mikkonummelin

Kannattaako julkisia rahoja laittaa yritysten tukemiseen?

  • Salon vanha joutsenvaakuna, joka oli käytössä ennen vuoden 2009 kuntaliitosta
    Salon vanha joutsenvaakuna, joka oli käytössä ennen vuoden 2009 kuntaliitosta
  • Viimeistään seutuliikennealueen ulkopuolelle mentäessä junaliput ovat liian kalliita
    Viimeistään seutuliikennealueen ulkopuolelle mentäessä junaliput ovat liian kalliita

Salossa on toteutumassa sama pienehkön teollisuuspaikkakunnan systeemiriski kuin samassa kaupungissa on tapahtunut aikaisemmin, samoin kuin monilla muillakin paikkakunnilla Suomessa. Kun paikkakunnan suurin työnantaja siirtyy muille maille, se jättää jälkeensä työttömyysongelman, romahtavat asuntojen hinnat ja niistä seuraavat komplikaatiot lainanlyhennyksille ja runsas työttömien määrä alueella tarkoittaa sitä, että uudelleentyöllistyminen ilman suurempaan kaupunkiin muuttoa on hankalaa. Velkainen asunto, jota ei saa kaupaksi, sitoo paikkakunnalle. Julkiselle sektorille on odotettavissa suuria menoja ansiosidonnaisista työttömyyskorvauksista, joista monet ovat huomattavan korkeita, turvataanhan niillä monen aikaisemmin kovapalkkaisen asiantuntijan elintaso ja joita todennäköisesti nostetaan pitkähkön ajan.

Sipilän hallitus on paniikkitoimena päättänyt tehdä lisäbudjetin ja kasvattaa Salon seudun yritystukia, kokonaissumma ilmeisesti pyörii joissakin kymmenissä miljoonissa. Täytyy kuitenkin kysyä, onko tämä järkevää julkisten rahojen käyttöä. Kaikki ihmiset eivät voi yhtäaikaisesti toimia menestyvinä yrittäjinä, vaan kaikessa yritystoiminnassa on tärkeää kannattavat liikeideat ja loppukuluttajien olemassaolo. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yritysten kassavirta on viime kädessä riippuvaista palkkatyössä olevien asiakkaiden kulutuksesta. Yritysten tukeminen ja kaikkien kynnelle kykenevien houkutteleminen yritystoimintaan tarkoittaa joko väistämättömästi suurta määrää konkursseja tai kierrettä, jossa valtio ei uskalla lopettaa kerran aloittamiaan yritystukia, jolloin monia kannattamattomia yrityksiä tekohengitetään veronmaksajien rahoilla vuosikausia.

Oma yritystoiminta voi käytännössä ratkaista korkeintaan noin 10-20% nyt Salossa työttömäksi jäävien toimeentulopulmista, muilta osin ainoa kelvollinen ratkaisu on uudelleentyöllistyminen palkkatyöhön. Jos ja kun julkisen sektorin tulee puuttua jollakin tavoin tilanteeseen, yksi ratkaisu olisi helpottaa liikkuvuutta työnhaun perässä. Salon tapauksessa monien ongelmaksi koituu kalliit joukkoliikenteen, erityisesti VR:n junaliikenteen hinnat, vaikka yhteydet Helsinkiin ja Turkuun muuten ovatkin kunnossa. Lippujen hintojen saaminen kohtuullisemmiksi vaikka subventiolla tarkoittaa sitä, että työnhaku- tai työn saamisen jälkeen pidemmätkin työmatkat helpottuvat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Julkisen rahan lapioiminen yritystukiaisiin aiheuttaa vain moraalikatoa ja markkinahäiriöitä. Paras tapa olisi antaa "luovan tuhon" tehdä hommansa ja pohtia uusia keinoja lieventää irtisanomisten haittavaikutuksia.

