*

mikkonummelin

Monivaiheinen pääsykoe vaikeapääsyisimpiin koulutusohjelmiin

  • Turun yliopiston valintakokeita
    Turun yliopiston valintakokeita

Yliopistojen pääsykokeita halutaan taas poistaa epämääräisin perustein, jotta siirtymistä toiselta asteelta jatko-opintoihin "sujuvoitettaisiin". Ammattikouluista valmistuneiden osalta uudistus aiotaan toteuttaa niin, että kun muutaman ylioppilasaineen sutaisee, niin jo sekin avaisi tiedekuntien portit selälleen. On selvää ja muualla hyvin perusteltu, miksi tällaiset sisäänottomallit ovat huonoja.

Tässä kirjoituksessani haluan kuitenkin yrittää parantaa nykyistä mallia ja hyvänä esimerkkinä voisi olla tietotekniikan alan rekrytoinnissa yleistynyt käytäntö, jossa yritykset haastattelevat potentiaaliset hakijat useampaan kertaan ottaen ensin paljon hakijoita pelkkien CV:eiden perusteella ja sitten valikoimalla esihaastattelussa parhaiten menestyneet ensin vaativampaan tekniseen haastatteluun ja mahdollisesti ennen lopullista rekrytointipäätöstä vielä todennäköisen asiakasyrityksenkin haastatteluun.

Yliopistoihin sovellettuna tämä tarkoittaisi sitä, että hakijat suorittaisivat ensin "helpon pääsykokeen", johon edellytettäisiin pelkästään lukiokursseista tuttua osaamista tai mahdollisesti jonkun verkkotehtäväpaketin. Verkkotehtäväpaketin hyvin suorittaneita pitäisi tosin myös haastatella, jotta varmistettaisiin hengentuotosten suurella todennäköisyydellä olevan asianosaisten itsensä kirjoittamia. Tällöin hakijoilta ei alkuvaiheessa edellytettäisi heti tarttumista satojen sivujen tiiliskiviin, millaisessa maineessa tiettyjen alojen pääsykoekirjat nykyisellään ovat, vaan valmistautuminen sujuisi luonnostaan samalla kertaa ylioppilaskirjoituksiin lukemisen ja normaalin lukio-opiskelun ohessa. Ensimmäisen vaiheen pääsykokeesta valittaisiin sitten parhaat, esimerkiksi 2-4-kertainen määrä oikeasti sisäänottavien määrästä jatkoon, jolloin heidät kutsuttaisiin lopulliseen pääsykokeeseen, johon pitäisi sitten panostaa enemmänkin. Kun seula olisi monivaiheinen, voitaisiin hakijoiden motivaatio opiskeluun mitata paremmin ja hakuprosessista väistyisi kaikki sellainen kritiikin aihe, että läpipääsy olisi jotenkin arpapeliä (mitä se ei kyllä nytkään ole).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän KariKipponen kuva
Kari Kipponen

Näin pääosin jo Neste Oy:n Porvoon jalostamolla vuonna 2016 otetaan uudet operaattorit lopputenttiin jonka läpäisseet pääsevät töihin jalostamon työtehtäviin! Itse olen työnopastajana antamassa avaimia uudelle operaattorille että läpäisee kirjallisen tentin ja työnäytteen!

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Jos en väärin muista, niin demarien pitkäaikainen tavoite on ollut se, että 70 % ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Koulutuksellisen "tasa-arvon" edistämiseen tämäkin hanke varmaan tähtää.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tuo prosenttiluku kuulostaa huomattavan korkealta ja en valitettavasti ollut penkonut ohjelmia ja kannanottoja tarpeeksi ollakseni siitä tietoinen. Pidän selvänä asiana, että yliopistot eivät voi ottaa sisään läheskään kaikkia hakijoita vaan ainoastaan ne, joilla on tarvittavat esitiedot ja taidot hoitaa sen tasoisia opintoja menestyksekkäästi.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Onhan se aika hienoa, että esim. MOOC-kurssien suorittaneet voivat osallistua kokeeseen ja päästä sitä kautta opiskelemaan.

Kuvaamasi systeemi on hyvä, mutta jos esim. 10% valitaan - jos ovat tarpeeksi hyviä - mitä niille lopuille tapahtuu? Mitä tarkemmin hakijat syynätään, sitä useampi jää valitsematta. Nykysysteemillä kaikki saaadaan jaettua johonkin opiskelemaan, oli edellytyksiä tai ei. Määrää on helpompi mitata kansallisesti...

Parastahan olisi vaatimustason reipas nostaminen ja joustavampi koulutusjärjestelmä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kirjoituksessani olevan systeemin voimassa ollessakin kannattaa laittaa yhteisvalintalomakkeeseen useampia hakuvaihtoehtoja. Kannatin monivaihevalintaa otsikon mukaisesti vaikeapääsyisimpiin koulutusohjelmiin, joten sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista tulisi jatkossakin löytymään yhdellä pääsykokeella tai ylioppilastodistuksen mukaisella paperivalinnalla sisään päästävissä olevia koulutusohjelmia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset