mikkonummelin

Lomaraha on oikeastaan yksivuotinen sosiaaliturvatili

Joissakin työehtosopimuksissa, muttei kaikissa, määritellyt lomarahat ovat aika-ajoin herättäneet kritiikkiä ja niitä on pyritty leikkaamaan esimerkiksi kilpailukykysopimuksessa ja joidenkin yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksissa, joskus onnistuneesti, joskus ei. Tyypillinen lomarahojen vastustus perustuu siihen, että ne olisivat aikansa eläneitä, koska ne olisivat alunperin olleet käytössä lomaltapaluurahoina teollisuudessa 1960-luvulla siksi, että työntekijöillä olisi ollut kannustimia jäädä Suomeen mieluummin kuin muuttaa silloisten parempien palkkojen perässä Ruotsiin.

Lomaraha on kuitenkin saanut nykyään eri merkityksen ja se ei ole millään tavalla aikaisempaa syytä huonompi. Itse asiassa lomarahan pitäisi olla erityisesti talousoikeistolaiselle ajatuspaja Liberalle unelmien täyttymys, koska se täyttää sosiaaliturvatilin eli heidän terminologiassaan perustilin määritelmän vuotuisten palkkojen osalta. Lomaraha, joka maksetaan tyypillisesti kesällä kertaluontoisena ylimääräisenä lisäpalkkana, tarkoittaa käytännössä sitä, että vuotuisista reaalipalkoista on talletettu osa yhden vuoden juoksuajalla olevalle tilille, joka kauden päättyessä kertaluontoisesti tyhjennetään ja sitten sitä aletaan uudestaan kerryttää seuraavaksi vuodeksi. Koska kyseessä nimenomaan on sosiaaliturvatili, sinne tallettaminen ei ole vapaaehtoista, vaan tulojen sen mahdollistaessa, pakollista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Perustelit miksi lomarahan pitäisi olla Liberan mieleen, mutta jätit oman kantasi kertomatta. Tuntuu perin omituiselta blogikirjoitukselta. Kirvoittiko jokin Liberan esittämä kritiikki kirjoittamaan? Linkki olisi ollut kiva.

Kysynpä nyt kun avasit aiheesta. Pitäisikö sinun mielestäsi työntekijän saada itse sopia vuosipalkkansa maksueristä ja määräytymisperusteista, vai tuleeko ne lailla määrätä kolmannen osapuolen tehtäväksi?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Laitetaan tähän sitten se asian toinenkin puoli, johon jo vihjasin mainitessani, että sosiaaliturvatili eroaa pankkitilistä siten, että ensin mainitun kartuttaminen on työssä käydessä ja palkkaa nostaessa pakollista.

Hyvin monilla aloilla on niin, että joko työntekijöiden tai heidän ammattiliittojensa neuvotteluvoima riittää saamaan palkat tasolle, jolla voi maksaa elinkustannukset ja saada jonkin verran säästöön, joskus hyvinkin minimaalisesti. Tämä palkkataso kuitenkin määräytyy siten, mikä on vuoden aikana yleisin kuukausipalkka, joten vuotuinen lisäpalkka on riittävän satunnainen, ettei sitä voi ottaa huomioon mahdollisuutena, että työntekijä säntillisesti jakaisi sen omiin säästöihinsä kahteentoista osaan paikkaamaan juuri ja juuri liian huonosti riittävää muiden kuukausien palkkaansa. Vaatimalla palkalle tällainen jaksotus, saadaan elämiseen riittävän palkan määritelmä vuodessa psykologisista syistä kasvatettua hieman suuremmaksi.

On myös tosiasia, että vapaa-ajalla, erityisesti kesälomalla, matkailu- ja siten hotelli- ja ravintolapalveluiden kulutus on runsaampaa kuin muutoin ja rahaa kuluu enemmän. Mediaanitulon alapuolelle jäävien työntekijöiden elämää helpottaa olennaisesti se, että rahaa sattuu ilmaantumaan tilille juuri tässä kriittisessä vaiheessa hieman enemmän, erityisesti, jos heillä on lapsia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi et vastannut kysymykseeni, pitääkö työntekijän saada itse valita kuka asiasta sopii työnantajan kanssa, vai onko hän siihen oletusarvoisesti liian tyhmä?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #3

