mikkonummelin

Jättääkö Sipilän hallitus jälkeensä entistäkin velkaisemman Suomen?

  • Työssä käyvien tulo- ja varallisuusperusteiset sosiaalituet ovat tuloerojen kasvun seuraus
    Työssä käyvien tulo- ja varallisuusperusteiset sosiaalituet ovat tuloerojen kasvun seuraus

Sipilän hallituksen erääksi kulmakiveksi on asetettu veronkevennyslupaukset, joilla juhlapuheissa oletetaan olevan myönteisiä työllisyysvaikutuksia, jolloin sosiaalimenot pienenisivät ja kokonaisverokertymä kasvaisi. Olettama työllisyyden kohenemisesta tämän ja palkkamaltin ansiosta on kuitenkin melkoinen rulettipanos, jos näin ei toteutuisi, veronkevennysohjelmien seuraukset julkiselle taloudelle olisivat katastrofaalisia.

Asiaa pahentaa myös se, että taantuman ja nollakasvun aikana tuloerojen kasvun ikävät seuraukset tulevat räikeällä tavalla esiin tulonjaon hännässä; esimerkiksi asumistukimenot ovat tasaisesti kasvaneet jo yli 1,5 miljardiin euroon vuodessa ja yhä useammin tätä tukimuotoa samoin kuin soviteltuja päivärahoja ja toimeentulotukea, maksetaan myös työssä käyville, joiden palkka ei riitä normaaleihin elämiskustannuksiin.

Toki Sipilän hallitusohjelma on veronkevennyslupauksia vieläkin paremmin tunnettu leikkauslistoistaan, mutta uskon, että niiden teho voi nykymuodossaan jäädä aiottua laimeammaksi. Poliittiset paineet voivat johtaa siihen, että erityisesti Perussuomalaisten ryhmän koossa pysymiseksi joitakin leikkauksia joudutaan perumaan tai vesittämään. Minun arvioni on se, että lisävelkaantuminen tulee tällä hallituskaudella pysymään ainakin 7 miljardin euron vuotuisella tasolla ja Suomen luottoluokitus sitä myötä kärsimään. Toimivampi talouskuriohjelma olisi edellyttänyt paremmin harkittua leikkausten ja veronkorotusten yhdistelmää, jossa maanpuolustuksen lisäksi myös julkista koulutusta olisi pitänyt varjella liiallisen karsinnan seurauksilta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Varmaan tänä päivänä velkaa on enemmän, kuin hallituksen nimittämispäivänä. Ja huomennakin jatkunee sama kehitys.....

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

En ole tästä varma, koska valtionlainoja ei lasketa liikkeeseen joka kuukausi. Tyypillisesti valtion obligaatiot ovat bullet-lainoja, jotka lasketaan liikkeelle juoksuajaksi sillä korolla, millä ostajat ovat niitä valmiita ostamaan ja lainojen erääntyessä ne maksetaan näiden ehtojen mukaan pois kerralla. Tässä on myös syy siihen, miksi Vasemmistoliiton ja jälkikeynesiläisten taloustieteilijöiden suositus ottaa merkittävästi lisävelkaa elvytykseen ei toimi (ainakaan ilman EKP:n toimimista viimesijaisena takaajana), koska poikkeuksellisen suuret liikkeellelaskettavat velkaerät saattavat herättää ostajatarjokkaiden kielteisen huomion ja nostaa korkoa.

Jouni Peltoniemi

Sipilä nyt hetken uhoilee säästöillä, mutta kun tosiasiat valkenee, niin sama velkaantuminen jatkuu, ihan sama, kuka hallitusta vetää.

Tosiasiassa velkaantumisesta päätettiin silloin, kun euroon liityttiin. Koska euro on puhtaasti velkaperustainen valuutta - rahaa syntyy vain, kun joku ottaa velkaa, ja häviää, kun joku lyhentää - niin tasapainoinen talouskasvu on mahdollista vain jatkuvalla velkamäärän kasvattamisella. Jossei velkaa ota yksityiset, niin on sitä valtion otettava. Talouspolitiikan järki näkyy vain siinä, miten älykkäästi nämä velkarahat osataan käyttää. Velkaantumisen pysäyttäminen johtaa huomattavasti pahempaan tilanteeseen, hyderdeflaatioon, kansallisomaisuuden pilkkamyyntiin, massatyöttömyyteen, yhteiskunnan romahtamiseen, ja siitä huolimatta loppuvelanmaksukyvyn lopahtamiseen.

Ihan oikeasti, velkaantuminen voidaan pysäyttää vain voimakkaalla keskuspankkirahoituksella ("rahan painamisella") joka kaikista vinoiluista huolimatta on huomattavasti parempi keino kuin nyt käytössä olevat. Tämä edellyttänee uutta vahvempaa eurosopimusta (=liittovaltio) tai omaa rahaa.

Jarmo Timonen

Tilanne muistuttaa 90-luvun lamaa, jolloin valtion velka oli suurimmillaan 61% BKT:stä - 2014 lopussa velka oli 46,6% BKT:stä:
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkin...

90-luvun laman jälkeen velkaa ei tarvinnut ottaa enää yhtään vuonna 1999, kun Lipposen II-hallitus aloitti - ilman lisävelanottoa pärjättiin silloin koko hallituskausi ja seuraavaksi tullut Vanhasen punamultahallituskin pärjäsi 2003-2007 vain 1,1miljardin lisävelalla:
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkin...

Nousukausi loppui 2008 ja Vanhasen II-oikeistohallitus (kesk, kok, vihr ja Rkp) joutui ottamaan yli 20miljardia euroa lisävelkaa vuosina 2009-2010. Sen jälkeen vuosina 2011-2014 on velkaa lisätty joka vuosi haarukassa 4,7-6,4miljardia euroa.

90-luvulla velka lisääntyi 7vuotta ja nyt tässä nykyisessä taantumassa velkaa on otettu 7vuotta, mutta nyt kaikki viittaa siihen, että velanottoa täytyy jatkaa pitempään. 90-luvulla viennin elpymisessä auttoi markan devalvointi 1991 ja sen jälkeinen markan kellutus, josta tuli lisää apua viennin kilpailukykyyn - nyt on käytössä euro, jonka arvo suhteessa dollariin on ollut pitkään vientiteollisuuden kilpailukyvyn haittana. Viimeisinä kuukausina euron arvo on heikentynyt suhteessa dollariin voimakkaasti ja se tulee näkymään jossain määrin kilpailukyvyn paranemisena lähiaikoina ennen muuta euro-alueen ulkopuolelle. Harmittavasti kuitenkin monella tärkeällä vientimaalla EU-alueella on käytössä sama valuutta ja esim. Ruotsi on pitänyt omalla toiminnallaan huolta, että Ruotsin kruunu on aina seurannut Euron kurssin muutoksia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jos perspektiiviksi otetaan hallituksemme vuodesta 2003 lukien, uskallan veikata, että niistä tällä nykyisellä on tietoisuuden ja ehkä jopa käytännön päätösten tasolla parhaat edellytykset onnistua ko. asiassa.

Jos olen väärässä, Suomen asiat ovat tosi huonosti v. 2019. Samoin euroalueen, joka tuskin on enää sama kuin tämä nykyinen.
http://www.politico.eu/article/euro-taboo-greece-r...

Jouni Nordman

Jos mietimme mikä vaikutus on palkan brutto osuuden kasvattamisesta, tai verojen alentamisesta nolla sopimuksen kanssa, niin palkansaajan netto raha kasva paremmin veroprosentin tippumisessa, kuin prosentin palkankorotuksista.

Eli liittojen kannatta tehdä nolla sopimukset, jos valtio tiputtaa joka vuosi yhden prosentin palkka veroja.

Tätä tietenkin pidetään valtiolta tuhoamisen, mutta valtio tällä tavalla vapautta vapaata raha markkinoille, jonka se kerää ALV:än takasin. Joka myös on hyvin vahvasti työllisyyttä lisäävä.

Eli on se ja sama millä valtio kerää veronsa, jossa ne verot jotka rasittavat vapaata rahan määrää ovat taloutta hidastaa. Jossa jokainen voi laskea kuinka paljon missäkin ruoka tuotteessa on palkka veroja, jotka vielä kerrottuna vaikuttavat kotimaisiin tuotteisiin negatiivisesti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Niin..Sipilän hallitus pelaa upporikasta (no ehkä ei) tai rutiköyhää.

Veikkaan päätyvän tuohon viimeiseen,koska keinot on liian konservatiivisen ideologiset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset