*

mikkonummelin

Nykyinen ihmiskunta ei ole elätettävissä ilman teollisuutta ja tehomaataloutta

  • Säät eivät aina suosi, mutta kaikkia ongelmia ei voi laittaa sen piikkiin
    Säät eivät aina suosi, mutta kaikkia ongelmia ei voi laittaa sen piikkiin
  • Kaupungin pääväyläksi tarkoitettu tie nurmikentällä ja ratikkakiskoilla
    Kaupungin pääväyläksi tarkoitettu tie nurmikentällä ja ratikkakiskoilla
  • Kaupungin pääväyläksi tarkoitettu tie palstaviljelyllä
    Kaupungin pääväyläksi tarkoitettu tie palstaviljelyllä

Artikkelin ohessa esitetyistä kuvista ylin, jossa kuivaa peltoa kynnetään Afrikassa, on otettu tämän päivän Helsingin Sanomien (13.02) sivulta ja kaksi alempaa kuvaa yleiskaava.fi-sivuston mainostaman Urban Boulevards-opiskelijoiden näyttelystä. Ylin kuva esittää siis tyypillistä tilannetta kehitysmaassa ja kaksi alinta ovat, sikäli kun niillä tarkoitetaan sitä, miltä kaupungin pääväylien olisi tulevaisuudessa tarkoitus näyttää, jonkinlaisia esimerkkejä pohjoiskorealaisesta tai kylmän sodan aikaisen Albanian dystopiasta.

Helsingin Sanomien artikkeli laittaa Zimbabwen ja monen muun Afrikan maan jatkuvat nälänhätä- ja muut ruokaongelmat vaihtuvien sääilmiöiden, erityisesti El Ninon aiheuttamien kuivien kausien piikkiin. Artikkelin kuva kuitenkin kertoo, että riittämättömän ruoansaannin pohjimmainen syy on muualla, koska jos tarkemmin ajattelee, niin missä tahansa päin maapalloa on yleistä, että säät eivät aina suosi maataloutta. Erityisesti kotoisen Suomemme ilmasto on maailmanmittakaavassa varsin raaka, viljelykausi on lyhyt, sadot lähempänä tropiikkia olevia maita pienempiä ja joskus halla voi viedä viljan monena kesänä peräkkäin. Yhdysvaltain Kalifornia tai Välimeren Euroopan puoleiset maat eivät myöskään nälänhädästä kärsi, vaikka niissäkin esiintyy ajoittain merkittävää kuivuutta ainakin paikoin.

Kuvassa pistää siis silmään maanviljelyn kehittymättömyys ja tehottomuus. Maatalouskoneet puuttuvat, kastelujärjestelmiä ei ole rakennettu, vaikka useissa Afrikan maissa on isoja järviä, mahdollisesti keinolannoitteistakaan ei ole kuultukaan. On selvää, että luontaistalouden tasoinen maatalous  ei voi tuottaa säännöllisesti isojen ihmismäärien vaatimia ravintomääriä ja erityisesti karjatalouden ylläpito siinä ohessa olisi lihantuotannon varmistamiseksi vieläkin hankalampaa. Ympäristö ehkä säästyy paremmin, mutta sään osalta hankalampi vuosi vie leivän suusta ja väkeä ennenaikaiseen hautaan.

Toimiville yhteiskunnille ovat tärkeitä myös energia- ja prosessiteollisuus. Tällöin voidaan korvata suuri osa tulentekotarpeista ja mahdollistaa käsityötä helpompi elämää helpottavien tuotteiden massavalmistus. Nopea liikkuminen paikasta toiseen ei ole mahdollista ilman teollisuuden tuottamia liikennevälineitä ja elintarvikkeiden riittävän saannin turvaamiseksi on myös tärkeä huolehtia valmiudesta pitkän matkan kuljetuksiin, jopa valtamerten ylityksiin. Urban Boulevards:in kuvat otin mukaan siksi, että jos autoliikenne karsitaan olemattomiin kaikkialta, kuljetusmahdollisuudet suurimpaan osaan paikoista häviävät samalla. Pienviljely palstoilla on myös mielenkiintoinen ja hyvä harrastus, mitä nytkin siirtolapuutarhoissa harjoitetaan, mutta ei voi toimia koko yhteiskunnan elintarvikeketjun perustana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Zimbabwen nälänhätä ja ruokaongelmat eivät johdu niinkään säästä vaan kurjasta hallinnosta. Zimbabwe oli aikoinaan Afrikan ruoka-aitta, mutta maatalouden, kuten muunkin talouden, tuhosi Mugaben hallinto. Mugaben valtaantuloa seurasi maauuditus, jossa valkoisten maanviljelijöiden maita on jaettiin Mugaben suosikeille ja sotilaille ja ylimalkaan tahoille, joilla ei ole kokemusta maanviljelystä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tuo on totta. On toki myös mahdollista, että osa tiloiltaan karkotetuista valkoisista maanviljelijöistä on käyttänyt poltetun maan taktiikkaa ja rikkonut koneita ja kasteluputkia ennen pakkohäätöään tai pakenemistaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Balilla riisinviljely toimii osin aika perinteisin menetelmin. Toisaalta pohjalla on yli 1000 vuotta vanha kastelujärjestelmä, joka takaa 2-3 satoa vuodessa. Joten ei nerokkaan järjestelmän rakentamiseen välttämättää tarvita valkoisen miehen huipputekniikkaa.

Kuten oppaani totesi, kun kysyin, mitä Kutan pommit 2002 vaikuttivat saaren talouteen. Hän sanoi, että valuuttatulot putosivat mutta kenenkään ei edelleenkään tarvinnut nähdä nälkää. Siitä pitivät huolen perhe- ja kyläyhteisörakenne ja riisinviljely, joka riittää tuottamaan viljan koko väestölle.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Huono sää voi johtua myös huonosta hallinnosta -- tai siis, paikallisten viljelijöiden lyhytnäköisyydestä. Meille suomalaisille lienee tuttua kaskiviljely, jossa puuta poltetaan jotta saataisiin hiiliyhdisteitä maanpinnan satoa parantamaan pariksi vuodeksi? Kun hyvät sadot on saatu, siirryttiin seuraavan metsäalueen polttamisen pariin.

Maata on myös mahdollista ns. ryöstöviljellä vääränlaisella viljelytekniikalla. Viljellään vain yhtä kasvia yhdella alueella ja välitetään piut paut lannoittamisesta (kotieläinten kasvatusta jollain maapalstalla ja luonto hoitaisi lannoituksen) ja puiden kasvattamisesta viljelyalueiden välimaastossa. Jos ei ole keinotekoisia lannoitteita, maaperä köyhtyy ja maa-alue ennen pitkää aavikoituu. Kun kosteutta ei ole sidoksissa paikallisen alueen puustossa ja muussa florassa, sitä ei oikein haihdu paikalliseen ilmaankaan. Juuri tällä tavallahan kävi USA:ssa laajoilla alueilla 1930-luvulla kun ns. Dust Bowl iski.

Lisätietoa: https://en.wikipedia.org/wiki/Dust_Bowl
https://en.wikipedia.org/wiki/Desertification#Coun...
https://en.wikipedia.org/wiki/Windbreak

Toimituksen poiminnat