mikkonummelin

Pitkittynyt taantuma on saanut eturyhmät tappelemaan kuin pedot haaskalla

  • Kuva mielenosoituksesta, jossa on vastustettu ammattikoulutuksesta leikkaamista, joilla voidaan tahallisesti syrjäyttää nuoria.
    Kuva mielenosoituksesta, jossa on vastustettu ammattikoulutuksesta leikkaamista, joilla voidaan tahallisesti syrjäyttää nuoria.

Hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja niistä tihkuneista tiedoista on vaikea päätellä niiden todellisia onnistumismahdollisuuksia. Julkisuuteen annetaan optimistisia tiedotteita, mutta aika ajoin jotkut yksityiskohdat, kuten vaatimus ammattikoulutuksen lyhentämisestä, säikäyttävät. Sen sijaan näkyväksi on tullut entistä vaikeammat vastakkainasettelut eri kansalaisryhmien välillä, esimerkiksi työmarkkinaosapuolten välit ovat rapautuneet järkyttävän huonoiksi, vaikka suurin osa aloista on työehtosopimuksellisessa tilassa. Helsingin kantakaupunkialueen ja metropolialueen ulompien vyöhykkeiden ja maakuntien välillä on myös kovaa tappelua määrärahoista ja infrastruktuurin kehittämispoluista.

Monet kehitysehdotukset esitetään ikään kuin kaikkia suomalaisia hyödyttävinä ja avaimina taantumasta ylös nousemiseen, mutta kun niitä enemmän analysoi, paljastuu epäluottamus parempien taloudellisten aikojen paluuseen koskaan ja tarve vimmatusti suojella jotakin eturyhmää heikentyvän valtiontalouden seuraamuksilta muiden kustannuksella. Tyypillisesti pyritään järjestämään ihmiset ja liikeyritykset sosioekonomisesti jollekin asteikolle ja laitetaan johonkin kohtaa kiila tai pato, jonka yläpuolelta yritetään estää rajan parempiosaisella puolella olevia putoamasta alemmaksi, sivuseurauksella, että sen alapuolelta on myös vaikeampi nousta ylös.

Klassinen esimerkki tästä on yllä mainittu ammattikoulutuksen lyhentäminen kolmesta vuodesta kahteen vuoteen ja samalla näiden koulutusten tuoman jatko-opintokelpoisuuden heikentäminen. Nykytila on se, että ylioppilaaksi kirjoittaneet nuoret ja osa ammattiin valmistuneista nuorista käyvät katkeraa kilpailua ammattikorkeakoulu- ja yliopistopaikoista, jossa kamppailu on monivuotinen ja johtaa rakenteisiin, joissa sisään pääsijät ovat joutuneet pitämään välivuosia tai menneet vuodeksi tai pariksi toissijaiseen opiskelukohteeseensa ja jättäneet kyseisen koulutuksen kesken kun tavoitellumpi paikka on vapautunut. Jonkun opintopolku on voinut olla esimerkiksi sellainen, että ylioppilaskirjoitusten jälkeen on oltu ensin vuosi varusmiespalveluksessa, toinen vietetty aluksi matkustellessa ja rahojen huvettua kaupan kassalla, kolmas vuosi ammattikorkeakoulussa vähemmän kiinnostavassa ohjelmassa ja sitten lopulta päästy vaikeapääsyiseen tavoiteohjelmaan, esimerkiksi lääketieteelliseen, oikeustieteelliseen tai valtiotieteelliseen tiedekuntaan siten, että kevät on vietetty ammattikorkeakoulussa olevan opiskelupaikan sijasta maksullisilla valmennuskursseilla.

Tässä kohden muodostuu lukioon päässeiden ja siellä edes kohtalaisesti menestyville nuorille ja eritoten heidän vanhemmilleen eturyhmätavoite helpottaa pääsyä lukiosta arvostetuimpiin korkeakoulutuksen ohjelmiin. Ammattikouluun peruskoulun jälkeen menevien sysääminen myöhemmistä kamppailuista syrjään on eräs keino, toinen on lukioon pääsemisen hankaloittaminen ja pitäminen huoli siitä, että lukion oppimateriaaleista ja ylioppilaskirjoituksista tulee jatkossakin niin paljon kustannuksia, että se taloudellisista syistä jättää monet nuoret parempaa tulevaisuutta lupaavan opintopolun ulkopuolelle, vaikka kyky läpäistä lukio-opinnot muuten olisikin.

Virallisissa perusteluissa vedotaan välivuosien karsimisen tehostaviin vaikutuksiin ja ammattiopintojen lyhentämisen ja "ammattitaitoihin keskittymisen" nuorten työllisyyttä parantaviin vaikutuksiin, mutta tosiasiassa ammattikoulutuksen lyhentämistä ja heikentämistä esittäneet viis veisaavat niistä, joihin muutos omakohtaisesti kohdistuu, vaan ennemminkin niistä, jotka voivat tahallaan sekundaksi purettujen koulutusputkien ansalta välttyä ja saada pelkästä lukioon pääsystä lähtien vähemmän kilpaillun polun eteenpäin. Ennustan, että kaksivuotisia ammattikoulututkintoja käyneiden työmarkkinatilanne tulisi jatkossa olemaan huono, ja tämä havainto on ollut alunperin syynä siihen, miksi sentyyppisiä koulutusohjelmia on viime vuosikymmeninä ammatillisten oppilaitosten tarjontapaletista karsittu pois.

Muita eturyhmien suojelukysymyksiä löytyy pilvin pimein niin työmarkkinakysymyksistä, verotuskysymyksistä kuin maa- ja metsätaloudestakin. Pohjimmiltaan niissä on aina yllä esitetyille kappaleille analoginen rakenne: omalle eturyhmälle suojaa muutoksilta ja eturyhmän ulkopuolisille sysääminen syrjään (jos olivat sosioekonomisesti heikommassa asemassa) tai lisää pienempiä taloudellisia haittoja (jos olivat sosioekonomisesti paremmassa asemassa). Näitä rakenteita on hyvä tutkia ja oppia tunnistamaan, erityisesti ennen äänestyspäätöstä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Taantuma, pitkittynyt taantuma. Mikä on taantuman määrittely, kun riisutaan se ekonoomien himosta alistaa taantuma yksinoikeudelliseksi julistukseksi. Taantumamittaria ei ole ja jos onkin joku keinovalmisteinen, niin eihän se kerro edes keskiarvoa metsäsuomalaisten hyvinvoinnista. Kun sortin ekonoomit halajaa tahtonsa toteutuvan, aletaan lobata taantumaa ja pelotella kansalaisia vieläkin pahemmalla. Kansahan reagoi johonkin ja arvattavaan suuntaan. Rahavirrat alkavat kulkea lobbauksen johdattelemaan suuntaan. Vaikutus valtakunnan politiikkaankin on merkittävä.
Olkaa varovaisia siellä ulkona, kun kuulette sanan taantuma.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Taantumalla voidaan todellakin ajatella olevan monta määritelmää ja se on minunkin mielestäni jossakin määrin sumea käsite.

On kuitenkin monia valtiontalouden indikaattoreita, jotka ovat yhtäaikaisesti näyttäneet, että vuoden 2008 maailmanlaajuisen taloukriisin puhkeamisen jälkeen ei ole Suomen valtiolla enää mennyt lainkaan yhtä hyvin kuin sitä ennen. Näitä ovat esimerkiksi kauppataseen alijäämä (tuonti on vientiä suurempaa), valtion jatkuva lisävelkaantuminen 7-9 miljardin euron vuosivauhtia, joskin edellinen valtionbudjetti saatiin keinotekoisesti vähemmän alijäämäiseksi eläkerahastoista vippaamisen takia, pidemmän aikavälin kestävyysvaje eläkkeiden ja vanhuspalveluiden maksun suhteen ja EU:n velkaantuneisuus- ja alijäämärajojen rikkominen.

Osa edellisistä ongelmista on huomattavasti lievempiä kuin esimerkiksi elinkeinoelämän kattojärjestöt antavat ymmärtää, jos ajatellaan vaikkapa EU:n 60% velkaisuusasterajaa, niin muuten taloudenpidoltaan kehuttu Saksa ylittää sen paljon enemmässä määrin kuin Suomi. Lisävelkaantumis- ja kestävyysvajekriteerit ovat mielestäni sen verran vakavampia, että nykymenon jatkaminen johtaa ilman muuta jossakin vaiheessa tulevaisuudessa uusien valtionvelkakirjojen koronnousuun ja jopa hankaluuksiin saada niitä kaupaksi. Suoranaiseksi onnistumiseksi voi laskea sen, että työttömyys ei ole aivan räjähtänyt käsiin ja keskeiset hyvinvointivaltiorakenteet ovat säästyneet.

