*

mikkonummelin

Akateemisen työttömyyden ennaltaehkäisy on tärkeää tulevina vuosina

  • Lappeenrannan teknillinen yliopisto
    Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Hyvää alkavaa vuotta 2017 jo etukäteen!

Joulukuun aikana muutamissa kirjoituksissa nostettiin aiheellisesti esiin korkeakoulutettujen työttömyystarinoita ja useiden henkilöiden vääriä oletuksia työllistymisen helppoudesta maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Samassa yhteydessä nostettiin esiin työttömyysturvan niukkuus ja muitakin sosiaaliturvan muotoja koskevat kannustinloukut. Lapsiperheelliset ja pariskunnat harmittelivat puolison tulojen ja omaisuuden vaikutuksia tuensaantiin.

Akateeminen koulutus suoritetaan monesti siksi, että halutaan parantaa odotettavissa olevaa tulotasoa ja myös tiedonhalu ja yleissivistävyys ovat tärkeitä opiskelun motivaattoreita. En kuitenkaan pidä kestävänä sitä, että parantuneen tulotason odotettaisiin tulevaisuudessa tulevan niin, että maassa olisi kattava perustulojärjestelmä, joissa olisi porrastus niin, että mitä korkeampi koulutus, sitä korkeampi perustulo. Ansiosidonnaisessa työttömyyskorvausjärjestelmässä ja eläkejärjestelmässä toki on tällaisia piirteitä, mutta niiden rahoitus on kuitenkin sidottu työhön ja palkasta pidätettyihin veroluontoisiin maksuihin. Lisäksi työttömyyskorvausjärjestelmässä on rajoituksia, joiden huomioimatta jättäminen johtaa karenssiin. Tämän seurauksena niitä ei voi pitää liian perustuloluonteisina.

Ammattikorkeakouluja ja yliopistoja erotteleva duaalimalli on noussut usein puheenaiheeksi ja sitä on haluttu väljentää erityisesti Lappeenrannan ja Tampereen seudulla fuusioimalla molempiin kategorioihin kuuluvia oppilaitoksia toisiinsa. Tampereella tosin Tampereen Teknillinen yliopisto on osoittanut halua perääntyä hankkeesta. Duaalijärjestelmän murtamisen suurin riski on se, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä olisi suurempi tasoero kuin oletetaan ja fuusion seurauksena yliopisto-ohjelmien taso laskisi. Hyötyjäkin on, koska tarjolla olisi monialaisempaa opetusta ja useilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus rakentaa opetusohjelmansa sekä akateemiseksi että siinä ohessa vahvasti ammattiorientoituneeksi. Itse asiassa työelämävalmennus ja työnhakuasiat voisi joka tapauksessa lisätä pakollisiksi osiksi kaikkia yliopistojen kandidaatintutkintoja, mikäli asiaan on tähän mennessä kiinnitetty liian vähän huomiota. Humanististen aineiden koulutus on myös jatkossa erittäin tärkeää, koska yhteiskunta ei voi mennä pelkän teknokratian ehdoilla. Kuitenkin nykyään opiskelijat itse tunnistavat liian harvoin ajoissa sen, milloin heidän koulutusalallaan työllistyminen on poikkeuksellisen paljon sidoksissa julkiseen rahoitukseen. Näissä tapauksissa työttömyydeltä voi opiskeluaikana yrittää suojautua valitsemalla pakollisten kurssien lisäksi myös runsaasti valinnaisia opintoja, mahdollisesti jopa eri alalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Akateemisen työttömyyden ennaltaehkäisy on tärkeää tulevina vuosina''

Totta. Lahjattomien paikka ei ole yliopistossa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Hyvä huomio tämäkin. Joissakin koulutusohjelmissa on riski, että sisäänpääsykriteerit jäävät liian löyhiksi. Nykyiset hankkeet ylioppilaskirjoitusten tai pääsykokeiden poistamiseksi haittaavat oppilaitosten mahdollisuuksia valikoida sisään otettavat oikein. Ensikertalaisten suosiminen taas haiskahtaa siltä, että vanhempia ja kokeneempia hakijoita haluttaisiin rangaista siitä, että heillä olisi valmistumisen jälkeen laskennallisesti muutama vuosi vähemmän veronmaksuvalmiudellista työuraa jäljellä.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Lähtökohtahan on, että koulutus itsessään ei takaa mitään vaan koulutuksen tuoma osaaminen. Millä tasolla se sitten on, se onkin eri asia. Ihan konkreettisiin tuloksiin ei haluta mennä.

Vaatimustasoahan pitäisi nostaa kautta linjan, mutta sen tietää olevan epärealistinen ajatus.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Wahlroosin esittämä negatiivisen tuloveron malli olisi hyvä ottaa perustulona käyttöön.

Ei mitään porrastuksia perustuloon koulutustason mukaan. Se ei ole ollenkaan perustulon idea. Ei ole tarkoitus maksaa keinotekoisista asioista, kuten koulutuksesta vaan antaa minimitoimeentulo jonka lisäksi lyhytaikaisetkin työt ovat kannattavia.

Haluan uuden tietokoneen, heitän muutamia työkeikkoja, niin se on siinä. Siitä seuraa parantunut työllistymisen mahdollisuus vakituisiin töihin.

Toimituksen poiminnat