mikkonummelin

Neuvoa-antavien kansanäänestysten tulkinnan ja täytäntöönpanon hankaluudet

  • Tiedämme nyt, mikä oli tämän äänestyksen tulos, mutta sen täytäntöönpano horjuu monista syistä.
    Tiedämme nyt, mikä oli tämän äänestyksen tulos, mutta sen täytäntöönpano horjuu monista syistä.

Koko itsenäisen Suomen historiassa on ollut vain kaksi valtakunnallista neuvoa-antavaa kansanäänestystä, ensimmäinen alkoholia koskeneen kieltolain kumoamisesta vuonna 1931 ja jälkimmäinen Euroopan Unionin jäsenyydestä 1994. Monissa kansalaisjärjestöissä on ollut haluja uusien kansanäänestysten järjestämiseen useista eri asioista.

Yllättävän usein kansanäänestykseen tuotu kysymys koskee asioita, jotka vaatisivat toteutuakseen eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestystä, joka tunnetusti on hyvin vaikea prosessi. Joko laki pitää julistaa kiireelliseksi 5/6-enemmistöllä tai äänestää lepäämään yli vaalien, jonka jälkeen seuraavan eduskunnan on laki hyväksyttävä muuttamattomana 2/3-enemmistöllä. Luonnollisesti tästä seuraa, että monet perustuslain muuttamishankket kuten viimeksi äänestysjärjestelmän muuttaminen, lopulta kaatuvat.

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuloksen tulkinnasta ja täytäntöönpanosta voi joskus tulla ongelmia. Vaikka muutos koskisi tavallisia lakejakin, sillä voi olla jättiläismäiset ja arvaamattomat budjettivaikutukset, kuten esimerkiksi perustulon käyttöönoton kohdalla. Jos taas muutos koskee perustuslakia, tulos, jossa ääniä olisi tullut kansanäänestyksessä puolesta vain niukasti yli 50%, olisi vieläkin tulkinnanvaraisempi. Tällöin ei olisi odotettavissa, että eduskuntavaaleissa kansalaiset olisivat samalla voimalla kyenneet äänestämään eduskuntaan perustuslain muuttamiseen halutulla tavalla vaadittavaa määräenemmistöä.

Edustuksellisen demokratian vahvuus on suoraan demokratiaan verrattuna se, että päätösten on virkamiesvalmistelujen, ulko- ja turvallisuuspoliittisten analyysien, puolue- ja hallituskurin sekä budjettikehysten vuoksi edes jollakin tavalla nivouduttava toisiinsa. Kansanäänestysten tulokset sen sijaan voivat olla pahimmillaan keskenään yhteen sovittamattomissa olevaa silppua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Kansanäänestysten tulee olla velvoittavia, ei mitään "neuvoanantavia", jolloin hallitusten ei tarvitse korvaansa lotkauttaa sille. mitä mieltä kansalaiset ovat.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Perustuslakiin koskemisessa pitäisi silloinkin olla vahvempi pidäke, ettei todella isoja ihmisoikeuskysymyksiä tai valtion tärkeimpiä toimintoja mene lievälläkin yksinkertaisella enemmistöllä vessasta alas.

Miltä kuulostaisi esimerkiksi sellainen, että jos sitovassa kansanäänestyksessä on tarkoitus muuttaa perustuslakia, se tulisi voimaan heti vain siinä tapauksessa, että 5/6 äänestäjistä on sitä kannattanut ja myöhemmin voimaan siinä tapauksessa, että enemmistö äänestäjistä on sitä ensimmäisellä kerralla kannattanut ja neljän vuoden päästä äänestetyssä uusintaäänestyksessä täsmälleen samasta kysymyksestä 2/3 äänestäjistä, muuten se hylättäisiin.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tämä oli voimassa silloin kun minä ja Sinä opiskeltiin, mutta ei mielestäni ole enää:
"tai äänestää lepäämään yli vaalien, jonka jälkeen seuraavan eduskunnan on laki hyväksyttävä muuttamattomana 2/3-enemmistöllä"

KORJAUS: Anteeksi Mikko Nummelin, luin tekstisi hieman huolimattomasti.
___________________________

Nykyään riittää yksinkertainen enemmistö, jos laki käytetään kaksilla valtiopäivillä. Vai miten Sinä tulkitset tämän tekstin?

"73 §
Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Teksti on mielestäni aika sekava vai eikö ole? Muutos tähän pykälään kuitenkin tuli vuonna 2011 kun perustuslakimuutos tehtiin. Silloin näki selvästi, kun vertasi vanhaan, mitä muutos koski, mutta en enää muista mitä siinä sorvattiin.

Henry

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kuten tuosta lainaamastasi tekstistä ilmenee, perustuslakia ei voi ikinä hyväksyä ratkaisevassa käsittelyssä pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä vaikka se käsiteltäisiin kaksillakin valtiopäivillä.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

"Kansanäänestysten tulokset sen sijaan voivat olla pahimmillaan keskenään yhteen sovittamattomissa olevaa silppua."

Ei tämä ole mikään ongelma, jos otetaan lähtökohdaksi, että ristiriitatilanteessa myöhäisempi äänestystulos ohittaa aina aiemman.

Toimituksen poiminnat