mikkonummelin

Yritystoiminta työttömyysturvan avulla ja sen ongelmat

  • Työttömyyden varalta oleva työttömyysturva on tärkeä, mutta se ei sovellu piiloyritystueksi
    Työttömyyden varalta oleva työttömyysturva on tärkeä, mutta se ei sovellu piiloyritystueksi

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys 94/2015, jota on laajalti kritisoitu samasta asiasta kuin työttömyysturvaamme muutenkin, eli siitä, että yrittäjyys aiheuttaa helposti työttömyyspäivärahojen maksatusten katkeamisen, olivat nämä sitten peruspäivärahoja tai ansiosidonnaisia päivärahoja. Asiaan on tänään puuttunut esimerkiksi laskutuspalvelu UKKO.fi kirjoituksessaan samoin kuin Kansan Uutiset.

Tämä ongelma on kuitenkin erilainen kuin aiheellisesti kritisoitu työvoimatoimistojen tapa määritellä mielivaltaisin perustein yrittäjien perheenjäseniä itsekin yrittäjiksi, vaikka nämä eivät omistaisi yrityksestä tarpeeksi suurta osuutta, jos suinkin ovat vähääkään aikaa olleet perheyrityksessä töissä. Työttömyyskorvaus, erityisesti ansiosidonnainen sellainen, on tarkoitettu väliaikaiseksi avuksi henkilölle sinä aikana jolloin hän on työttömänä ja jonka on tarkoitus kannustaa työllistymään niin, että työttömyyskorvauksen maksun voisi katkaista, jolloin julkisen sektorin takaamat tarkoitukseen tarkoitetut varat säästyisivät. Tilannetta, jossa jokaista ansiosidonnaista työttömyyskorvausta nostettaisiin tavanomaisesti sen maksimiaikaan eli 500 päivään (jos Sipilän hallitus saa tahtonsa läpi, niin 400 päivään) asti, pidetään taloudellisesti epätoivottavana skenaariona.

Mikäli järjestelmämme muutettaisiin sellaiseksi, jossa yrittäjyys niin, että samalla nostettaisiin pitkänkin aikaa ansiosidonnaista päivärahaa, mahdollistettaisiin, aiheuttaisi pienyritysten kentällä markkinavääristymän. Kaikkein kannattavimmaksi pienyritysmuodoksi tulisi sellainen yritystoiminta, johon on tavalla tai toisella tullut mukaan sen omistajien ansiosidonnaisten päivärahojen tai muiden sosiaaliturvan muotojen nostamismahdollisuus, olisi jopa mahdollista, että jotkut sellaiset yritykset jotka muuten voisivat olla vakavaraisia, häviäisivät kilpailussa ja menisivät vararikkoon siksi, että omistajakunnalta mahdollisuus työttömyyskorvauksiin puuttuisi siksi, että juuri heillä ei olisi "sopivaa" tuotannollis-taloudellisista syistä tapahtuneeseen irtisanomiseen päättynyttä työhistoriaa viimeisen puolentoista vuoden periodilta.

Käytännössä tavanomaisessa markkinataloudessa vain vähemmistö voi olla yhtäaikaisesti menestyviä yrittäjiä ja tavanomaisin tapa hankkia tuloja on suurimmalla osalla työikäisistä ihmisistä palkkatyö. Tämä on myös ensisijainen tavoite pois työttömyydestä. Työttömyysturvalainsäädäntö ja sen soveltaminen vaatii kehittämistä, työvoimatoimistojen simputuksesta ja epämääräisistä yrittäjyystulkinnoista on päästävä eroon, mutta tästä huolimatta tulee kuitenkin huolehtia, että laskutuspalvelut tai työosuuskunnat eivät voi olla kiertotie jatkaa ainakaan pitkäaikaisesti työttömyysturvan nostamista samalla kun yritystoimintaa harjoitetaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vastaavia free-lancereiden palveluita on ollut iät ja ajat. Eihän työn tekijä nosta päivärahoja niiltä päiviltä kun on ollut töissä. Onko jotain olennaista eroa olla vuokrafirman työntekijä nollasopimuksella?
Minusta Y-tunnuksellisenkin pitäisi voida saada soviteltua päivärahaa jos työtä ei ole kokopäivätoimisesti.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Y-tunnus voi olla, mutta ajoittain aktiivinen yritystoiminta ongelmallista, koska silloin työttömyyskorvauksesta muotoutuu jonkinlainen "voitottomuuskorvaus", joka saattaa tavan yleistyessä siloitella yritystoiminnan riskejä hyvinkin kalliilla hinnalla yhteiskunnalle. Pienyrityksiä on paljon. Käytännössä kausiluontoista yritystoimintaa subventoivaa perustuloa on kyllä käytetty joillakin Alaskan alueilla ja Huippuvuorilla, mutta vain rajoitetusti ja nimenomaisella tarkoituksella pitää strategisia syrjäseutuja edes harvasti asuttuna.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Entä jos työtä riittää vaikka vain 10t viikossa.
Mitä voittoa itseään työllistävä yksinyrittäjä tuottaa?

