mikkonummelin

Ammattiyhdistysliikkeiden saavutuksia muissa rikkaissa teollisuusmaissa

  • Ammattiyhdistysliikkeen taistelemat etuudet vaihtelevat maittain
    Ammattiyhdistysliikkeen taistelemat etuudet vaihtelevat maittain

Miltei kaikissa maissa, joissa on vahva ammattiyhdistysliike, sitä vastaan kohdistuu ainakin poliittisia hyökkäyksiä, joissakin maissa myös avointa väkivaltaa viranomaisten taholta. Suomen osalta ovelimpia tapoja esittää ammattiyhdistysliikkeen vastaisia poliittisia vaatimuksia on verrata muutamiin muihin rikkaisiin maihin länsipuolellamme, erityisesti Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Saksaan ja moittia omia keskusjärjestöjämme yleissitovista työsopimuksista, kun niitä ei olisi näissä muissa hyvinvointivaltiomaineen omaavissa maissa samaan tapaan käytössä.

Tällöin unohtuu se, että ammattiyhdistysliikkeiden saavutukset eri maissa poikkeavat toisistaan ja on olemassa myös sellaisia työntekijöiden etuuksia ja sääntelyn muotoja, joita Suomessa ei esiinny, mutta on muualla. Esimerkiksi:

  • Ruotsi: Toisin kuin Suomessa, käytössä on työntekijöiden myötämääräämisoikeus, jossa ammattiyhdistysliike saa rajoitetusti osallistua yritysten hallintoon omistajien ja heidän nimeämiensä edustajien lisäksi. Lisäksi Ruotsissa on sellainen irtisanomissuoja, jossa irtisanottaessa tuotannollis-taloudellisista syistä, on pakko irtisanoa ensisijaiseti nuoremmat ja uudemmat työntekijät.
  • Norja: Vaikka Norjassa sovelletaan vain muodollisesti yleissitovia työehtosopimuksia, siitä huolimatta maassa on erittäin tiukka työehtojen, minimipalkkojen ja yleiskorotusten kontrolli ja erityisesti valtiollisella öljyalalla työntekijöiden etuudet ovat huomattavia.
  • Tanska: Vaikka Tanskassa on helppo irtisanoa, on ansiosidonnainen työttömyysturva Suomea korkeampi.
  • Saksa: Vaikka Saksa tunnetaan joidenkin mielestä myönteisessä ja joidenkin mielestä kielteisessä mielessä minijobseista ja Hartz-reformeista, osa työmarkkinoiden sääntelystä on Suomea tiukempaa. Isoja irtisanomisia tehneitä suuryrityksiä on pakotettu korvaamaan uudelleentyöllistämiskustannuksia rakennemuutoksen kohteeksi joutuneille kunnille, lisäksi maassa suurimman osan kaupoista on pakko olla sunnuntaisin kiinni.

On ilmeistä, että (A) Suomessa ei elinkeinoelämän järjestöjen tavoitteena ole oman mallimme korvaaminen minkään yllä esitetyn muun teollisuusmaan mallilla, vaan välttää myös uuden sääntelyn tuomista työntekijöiden etujen takaamiseksi ja (B) näissä muissakin maissa niiden omat elinkeinoelämän järjestöt kampanjoivat jatkuvasti yllä listattuja etuuksia ja sääntelytoimia vastaan kiivaasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat