mikkonummelin

Yhteiskunnan kirjava suhtautuminen opiskelijatyövoimaan

  • Jotkut yliopisto-opiskelijat tekevät sivutöitä matalapalkka-aloilla. (Kuvassa olevan henkilön koulutustausta ei ole tiedossa)
    Jotkut yliopisto-opiskelijat tekevät sivutöitä matalapalkka-aloilla. (Kuvassa olevan henkilön koulutustausta ei ole tiedossa)

Tänään eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa, joka koski kestävyysvajetta, oli sivumainintana se, että huoltosuhdetta rasittaisi runsaan eläkeläisten määrän lisäksi myös runsas opiskelijoiden määrä. Tämä jälkimmäinen toteamus hieman särähtää, koska ensinnäkin, opinnot ovat nykyään tärkeä edellytys vakituisen työuran aloittamiseksi ja toiseksi useat opiskelijat tekevät sivutöitä.

Oikeistolibertaariselta kannalta opiskelijatyövoiman voisi kuvitella olevan jopa ihanteellista työvoimaa palkka- ja työaikajoustavuutensa takia. Ammattiyhdistysliikkeille opiskelijatyövoima vakituisia työntekijöitä huonommilla työehdoilla näyttää käyvän erinomaisesti siinä tapauksessa, että se ei syrjäytä vakituisten työntekijöiden työmahdollisuuksia liiassa määrin. Esimerkiksi monilla korkeaa koulutusta vaativilla aloilla opiskelijaharjoittelijan työpanos on aidosti vähemmän lisäarvoa tuottavaa kuin koulutetun vakituisen työntekijän työpanos, että jälkimmäisetkin ovat työnantajan erityisesti haluamia työntekijöitä. Toisaalta on olemassa aloja, joilla koko työn tarve tai hyvin suuri osa siitä voidaan teetättää harjoittelijoilla. Näissä tapauksissa joko ammattiyhdistysliikkeen on puututtava tilanteeseen tai ihmisten tulee henkilökohtaisesti ymmärtää olemaan tähtäämättä näissä ammateissa tehtävään vakituiseen työuraan.

Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti on jostakin syystä monille vaikea pala. Jotkut perustelevat tätä talousargumenteilla, koska yhteiskunta tarjoaa Suomessa opiskelijoille verovaroista sekä koulutuksen että opintososiaalisia etuuksia. Tällöin on ainakin teoriassa mahdollista, että työssäkäynnin aiheuttama valmistumisen viivästyminen maksaisi veronmaksajille enemmän kuin mitä opiskelijatyöntekijä itse sivutöistään edes palkkana ansaitsisi, ainakin enemmän kuin opiskelija maksaa sinä aikana palkoistaan veroja. Jos kyse on kuitenkin oman alan töistä, ne voivat hyvin suoritettujen opintojen ohella olla käytännössä välttämätön edellytys vakituiseen työllistymiseen, joten niitä ei tule ylenkatsoa.

Joskus yliopisto-opiskelijoidenkin työnteko tapahtuu omaa alaa vastaamattomilla matalapalkka-aloilla, kuten vähittäismyynti-, siivous-, ravintolapalvelu- tai varastotöissä, etenkin opintojen alkuvaiheessa, jos rahaa ei ole muualta saatavilla. Tällöin riski siitä, että työnteko sotkisi opiskeluja on erityisen suuri, koska etenkin kahtena ensimmäisenä vuotena yliopistoissa tyypillisesti käydään peruskursseja, jotka vaativat runsasta osallistumista opetukseen ja tehokkaan opintorutiinin omaksumista. Tällaisista harmeista huolimatta tällainenkin työnteko kuitenkin opettaa opiskelijoille työelämän perusteita ja mikään muu kuin omakohtainen kokemus ei anna kattavaa kuvaa siitä, millaista työelämä voi raskaimmillaan olla. Matalapalkka-alaa omakohtaisesti maistanut henkilö voi myös myöhemmin vakituisemmassa ja kovapalkkaisemmassa työelämässä ymmärtää niitä haasteita, joita työmarkkinoiden silppuuntumisesta ja palkkojen polkemisesta voi henkilökohtaisesti aiheutua niille henkilöille, joita se lähimmin koskee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat