mikkonummelin

Läksytön lukio on opiskelijoille riski

  • Skotlantilainen Glasgow Academy, jossa on £11,584 lukukausimaksut
    Skotlantilainen Glasgow Academy, jossa on £11,584 lukukausimaksut
  • Joissakin maissa yksityisten ja julkisten koulujen tasoero on revennyt pahasti
    Joissakin maissa yksityisten ja julkisten koulujen tasoero on revennyt pahasti

Huomasin vasta nyt, että Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä on käyty keskustelua rajuista lukiouudistuksista, joita aiotaan toimeenpanna vuoden kuluttua kaikissa lukioissa. Pilottiprojektina on Espoon Kauklahden ei-niin-korkean-sisäänpääsyrajan lukiossa käytetty jo tänä vuonna läksyttömyyttä ja "ilmiöpainotteista oppimista". Sillisalaatista, joka koostuu tämän Helsingin Sanomien myöhemmän artikkelin mukaan mm. "kauhuelokuvista, verkkoon toteutetuista kaupunkisuunnistuspeleistä ja hautausmaalta kirjoitetuista runoista", koostetaan sitten kokonaisuus, jonka avulla voi ilmeisesti saada hyväksytyksi ison liudan kurssisuorituksia äidinkielestä, uskonnosta, englannista, historiasta ja kuvataiteesta.

Opintojen uudistaminen ajan vaatimusten mukaisesti on toki viisasta, mutta nyt esitetyt temppuilut eivät ole. Lukio ei ole harrastekerho vaan nuorelle ja nuorelle aikuiselle kaikkein kriittisin ja eniten kilpailua vaativa opintoputken osa, jossa kamppaillaan rajusti pääsystä jatkokoulutukseen, erityisesti yliopistojen vaikeapääsyisimpiin ja suurimman akateemisen preemion eli potentiaalisen työuran aikaisten tulojen lisän tuottaviin koulutusohjelmiin. Keskinkertaista paremmallakaan panostuksella ei välttämättä pääse pääsykokeista läpi vaan joutuu valitsemaan toissijaisen opiskeluvaihtoehdon tai pitämään välivuosia. Läksyt ovat ikävä asia toki, mutta niillä on, tämä on poliittisesti epäkorrektia sanoa ääneen, keppivaikutus, jolla lukion putkitutkinnon omaisuutta korostetaan ja annetaan selkeästi ymmärtää, ettei lukiota käyvän nuoren kuulu tehdä lukukausien aikana sivutöitä, ellei halua saada opinnoilleen vahinkoa ja hävitä kilpailussa.

Eräs mahdollisuus on se, että julkinen koulutus halutaan ajaa alas tavalla, jossa lukio-opintojen helpottaminen ja "ilmiöpainotteistaminen" on savuverho, jolla lukio-opiskelijat, muttei välttämättä heidän vanhempiaan, hämätään olemaan huomaamatta ilmeisiä tason heikennyksiä. Jos tällaiselle linjalle mennään, niin tie hyvään jatko-opintokelpoisuuteen löytyy yhä useammin maksullisista valmennuskursseista, tai Kokoomusnuorten ehdotusten myöhemmin mennessä läpi, perinteisempää opetustapaa ja tiukempaa opiskelukuria vaativista maksullisista yksityiskouluista, mikä tietenkin syventäisi yhteiskunnan luokkajakoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Kannattaa myös taas ottaa asioista ehkä kokonaisvaltaisesti selvää. Esimerkiksi tutustua siihen mitä on tehty vaikkapa sieltä koululta. Miten jakso on järjestetty. Mitkä ovat sen tavoitteet ja onko niihn päästy.

Kaikki perustuu opetussuunnitelmaan ja tällainen ilmiöjakso ei ole myöskään nyt eikä ole tarkoituskaan ulottaa käsittämään koko kouluvuotta.

Tämä on pelkopolitikointia, jollaista näkee juuri nyt ihan liikaa.

Faktat kuntoon ja vaikkapa tutustumaan siihen ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja sen eri muotoihin ihan alakouluista lukioon asti.