Matias Härkönen

Olen periaatteessa aina julkisia tukiaisia vastaan, mutta joskus hyvin harvoin ne voi olla tarpeen. Enemmänkin pitäisi mennä vaikka siihen suuntaan, että valtio antaisi yrittäjille pankkitakauksia vaikka joillekin summille. Tuolloin yrittäjä voisi helpommin saada pankista lainaa idealleen. Kuitenkin niin, että ensikädessä yrittäjä olisi vastuussa lainasta ja joutuisi sen myös valtiolle tilittämään jos valtio joutuu takuut maksamaan.

Moni hyvä idea kaatuu siihen, että pankista ei saada sitä 20-50 000€ lainaa. Vaativat nykyään henkilötakauksen lisäksi muitakin vakuuksia ja valitettavasti kaikilla ei ole näitä antaa.

Pekka Pylkkönen

Esität ilman perusteluja väitteen siitä että "kaikki eivät voi olla yrittäjiä". Tottakai kaikki voivat olla, vähintään sijoittajia, perustajia ja omistajia. Mikään ei estä sitä että jokainen omistaa palan omaa työpaikkaansa.

Ja vastaus itse kysymykseen on vastakysymys, mitä tarkoitat kannattamisella?

Kannattiko Nokialle antaa yritystukia? Siihen ei varmaan kukaan osaa vastata. Oliko Nokia hyödyllinen Suomelle? Se tuotti toista sataa miljardia verotuloja. Tottakai se oli hyödyllinen. Se maksoi lukemattomien vanhusten, sairaiden ja työttömien kulut koko elämän ajaksi.

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala

Tulevan julkisen rahallisen tuen jakotalkoot ovat jo alkaneet täällä Salossa, vaikka Microsoftin ruumis ei ole vielä edes kylmä.
Mielenkiintoista on nähdä miten jako menee tällä viimeisellä kierroksella, aikaisempien kierrosten kankkulan kaivo lienee jo tyhjä, mutta lapioijat ovat osin vaihtuneet.
Tulos lienee kuitenkin sama kuin aikaisemminkin, joten ei mitään uutta Halikonlahdella.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tuo kysymys tukiaisista on valtaisan monimutkainen. Periaatteessa liiketoiminnan tulisi perustua kannattavuuteen. Sitä ei kuitenkaan välttämättä synny spontaanisti riittävän nopeasti. Työvoiman liikkuminenkaan ei ole ilmaista ja kitkan hinta maksatetaan työntekijöillä; se voi olla erityisesti perheille inhimillisesti varsin kallista hintaa. Käytännössä perheet usein välttävät hajoamista, joten työvoima osittain valuisi sille huonosti soveltuvaan työhön, tai jopa passivoitumiseen, mikä tuskin on työn tuottavuuden kannalta hyvä asia.

Esimerkki. Salolaiset olisivat turkulaisten työntekijöiden kanssa yhtäläisessä kilpailutilanteessa työmarkkinoilla, joten jos heidät rahdattaisiin päivittäin junilla Turkuun, liikkuvuuden kustannukset tulisivat työntekijöille. Noin 200 e/kk siis haihtuisi turhaan matkustamiseen ja vieläpä päälle tunti matka-aikaa. Tällöin Salossa voitaisiin maksaa vaikkapa liiketilojen vuokratukea työllistämisperusteisesti. Ajatellaan vaikka, että maksettaisiin matkakulujen verran vuokratukea VR:n sijaan paikalliselle liiketilojen tarjoajalle; lisäkannusteena sille, että turkulaiset työnantajat muutenkin saisivat Salosta työvoimaa ehkä hieman halvemmalla. Tällöin esimerkiksi Microsoftilta nyt vapaaksi jäävät tilat tulisivat hyödynnettyä paremmin. Järjestely samalla parantaisi työntekijöiden elämää merkittävästi, vapauttaen vähintään tunnin matka-aikaa päivässä. Työntekijöiltä jäisi se raha käytettäväksi järkevämpään kulutukseen, ja siten osin palautuisi tuottavaan talouteen. Tällaiset pienellä kannusteella synnytetyt järjestelyt voisivat olla kaikkien kannalta hyviä.

Toimituksen poiminnat