Kannatan sitä, että lomarahasta sopii liitto eikä työntekijä. En usko, että kukaan yksittäinen työntekijä, jolle tällainen palkan jaksotus on ylemmän kommenttini perusteella erityisen tärkeä, omaa itse siihen tarvittavaa neuvotteluvoimaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #4

Asia harvinaisen selvä, kiitos vastauksesta. Valinnanvapauden vallitessa minä taas uskon viittaamasi työntekijän antavan asian ammattiyhdistyksen neuvoteltavaksi. Ymmärrän toki, että omasta elämästään päättäminen ja perustuslain suoma sopimusvapaus eivät kaikille ole tärkeitä arvoja.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #4

Sehän oli alkuun lomaltapaluuraha, pitikö nimi hävelijäisyyssyistä muuttaa lomarahaksi ?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #9

Ei siihen mitään häveliäisyyttä tarvittu, vaan Suomen ja Ruotsin palkka- ja elintasoerojen riittävä tasoittuminen. Suomen ja Ruotsin erona on ollut se, että kun Ruotsissa pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia kehitettiin alusta asti sosialidemokraattien ylivoimaisen valta-aseman turvin, Suomessa siihen tarvittiin oikeiston myötävaikutusta, joka monesti annettiin pitkin hampain.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #11

Pääasia, että vuosilomakorvaus ja lomaraha saatiin käsitteinä sotkettua.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #3

Ja vielä "liiasta tyhmyydestä" sitä, että köyhien tekemät ratkaisut näyttävät monesti rikkaampien mielestä tyhmiltä siksi, että ensin mainituissa on jouduttu huomioimaan stressin alla hyvin lyhyen tähtäimen toimeentulomahdollisuuksia eikä pidemmän tähtäimen suunnittelu ole ollut mahdollista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #6

En kehtaisi lähteä arvostelemaan muiden tekemiä taloudellisia ratkaisuja, uskon heidän tietävän itse tilanteensa ja tarpeensa minua paremmin. Tyhmyydellä tarkoitin vain kysymystä siitä uskoitko sinä täysi-ikäisen ja -valtaisen ihmisen älyllisen kapasiteetin riittävän arvioimaan neuvotteleeko sopimuksensa itse, vai turvautuuko kolmannen osapuolen apuun. Mutta tuohan tuli jo selvitettyä. Ihmiskäsityksemme on erilainen, mutta en myöskään uskalla väittää käsitystäni oikeaksi. Kommenttiisi nähden on ironista, että minä en usko meidän työntekijöiden olevan tyhmiä. En myöskään usko, että kenenkään kyky tehdä viisaita valintoja liittyisi mitenkään varallisuuteen. En edes osaa arvata miksi joku kuvittelisi niin. Luulisin varallisuuden karttuvan viisailla päätöksillä, eikä päin vastoin.

Risto Laine

Eikös lomaraha ole ennakko, siis jos olen heinäkuun lomalla saan siitä lomapalkan ja kun palaan lomalta, saan elokuun liksasta tietyn % määrän ennakkoon.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Koska lomaraha määritellään joissakin työehtosopimuksissa, muttei työelämää koskevissa laeissa, mitä Juha Sipilä ei muuten pääministerikautensa alussa tiennyt, sen maksatuksen yksityiskohdat vaihtelevat alakohtaisesti. Joillakin aloilla lomarahaa ei ole ja joillakin aloilla on mahdollista, että lomarahoja voidaan leikata yhteistoimintaneuvotteluissa todetuin tuotannollis-taloudellisin syin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tilapäiseksi ratkaisuksi tarkoitettu lomaraha on omituinen jäänne ajalta ja tilanteesta (=välttämättömyys "tasoittaa Suomen ja Ruotsin elintasoeroja"), josta aika ajoi ohi jo kauan sitten.
Nykyisin se on vain katteeton etuisuus, pohjalaisittain sanoen "rattahissa oleva kakka", josta ei näytetä pääsevän millään eroon.
Näitä ns. tilapäisiä järjettömyyksiä Suomessa riittää...