Varsinaisena kriteerinä nousukausien ja laskukausien määrittelyssä käytetään bruttokansantuotteen kehitystä. Se on kuitenkin puutteellinen indikaattori, jonka arvoa voi kohottaa myös täysin hyödytön tai yhteiskunnalle vahingollinenkin toiminta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

30-luvulla oli suurlama mutta 90-luvukua ja 2010-lukua taasen riivasi/riivaa pikkulamat. lisäksi on korkokupla, IT-kupla, asuntokupla ja Finanssikupla sekä niinsanottava eurokupla.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"ammattikoulutuksen lyhentäminen kolmesta vuodesta kahteen vuoteen ja samalla näiden koulutusten tuoman jatko-opintokelpoisuuden heikentäminen."

Tarkoituksena on kaiketi jakaa duunariporukka ja oppineet erilleen. Taustalla voi olla insinöörin ajattelu, ettei duunaritöissä ylimääräistä tietoa tarvita. Se on vain hyödytöntä lisäopiskelua, ajan hukkaa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jotkut tuntuvat haikailevan paluuta jopa peruskoulu-uudistusta edeltäneeseen aikaan, jolloin jo 4 ensimmäisen kansakoululuokan jälkeen saattoi pyrkiä maksulliseen oppikouluun. Jos ei päässyt tai ei ollut varaa mennä, niin hääviä opiskelu-uraa ei voinut tehdä. Nyky-yhteiskunnassa, jossa tekniset osaamisvaatimukset ovat hurjasti kasvaneet, ne opintopolut, joita oli mahdollista suorittaa kansa- ja kansalaiskoulupohjalta, johtaisivat korkealla todennäköisyydellä suoraan kortistoon.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eli paluu johtuisi siihen että ala-asteen neljännen luokan jälkeen päättyisi kortistoon ellei pääse tai ole varaa jatkaa luokille 5-9 joilta voisi jatkaa pääsykokeiden kautta joko lukioon tai amikseen? Kauhealta kuulostaisi tuo malli länsimaisessa nyky korvassa kun töihin joutuisi jo 10-vuotiaana.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Peruslaiska insinööri on oivaltanut yksinkertaisen asian. Mitä tietävämpi, mitä tehokkaampi ja mitä paremmin duunari toimii, niin sitä mukavampaa on olla insinööri.

Käyttäjän amgs kuva

Moni nuori lukion jälkeen lähtee ulkomaiden yliopistoihin, Ruotsin, Viroon, ym. Moni ei ensimmäisellä yrittämämällä onnistu pääsykokeista. Kuinka moni lähtijöistä tulee takaisin? Lukion kustannuksista puhut asiaa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Virossa ja Latviassa esimerkiksi lääketiedettä ja kauppatieteitä opiskelleet suomalaiset tulevat takaisin korkealla prosentilla tai eivät ainakaan jää opiskelumaahansa, koska niissä on erittäin huonot palkat. Tosin moni ulkomailla tutkintonsa suorittanut joutuu Suomessa käymään läpi paljon selvityksiä niiden yhteensopivuus ja rinnasteisuusasioista, joskus heikolla menestyksellä. Näihin maihin mennään siis maksullisiin ohjelmiin muilta osin olemattomin sisäänpääsykriteerein.

Ruotsissa sen sijaan opiskelu on suomalaisille maksutonta ja pääsyn edellytykset ainakin arvostetuimpiin yliopistoihin, kuten Uppsalaan tai Göteborgin Chalmersiin vähintään yhtä vaativat kuin suomalaisiin yliopistoihin. Niihin ei varmastikaan mennä sillä motiivilla, ettei ole täkäläisiin opinahjoihin päässyt, vaan ennemminkin halusta kansainvälistyä ja oppia ruotsin kieltä ja saada pohjoismaisia kontakteja siinä sivussa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mua kyllä pikkuisen häiritsee retoriikka jonka mukaan ihmisiä "syrjäytetään" ja sitten tuo että satasen tutkintomaksu kerran elämässä olisi kenellekään mikään ongelma. Viimekädessä ne rahat voi noutaa vaikka sossusta. Mihin Hittoon ne tuet menevät jos ei valituksen mukaan ole koskaan rahaa vuokraan, ruokaan, laskuihin, lääkkeisiin tai näihin tutkintomaksuihin? Eikö vanhemmilla ole sen vertaa halua sitoutua lapsensa menestykseen että voisi uhrata siihen satasen kolmen vuoden koulutyön päätteeksi?

Ja kukaan ei halua "syrjäyttää" toisia vaikka se älyllisesti flegmaattisille ihmisille sopiikin kiihottumista aiheuttavaksi ajatukseksi.

