mikkonummelin

Suomalaista peruskoulua on tahallaan tärvelty viime vuosina

  • Kalasataman uusi "pulpetiton sukkakoulu"
    Kalasataman uusi "pulpetiton sukkakoulu"

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on perustettu vaiheittain 1970-luvulla korvaamaan aikaisempaa erilliskoulujärjestelmää ja se on ollutkin menestystarina, koska nuorten yleinen koulutustaso ja mahdollisuus ammattipätevyyden hankkimiseen kohosi samoin kuin monet aikaisemman järjestelmän koulutukselliset umpiperät poistuivat tai vähenivät.

Nyt kuitenkin ihmetellään, miksi suomalaisten luku-, kirjoitus- ja laskutaidot ovat rapautuneet ja peruskoulu onkin lakannut tuottamasta niitä erinomaisia tuloksia, joita siitä aikaisemmin saatiin. Eräs suosittu teoria on, että peruskoulu olisi jämähtänyt paikalleen vanhanaikaisiin rakenteisiin ja ei olisi osannut vastata esimerkiksi digitaalisten ympäristöjen ja tietotekniikan esiinmarssiin oikein. Tästä syystä monet peruskoulun ja lukion uudistusohjelmat perustuvat tietotekniikan ja Internetin käytön lisäämiseen ja saattavat myös edellyttää oppilaille hankittavaksi tabletteja ja muita älylaitteita. Oikein käytettynä tietoverkoista onkin varmasti hyötyä erityisesti ajankohtaisen tiedon hakuun.

Minun mielestäni pahin ongelma on kuitenkin muualla ja se on koulujärjestelmän perustarkoituksen unohtaminen ja sen perinteisistä tavoitteista lipsuminen. Jo aiemmin kritisoin läksyttömiä lukioita ja normaalin opetuksen laiminlyömistä liian "ilmiöpainotteisen opetuksen" tieltä ja nyt on julkaistu samaa polkua viitoittava selonteko Kalasataman pulpetittomasta sukkakoulusta, jossa "... ilo on ylimmillään kun lapset juoksentelivat pitkin yhteisten aulojen punaisia portaita ja kokeilivat säkkituoleja ja keinuvia jakkaroita ..." ja "... perinteisiä pulpetteja ei ole, vaan oppilaat syventyvät opiskeluun vaikkapa säkkituoleilla tai jättikokoisilla renkailla istuskellen. Opettajien työtuoleina ovat kotoisat keinutuolit ...".

Koulun tarkoitus on olla lasten työtä ja koulutyön tarkoituksena tulee olla järkevien kansalaisten perustaitojen, kuten aiemmin mainittujen luku- ja laskutaitojen oppiminen höystettynä sopivalla lisällä maantieteellistä, historiallista ja yhteiskunnallista yleissivistystä. On kaksi yleistä tapaa ajaa koulujärjestelmä tästä erittäin toimivasta perustastaan ojaan.

Yksi on se, että koulusta tehtäisiin lasten vankila, joka olisi vastenmielinen eristyspaikka esimerkiksi ylipitkine koulupäivineen ja ylipitkine lukukausineen siksi, että lapset olisivat säilössä niinä aikoina kun vanhemmat ovat töissä. Tällainen dystopia, johon Suomessa ei toistaiseksi ja onneksi ole menty, sammuttaisi monien lasten oppimismotivaation tehokkaasti.

Toinen virheellinen tie, jota kohti mielestäni Suomessa on menty, on se, että koulua on yritetty "kehittää" huvipuiston suuntaan. Kun numeroarvosteluista luovutaan yhä useammalla vuosiluokalla, mitään luotettavaa tietoa ei saada kerättyä oppimisen edistymisestä ja mahdolliset varhaiset signaalit opiskelun ajautumisesta kohti epäonnistumista jäävät piiloon liian pitkäksi ajaksi. Jos kaikki tekstit naputellaan alusta asti tietokoneella ja laskimet ja niiden kaltaiset ohjelmat otetaan käyttöön liian pian, kukaan ei opi kirjoittamaan tai laskemaan käsin eikä sitten myöhemmin ymmärrä monia tietoteknisiäkään hienouksia välttämättömien pohjataitojen puuttuessa. Myös pyrkimykset torpedoida ylioppilaskirjoituksia tai pääsykokeita näyttäytyvät siten, että niiden tavoitteena olisi ongelmien piilottamiseksi estää peruskoulun ja lukion oppimäärien hallinnan mittaaminen valtakunnallisesti yhtenäisin kriteerein ja epämääräistää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta karsia hakijoita heidän esitietojensa perusteella.