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Varsin monessa maassa on kolmannentoista kuukauden palkka, joka siis maksetaan erikseen. Varsin monissa maissa tämä palkka kattaa useamman kuukauden palkan, kuten Espanjassa, jossa se voi olla jopa kuuden kuukauden palkka. Jos tämä, työntekijän ansaitsema, mutta tiettynä aikana maksettava, palkka poistetaan, se voidaan oikeudenmukaisuus säilyttäen jyvittää kahdelletoista kuukaudelle.

Seppo, usein sinä puhut asiaa, mutta toisinaan kommenteissasi näkyy yletön oikeistolaisuus. Tällä kertaa näkyy ja se ei edusta yhteiskunnan kokonaisuuden ymmärtämistä/ymmärtämisen halua.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Olin jo aikuisiässä, taloustieteen opiskelija, kun tuo alkuperäinen "lomaltapaluuraha" sorvattiin sopimuksiin. Se ihmetytti minua jo silloin.

En kuulu mihinkään puolueeseen, joten arvioin tätäkin kysymystä vapaasti hieman pitemmässä aikaperspektiivissä. Tässä historiaa, johon liittyy myös AY-valtataistelu ja pitkä lakko: keinot, joilla etu kiristettiin.
Kirjoittaja oli Suomen Metallityönantajaliiton tiedotusjohtaja 1970–1975. Liekö tekstissä näkyvissä metalliliiton 'yletön oikeistolaisuus'?
http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Lomarah...

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #14

SS: "Kirjoittaja oli Suomen Metallityönantajaliiton..."

TyönANTAJAliitto. Oikeistolaista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Minä luulin, että pointti oli jutussa kuvailtu motiivi lomaltapaluurahalle. Metalliliiton jäsenet saatiin nielemään tavoitteita heikompi sopimus silmänkääntötempulla. Puheenjohtaja säilytti kasvonsa ja päästiin pitkän lakon jälkeen taas hommiin ja lakkokassaa kartuttamaan. Molemmat liittopomot olivat tyytyväisiä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #14

Kuten todettua, lomaraha ei ole löytänyt tietään työlainsäädäntöön asti, vaikka Sipilä meinasi sitä sinne pikaistuksissaan viedäkin, joten se paikka, jossa lomarahasta luopuminen olisi sovittavissa, on liittokierros, sikäli kun Elinkeinoelämän Keskusliitto ei palauta sääntöihinsä oikeutta osallistua tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. On todennäköistä, että liittokierroksella lomarahasta luopuminen menisi läpi, mikäli kyseinen summa tasoitettaisiin normaaleihin kuukausi- ja tuntipalkkoihin ja kuorrutetaan vielä yleiskorotuksellakin, muuten ei.

Jos jätetään ammattiyhdistysliikkeen kohonnut valveutuneisuus pois laskuista, voidaan miettiä talousliberaalia skenaariota, jossa uudet työntekijät tekisivät itsenäisesti työsopimuksia, joissa suurimmassa osassa ei olisi lomarahoja, palkkojen jäädessä muuten nykytasolle tai sitä lievästi heikommaksi. Keskituloisissa ja suurituloisissa ryhmissä ei todennäköisesti ilmenisi räikeitä haittoja, mutta pienipalkkaisilla palvelualoilla varmasti. Jos kesäloman aikana tulee kohonneita kulutuspaineita, niitä saatetaan tyydyttää entistä useammin pikavipeillä ja muilla korkean luottoriskin kulutusluotoilla, jotka aiheuttavat maksuhäiriöitä. Tämä nähdään jo nykyään joulun jälkeen, koska siinä kohden on kesäloman lisäksi toinen raju kulutuspiikki.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kommentin #16 perusteluista johtuen, Suomeen voisi sopia kuukausipalkkaisissa töissä vuotuisen palkan jakaminen neljääntoista osaan, jolloin kesä- ja joulukuussa maksettaisiin tuplapalkka muiden kuukausien palkkaan verrattuna. Kesäkuun tuplapalkka vastaisi kesäloman ja joulukuun tuplapalkka joulun erityisiin kulutustarpeisiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #17

Varmasti voisi sopia, estääkö jokin sopimasta niin? Työnantaja ei ehkä väkisin halua suurimpia palkanmaksuja niihin aikoihin, kun laskutus tuppaa olemaan alhaista, mutta siitä vain neuvottelemaan.

Toimituksen poiminnat