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Mutta miten pitkäaikaistyöttömyyden ongelma ratkaistaan, jos itsensä työllistämisen mahdollistaminen ei kelpaa? Tuntuu, että demareille se on lopulta yhdentekevä kysymys. Rupusakista ei tarvitse välittää. Varsin kylmä asenne.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kysymys ei ole kenenkään syrjimisestä, vaan siitä, että tiedostetaan, mitä varten yritystoiminta on, mikä on yleensä yritystoiminnan luonne ja miten paljon eri asiat vaikuttavat julkisiin menoihin. Keskeisiä ongelmia ovat ne kustannukset mitkä julkiselle sektorille tulevat, mikäli yrittäminen työttömyysturvalla yleistyy, leipätekstissä mainitut kilpailuvääristymät ja toteamus siitä, ettei yrittäjyys voi olla enemmistön leipäpuu missään tapauksessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Monet ovat pakosta joutuneet yrittäjiksi kun kunnat ovat ulkoistaneet työntekijöitään. Millä sitten tällainen ulkoistettu mahdollisesti entistä palkkaakin tinkimällä hinnoiteltu ammatinharjoittajan pitäisi tulla toimeen?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #6

Jos työntekijä ulkoistetaan, hän joutuu muun työnantajan leipiin, muttei koskaan vastentahtoisesti itsenäiseksi yrittäjäksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #7

Moni on joutunut vastentahtoisesti yrittäjäksi jos ei palkkatyötä ole.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Nummelinin kirjoituksesta nousee vääjäämättä mielleyhtymä, että se on laadittu sosiaalidemokraattisesta norsunluutornista, keskeltä sellaista hyvinvointia joka mahdollistaa heikompiosaisten aliarvioinnin, käsin. Tarkoitan tällä sitä, että realiteetit niillä ihmisillä, joita nämä työttömyys- ja muun sosiaaliturvan riistämiset TE-keskus- ja KELA-kontekstissa koskevat, ovat kerrassaan jotain muuta kuin esimerkiksi kirjoituksessa ja / tai kirjoittajan omissa kommenteissa indikoitu "yritystoiminnan riskien siloittelu yhteiskunnan varoin". (Mainittu ilmiö voi pitää paikkansa raskaan sarjan - lähinnä suuryritysten - osalta, ja voi olla tietyissä tilanteissa järkevääkin).

-Onko Nummelinilla omaa yrittäjä- ja sosiaaliturva-asiakkuuskokemusta?

Esitetty kysymys on tietysti luonteeltaan varsin yksityinen, eikä siihen ole luonnollisesti mikään pakko eikä välttämättä asiallistakaan vastata. (Jotenkin vain ounastelen kirjoittajalta tietyn katu-uskottavuuden puutetta pienyrittäjyys/sosiaaliturvakontekstissa.) Nuo TE-keskus- ja KELA-asiat ovat sen mittakaavan Pandoran lipas, että niiden arviointia voi mielestäni laajassa mittakaavassa tehdä vain koettuaan omakohtaisesti tai lähipiirissään, miten sairastunut koko hallintokerroksemme on lähestymis- ja menettelytavoiltaan.

Askartelu poliittis-ideologisin värein vallitsevassa talous- ja työmarkkinatilanteessa on jotenkin niin "kasaria". Kun nämä yhteiskunnalliset asiat ja tukijärjestelmät kuitenkin Nummelinia kiinnostavat, niin eräs seikka jota voisi hieman pöyhiä, liittyy oleskelulupiin ja ja TE-keskuksen toimintaan niiden suhteen erilaisten etuisuuksien käsittelyssä. Voin vakuuttaa, että naurussa on pitelemistä, silloin kuin ei ole kyynel silmäkulmassa.

Toimituksen poiminnat