Koulusta saa toimivan varsin yksinkertaisilla periaatteilla: opettajien pitää osata opettaa ja motivoida oppilaitaan, oppimistuloksia on mitattava ja liian huonoista omaksutuista tiedoista tulee voida seurata välttäviä tai hylättyjä arvosanoja, velvollisuus uusia hylätyt kurssit tai pahimmissa tapauksissa jopa luokalle jääminen. Peruskoulussa ei tarvitse opettaa mitään kvanttimekaniikkaa vaan voidaan lähteä liikkeelle siitä, että keskitytään riittävän suppeisiin ja yksinkertaisiin kokonaisuuksiin, mutta niiden osalta ollaan ehdottomia, että ne on osattava kunnolla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Juhani Nurminen

"Koulusta saa toimivan varsin yksinkertaisilla periaatteilla: opettajien pitää osata opettaa ja motivoida oppilaitaan..."

Tuon kun saisi vietyä läpi koko koulutuksen. Ja sitten kun ihmiset olisivat vähemmän minunlaisiani. Nytkin kun pitäisi kirjoittaa Fotoneista, mutta jääköön hamaan tulevaisuuteen.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa! Mennään liikaa siihen toiseen suuntaan.. Ja olenkin kysnyt, saamatta hyvää vastausta. Miksi emme mene koulussa siihen aikaan kun oppilaat osasivat kirjoittaa ja laskea.. Ja piti tehdä vähän töitä että oppi kunnolla asiat?

Itsekin jo tässä iässä pystyn vertaamaan kouluja oman ajan kouluun ja ihmettelemään miten paljon se on muuttunut.. (peruskoulun kävin v.98-2008)

Jos oppilaalta kysytään vapaaehtoisesti, haluatko olla koulussa? Niin mitäpä luulet sen vastaavan? Samaten läksyissä ynm.. Ja mitä numeroihin tulee, itseäni se ainakin motivoi varsinkin kevätpuolella opiskelemaan enemmän ja yrittämään korottaa.. Varsinkin kun oli pari tyyppiä joiden kanssa pidimme pientä kilpailua joissakin aineissa.

Nyt jos tuomoinenkin tuhotaan jossa oppilas näkisi oman taidon nyt ja sen nousun mitä se oli vaikka talvitodistuksessa tai viime vuonna.

Käyttäjän MarkkuJrvinen1 kuva
Markku Järvinen

Lisäksi koululaisten mahdollisuudet häiriöttömään opiskeluun on turvattava. Kaikenlainen koulukiusaaminen on saatava loppumaan. Kiusaamistapauksissa aina virkavalta ja kiusaaja ja kiusaajan vanhemmat kouluun neuvonpitoon. Ei kiusattu. Samoin tuntien häiritsijät kylmästi ulos tunneilta.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Lisäksi viimeistään tablettien ja älypuhelimien yleistyminen johtaa väistämättä digitaitojen romahtamiseen entisestään. Näissähän käyttäjä pääasiallisesti eristetään omalle pikku hiekkalaatikolleen, jossa tökitään kuvakkeita.

Osaamista löytyy kun joskus piti tehdä kaikki itse ja RTFM oli se ohjattu toiminto.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Se on kyllä ihan roskapuhetta, että vain numeroarvostelu olisi luotettavaa tietoa. Päinvastoin.
Oppilaan arvioinnin pitää olla jatkuvaa, kannustavaa ja realistista. Yhden numeron lätkäiseminen kokeesta tai pari kertaa vuodessa todistukseen ei ole mitään näistä.

Jälleen yksi surkea blogiesimerkki siitä, että ei kannata ruveta viisastelemaan koulusta, jos ei ole siihen mitään tietopohjaa. Sinulta puuttuvat selvästikin kaikki tiedot nykykoulusta, rakentelit vain olkiukon.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

Kirjoituksessa otetaan esille tärkeitä asioita. Kaunokirjoituksen opetuksen poistaminen oli myös yksi typerimmistä valinnoista mitä suomalaisessa koululaitoksessa on viime aikoina tehty. Nykyään on tosiaan yllättävää jo törmätä nuoreen, joka osaa tekstata tai ylipäätään pitää kynää oikein päin kädessä. Se on tätä nykyajan uusavuttomuutta. Koulutehtäviin liittyvä tiedonhakukin on nykyään sitä, että kopioidaan googlesta tai wikipediasta artikkeli ja laitetaan se hiukan muokattuna opettajalle annettavaan paperiin. Ei tuollainen "tiedonhaku" opeta ketään ajattelemaan.

Kaiken pakkodigitalisointi on uhka sivistykselle. Lisäksi hiukan kummallinen ilmiö on se, että samanaikaisesti kun nuorille saarnataan siitä, että kuinka ei saisi viettää liikaa aikaa tietokoneiden ääressä, niin toisaalta taas jo ala-asteelta alkaen pakotetaan nuoret riippuvaisiksi elektroniikasta. Uusliberalistisella talousideologialla on oma osuutensa tässä "kehityksessä". Elektroniikkalaitteita valmistaville yhtiöille se on tietenkin hyvä diili kun kaikki oppilaat pakotetaan hankkimaan omat laitteet, oppilaille ei niinkään kun sivistys ja tiedon laatu kärsii. Typerät ihmiset sitäpaitsi ovat typeriä ihmisiä huolimatta siitä, että miten hienot oppimisvälineet heillä on käytössä.

Talous ja sen sokea palvonta on nykyään tärkeämpää kuin mikään muu. Ihan sama vaikka koko yhteiskunta romahtaisi ympäriltä kunhan vain "talous" - eli käytännössä rikkaiden edut - on kunnossa. Oppilaitosten kehityssuunnitelmatkin taitavat olla nykyään joidenkin höpökonsulttien käsissä, kun kouluista tehdään lähinnä oppilaiden omia "mukavuusalueita" (tämähän on näitä nykyajan ärsyttävän tautologisesti hoettuja muotisanoja, joihin ei voi olla törmäämättä enää missään).

Marjaana Manninen

Kalasataman peruskoulu aloitti toimintansa kaksi ja puoli kuukautta sitten. Mielenkiintoista on se, että sukat ja säkkituolit tuntuvat kovasti kiinnostavan suurta yleisöä - ja toki se aika jännää oppilaistakin -noin parin ensimmäisen viikon ajan.
Sen jälkeen sekä lapset ja aikuiset ovat oivaltaneet, että koulun arjen puurtamisessa ei ole sinänsä väliä, istutaanko penkeillä, jakkaroilla, säkeillä tai kumipalloilla - koulun fokus on todellakin ihan jossain muualla!

Olemme jo lyhyessä ajassa onnistuneet toteuttamaan laadukasta opetusta taitavien pedagogien toimesta, ja tätä mielellämme esittelemme vierailijoille.Tämän lisäksi olemme iloisia uusista koulutiloista, puhtaasta sisäilmasta, helposti siirrettävistä kalusteista ja mahdollisuudesta toteuttaa oppimista uuden opetussuunnitelman mukaan joustavien tilojen ansioista. Koulun tiloista irrottaudutaan tarvittaessa: Esimerkiksi luonnosta ja eläimistä opiskellaan läheisellä Mustikkamaalla ja Korkeasaaressa. Pätevät, tehtäviinsä sitoutuneet opettajat osaavat opettaa oppilaita innostavasti, ja digivempeleet ovat oppimisessa renkejä, eivät isäntiä. Oppilailta vaaditaan, ja oppimistuloksia arvioidaan.
Aika hurjalta - etten sanoisi jopa lannistavalta - tuntuu lukea kirjoittajan väitettä koulumme suomalaista luku-ja kirjoitustaitoa rapauttavasta vaikutuksesta. Mielelläni toivotan tästä asiasta huolestuneet tervetulleeksi tutustumaan koulun sisälle, keskustelemaan, kohtamaan, pohtimaan, kehittämään yhdessä entistä parempaa koulua.

Toimituksen poiminnat