Mikä todella eriarvoistaa opiskelijoiden mahdollisuuksia korkeakouluhaussa on numeroarviointi ja arkaainen ylioppilaskirjoitusjärjestelmä, sekä vastakirjoittaineiden tai ensimmäistä kertaa hakevien suosiminen erilaisissa pisteytysjärjestelmissä, puhumattakaan siitä, että edelleen osassa hakumenettelyjä voidaan käyttää niitä arvosanoja osana pisteytystä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Numeroarviointi ja ylioppilaskirjoitusjärjestelmä eivät ole vanhanaikaisia konstruktioita vaan niillä on huomattava merkitys pääsykokeiden ohella toisen asteen koulutuksen jälkeisissä valinnoissa. Erityisesti ylioppilaskirjoituksilla ja pääsykokeilla on se etu, että niissä mitataan valtakunnallisesti kaikkia tai edes kaikkia samalle alalle pyrkiviä samalla testillä, jolloin voidaan oikaista eri lukioiden mahdolliset arvosanojen antoon liittyvät vääristymät.

Olen toki nähnyt kirjoituksia, joissa on vaadittu lukioiden vertailemista ylioppilasarvosanatulosten perusteella sensuroitaviksi, mutta tällaisia esityksiä ei voi ymmärtää mitenkään muuten kuin että kiusalliset asiat haluttaisiin salata.

Juha-Matti Tirilä

Ottamatta kantaa muuhun, en ole ihan varma kuinka tärkeä näkökulma tuo kilpailluimpiin opiskelupaikkoihin valmentaminen on lukiokoulutuksen kokonaisuuden kannalta. On tietysti niinkin, ettei valittu lukio saa muodostua esteeksi päästä haluttuun opiskelupaikkaan, mutta ei läksyttömyyden tai ilmiöpohjaisuuden tai minkään muunkaan toimintamallin tarvitse muodostua edes hidasteeksi. Viime kädessä kai kyse on siitä, missä määrin opettajat osaavat antaa realistista kuvaa vaatimuksista ja oikeita toimintaohjeita *yksilölle*, jolla on tietty päämäärä.

On tietysti myös ison valinnan paikka, mihin pedagogisilla valinnoilla pyritään. Halutaanko auttaa jengiä lääkikseen, vai sitä ylivoimaista enemmistöä vähän parempaan oppimiseen tai motivaatioon. En nyt siis osaa sanoa, miten jälkimmäinen parhaiten tapahtuisi, mutta en pitäisi mitenkään itsestäänselvänä, että se olisi automaattinen seuraus ensimmäisestä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kauklahden lukion eli nykyiseltä nimeltään Espoon yhteislyseon lukion valikoituminen tällaisiin kokeiluihin ei välttämättä ole sattumaa, vaan se on uskallettu ottaa koekentäksi siksi, että sen sisäänpääsyraja on viime vuosina ollut koko Espoon matalin tai toiseksi matalin, viimeksi 7,58. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että lukiossa on paljon oppilaita, joiden peruskoulun päättötodistuksissa on useista lukuaineista, monista erittäin tärkeistäkin kuten matematiikasta, äidinkielestä ja englannin kielestä välttäviä arvosanoja.

Oikeaa pedagogiikkaa olisi mielestäni näissä tilanteissa rivakasti oikaista löysiä opiskelutottumuksia ja tarvittaessa antaa mahdollisuus täydentävään ja kertaavaan opetukseen. Uskaliaat perinteitä rikkovat kokeilut sen sijaan tuottavat suurella todennäköisyydellä itseään ruokkivan kierteen alaspäin ja monien kohdalla voivat myös ylioppilaskirjoitukset eikä vain jatkokoulutuspaikkojen pääsykokeet karahtaa kiville. Ei ylioppilaskirjoituksista pääse läpi ilman, että lukion aikana on tehty paljon kotitöitä esimerkiksi vieraiden kielten sanastojen ja kielioppien eteen. Olisin ollut vähemmän huolissani, jos erikoiskokeiluja olisi tehty mieluummin korkeiden sisäänpääsyrajojen lukioissa ja aluksi vain muutaman valinnaisen kurssin osalta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset