunnitellussa aikataulussaan. Keskustelu perhelainsäädännöstä ei tosin tähän lopu, koska eduskunnassa on säännöllisesti kansalaisaloitteiden tai edustaja-aloitteiden muodossa vireillä esimerkiksi äitiyslaki, sen mahdollisesti joutuessa hylätyksi joku sukupuolineutraali vanhemmuuslaki, samoin kuin sukupuolen vahvistamista koskevat lakimuutokset eli ns. "translaki".

Tähän mennessä kuvio sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskettavien perhelainsäädäntömuutosten kohdalla on ollut lähes aina ratkaisevassa käsittelyssä, hedelmöityshoitolakia lukuunottamatta, sama, eli mietintöön on tehty vastalause, jossa laki on vaadittu hylättäväksi. Kuitenkaan lakia ei voida hylätä ensimmäisessä käsittelyssä, mikäli hylkäysvaatimus ei ole mietinnön pääteksti, mutta hylkäysvaatimus voidaan aina esittää toisessa käsittelyssä. Tämä merkitsee sitä, että hylkäysvaatimusta ei teknisesti koskaan kannata esittää mietinnön vastalauseessa!

Vastalause on käyttökelpoinen työväline esittää mietinnön päätekstille pykälämuutoksia. Tällöin esitetylle laille on tehtävä pykäläkohtainen vaikutusarvio ja tutkittava, mitkä asiat siellä saattavat olla joillekin nykyisille oikeuksille tai arvopohjille kielteisiä. Jos esimerkiksi sukupuolineutraaleja vanhemmuuslakeja tulee käsittelyyn, huomio kiinnittyy seuraaviin seikkoihin:

  • huonontaako esitys esitetyssä muodossa lasten oikeuksia vanhempiinsa?
  • estääkö se isyyden selvittämisen ja vahvistamisen jossakin sellaisessa tapauksessa, jossa se nyt on mahdollista tai jopa pakollista?
  • vaarantaako esitys väestötietomerkintöjen luotettavuuden?
  • jos adoptio korvautuu mekaanisella vanhemmuuden vahvistamisella ei-biologiselle vanhemmalle, voidaanko lapsen edusta varmistua samalla tavoin kuin selvitettäessä adoption edellytyksiä?

Jos tällaisia tunnistetaan ja näyttää siltä, että mietinnön päätekstissä ei näihin ongelmiin oltaisi puuttumassa, ei valiokunnan mietinnön vastalauseeseen pitäisi laittaa hylkäysesitystä, vaan pykälämuutokset, joilla ongelmat saadaan neutraloitua tai niitä lievennettyä. Kun asia perustellaan, on mahdollista, että lain sisältö muuttuisi ensimmäisessä käsittelyssä ja päätyisi suureen valiokuntaan. Mikään ei sen jälkeen estä esittämästä vielä muutettuakin esitystä toisessa käsittelyssä hylättäväksi.

Mikko Nummelin
Sosialidemokraatit Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Diplomi-insinööri vm 2007, Aalto-yliopiston jatko-opiskelija tutkimusalana teknillinen matematiikka, syventävänä aihealueena ohjelmistojärjestelmät, ohjelmistosuunnittelija Cinia Group Oy:ssä Espoon Keilaniemessä/Helsingin Ilmalassa vuodesta 2015, aiemmin ohjelmistosuunnittelija Ixonos Oyj:ssä Helsingin Herttoniemessä 2008-2015, s. 1975. Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen johtokunnassa kaudella 2019. Espoon sosialidemokraattien hallituksen ja edustajiston jäsen kaudella 2019.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu