mikkonummelin

Sosiaalisia perusteluja ei kannata aina verhota markkinatalousargumentteihin

  • Vanhempainvapaat ovat esimerkki työmarkkinoiden sääntelystä perhe-elämän suojan hyväksi
    Vanhempainvapaat ovat esimerkki työmarkkinoiden sääntelystä perhe-elämän suojan hyväksi

Olen havainnut, että on varsin yleistä, että jotakin poliittista agendaa ajetaan tahallaan muulla kuin todellisella perusteellaan. Aikaisemmissa kirjoituksissani on ollut tällaisista paljon esimerkkejä, tyypillisenä analysointimenetelmänä eturyhmien tunnistaminen. Edellisen kirjoitukseni esimerkki koski keskustaoikeistolaista koulutuspolkujen järjestämistapaa tai -tavoitetta.

Tämänkertainen esimerkki on vasemmistolainen ja liittyy sekä SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton piirissä nähtyihin argumentteihin kulutuskysynnästä. Kahden jälkimmäisen piirissä on esitetty, että perustulon käyttöönotto voisi vahvistaa kulutuskysyntää ja piristää taloutta ja yrittäjyyttä, SDP:n versiossa tästä argumentista perustulo on korvattu ansiosidonnaisilla työttömyysetuuksilla tai palkka- ja muista työsuhde-etuuksista kiinnipitämisellä.

Totuus on kuitenkin se, että on olemassa julkisen talouden kannalta monenlaista kulutusta ja ei ole yhdentekevää, kulutetaanko omilla vai muiden veronmaksajien rahoilla. Jos tavaroiden ja palveluiden osto- ja myyntitapahtumia avitetaan julkisista varoista, se voi kyllä johtaa joidenkin yrittäjien parempaan menestymiseen ja yritysten jossakin määrin parempaan työllistävyyteen, mutta tekohengityksen seuraukset näkyvät ennen pitkää tai jopa välittömästi isona miinuksena valtion talousarviossa. Joskus julkisten rahojen käytöllä työllistämiseen on todella painavat perusteet, kuten nuorten pitkäaikaistyöttömyyteen ajautumisen ehkäiseminen, mutta pidemmän päälle toimiva talous edellyttää sitä, että valtion ja kuntien tulot ja menot olisivat edes inflaatiokorjatussa tasapainossa.

Pitäisikö vasemmiston tästä syystä lakata puolustamasta tulonsiirtoja ja julkisia investointeja koulutukseen ja työelämässä alkuunpääsyyn? Minun mielestäni ei tietenkään. Olennaista kuitenkin on, että kun esitetään argumentteja tulonsiirtojen tai työvoiman suojan puolesta, niitä ei tule kritiikittä verhota markkinataloudellisten argumenttien kaapuun ja uskotella itselleen puhuvansa vain liike-elämän etujen puolesta, vaan on rehellisesti myönnettävä, että painavampi peruste on sosiaalinen, kuten tasa-arvo tai syrjäytymisen ehkäisy, joissakin tapauksissa myös keskituloisten matalamman puoliskon elintasosta kiinnipitäminen ja vielä huonompaan asemaan putoamisen ehkäiseminen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Puhutaan sitten suoraan tosiasioista. Perustulon bisnesargumentit on seuraavat:

1. kaikki työ josta maksetaan muuttuu kannattavaksi
2. työeläkejärjestelmästä, eli palkan sivukuluista voidaan luopua
3. palkkoja voidaan alentaa perustuloa vastaavalla määrällä

Jos näillä eväillä Suomesta ei tulisi Euroopan kilpailukykyisin valtio, niin ei sitten millään. Kulutuskysynnän lisääntymisestä olen kanssasi samaa mieltä.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Kohta 3. "Palkkoja voidaan alentaa perustuloa vastaavalla määrällä." Siis henkilön, joka on saanut palkkaa perustulon verran, palkka putoaisi nollaan.
Miten kannattavaksi hän tuntisi työnsä?

Toimituksen poiminnat