Suomalaiset ovat kyllä niin kermapyllyjä ettei paremmasta väliä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tutkintomaksu toki on keskituloisen kukkarolle pienehkö, mutta lukiokirjojen hinta sen sijaan niin paljon kalliimpi, että se on valitettavasti vaikuttanut osassa suomalaisperheitä siihen, ettei nuori ole lukio-opintoihin päässyt, vaikka halua siihen olisi ollut ja arvosanat riittäneet. Periaatteelliselta kannalta ylioppilastutkintomaksu on myös epäasianmukainen ja joutaisi hoidettavaksi verovaroista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kieltämättä nuo kirjat ovat ongelmallisen kalliita. Itse suosittelisin käyttämään nettiä. Kävin melko monta yliopistokurssiakin pelkästään maailman huippuyliopistojen maksuttomasti tarjoamilla oppimateriaaleilla. Jopa videoluennot tarjotaan maksutta. Opetuksen taso on myös jotain aivan muuta kuin mitä Suomessa saa.

Vähävaraisillehan nuo lukiokirjat kuitenkin maksetaan sossusta. Silti kirjabisnes tuntuu melko tuhlailevalta. Innovatiivisia ratkaisuja voi esittää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #11

Kansantalouden kannalta on tutkinto- ym. pilipalimaksuissa merkittävää, että

1) niitä yleensä vaativat kansakunnan "suoraselkäiset" moraalisin motiivein

2) niiden nettotulos on pääsääntöisesti negatiivinen, ts. perimiskustannukset suuremmat kuin tuotto.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Yläasteella olin TETssä (Työ Elämään Tutustuminen) kirjakaupassa jossa pääsin jo ennalta tutustumaan lukio kirjoihin. Juuri tuo kirjojen kalleus oli lopulta yksi niistä suurimmista syistä miksi lopulta hain kauppikseen enkä lukioon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kaikki suunnitellut rajoitukset ja lyhennykset opintoihin ovat nykytilanteessa libertaristisen valtauskonnon mukaisesti pelkästään positiivisia muutoksia: Koska uraputkien pidentäminen joka tapauksessa johtaa siihen, että oppilaitoksista valmistutaan pääosin suoraan työttömyyskortistoon, on selvästi halvempaa, että työttömät ovat huonosti kuin hyvin koulutettuja. Huonosti koulutettuja työttömiä on myös helpompaa pompottaa ja hallita kuin hyvin koulutettuja.

Säästöä kaikki kunnon ihmisille, joilla on jo rahaa ja omaisuutta. Köyhän on syytä olla nöyrä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

On todellakin hyvä huomio tuo, että korkeampi koulutus ja minun nähdäkseni myös yleissivistävien aineiden kuten historian ja yhteiskuntaopin tuntemus lisää hurjasti todennäköisyyttä, että henkilö tunnistaa paremmin ilmiselvän väärinkohtelun ja vaatii oikeuksiaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Olempa jo huomannut että täällä USissa näkyy silloin tällöin kommentoivan vääräselkäisiä joiden mielestä raha ja kilpailu on maailmassa tärkeintä ja siksi ihmisoikeuksienjulistukset tulisi ajaa nurin sekä historia kirjoittaa uudelleen. Sitten ollaan saatu myös tämä "tyhmä" väestö vaatimaan rangaistusta niille jotka "tunnistaa paremmin ilmiselvän väärinkohtelun ja vaatii oikeuksiaan".

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #16

Kumpaa tässä tarkoitetaan, oikeuksia vai etuoikeuksia?

Anna-Leena Nieminen

Pitäisikö historian tunnilla opettaa marxilaista myyttiä ja yhteiskuntaopin tunnilla Kelan päiväraha hakemusten täyttämistä vai miten?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Totta kai sitä pitää opettaa nimenomaan historiantunnilla. Millä sitten? Kelan päivärahahakemusten täyttäminen on opetettu jo peruskoulun ala-asteella, oppiaineena oli muistaakseni lukeminen ja kirjoittaminen. Perustaidot riittävät.

Anna-Leena Nieminen

Ammattikoulujen lyhentäminen kaksivuotiseksi on hyvä ja järkevä asia. Vielä parempi olisi, että koko koulutusjärjestelmä vapautettaisiin markkinoille.

Todellisuudessa kirjoituksellasi paljastatkin - kun sitä syvemmin tarkastelee - vain kiihkeän sosialismin kannattamisen jopa vainoharhaisuuden omaisesti* toisin sanoen kukaan ei saa olla etevämpi ja menestyvämpi. Vähemmän lahjakkaiden tai käytännöllisten oppilaiden on päntättävä turhaa tietoa, jota eivät ymmärrä eivätkä tee sillä mitään.

Pystyvät kyllä erinomaisesti tärkeisiin töihin, putkiasentajiksi, rakennusmiehiksi, elintarvikealalle yms.

"Paranoia sisältää vainokuvitelmia mahdollisesta uhasta tai salaliittoteorioista." - Wikipedia

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Nykyisessä suomalaisessa järjestelmässä oppilailla on hyvin tilaa olla etevämpiä ja menestyvämpiä ja osoittaa se. Päivälukioihin ei pääse, jos lukuaineiden keskiarvo ei riitä ja joissakin lukioissa keskiarvoraja voi olla varsin korkeakin, jopa yli 9. Kuten yllä totesin, parhaista korkeakoulupaikoista käydään ankaraa ja monivuotista taistelua.

Kolikon toinen puoli on se, että koulutusjärjestelmään liittyy yhteiskunnallisia intressejä ja tämä edellyttää sekä julkisten rahojen käyttöä järjestelmän rahoittamiseen että oppilaiden varhaisen syrjäytymisen ehkäisyä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Näinhän se on Mikko, on yhteiskunnan ja ihmiskunnan etu että mahdollisimman moni pääsee työelämän tason vaatimaan koulutukseen ja sitä kautta työelämään kuin se että porukkaa jäisi rannalle ruikuttaa ja paikoilleen ruotsumaan.

Anna-Leena Nieminen

Kirjoitit: "...ammattikoulutuksen lyhentäminen kolmesta vuodesta kahteen vuoteen ja samalla näiden koulutusten tuoman jatko-opintokelpoisuuden heikentäminen"

Mutta minä taas toin kommentissani esille, että kaikki oppilaat eivät tarvitse laajaa koulutusta(jatkokoulutusta). Tämän sivuutit täysin.

"Yhteiskunnalliset intressit"

Jos tämän "kaunokirjallisen" tekstin kääntää suomeksi, niin ilmeisesti tarkoitat, sekä sivistyksellisiä, että turvallisuuteen liittyviä aspekteja. Eli jos julkisin rahoin ei lapsia ja nuoria kouluteta, niin yhteiskunnasta tulee sivistymätön ja turvaton.

Toisin sanoen: Valtion(sosialismin) edustajat eli poliitikot ja poliittiset päättäjät eivät joko luota vanhempien arviointikykyyn lastensa koulutuksesta tai eivät ylipäätään halua antaa vanhemmille omaa päätäntävaltaa lastensa koulutuksensa(eikä muunkaan) suhteen(eivät hyväksy toisten parempaa menestymistä tai haluavat pakkosyöttää omia arvojaan muille)

Ja näin ollen, voiko moraalittomampaa suhtautumista olla kuin tällainen eli viedään vanhemmilta vapaus(oikeus) päättää lastensa asioista(oppivelvollisuudella ja ainoalla yhdellä koulutusohjelmalla eli valtion pakollisella koulutusohjelmalla)

ja viedään myös vastuu eli kun sanoin, että koko koulutusjärjestelmä pitäisi vapauttaa markkinoille,

niin se kyllä edellyttää vapaata, yksityisen lain yhteiskuntaa eli verotus- ja lainsäädäntömonopolien purkamista jolloin vanhemmille siirtyy kokonaisvaltainen vastuu vapauden lisäksi. Jos esimerkiksi vanhemmat eivät lastaan vaivaudu kasvattamaan vastuulliseksi ja kunnolliseksi ihmiseksi niin vain ja ainoastaan vanhemmat itse kantavat silloin vastuun seurauksista. Näin koko yhteiskunnasta tulee oikeasti sivistynyt(kehittynyt) ja turvallinen.

Summa summarum: lasten koulutuksesta päättääminen ja siitä vastuun kantaminen ei kuulu kenellekään muille kuin vanhemmille itselleen vaikka sosialistit yrittävät muuta moraalittomasti väittää

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #20

Koulutus, ammattiosaaminen ja yleissivitys eivät ole oikeita asioita etuoikeuksiksi. Pelkästään libertaari valtio vaatisi kaikille sivistää opetusta ja koulutusta tukeakseen pystyssä pysymistään. Yrityksen ei kannata palkata osaamatonta työntekijää jonka koulutuksesta syntyy ylimääräisiä kuluja. Myös maissa joissa opetus on jäänyt vähäiseksi esiintyy levottomuutta ja kriisejä ja absoluuttista köyhyyttä joiden sammuttamiseen vasta puuttuu valtiovalta.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #21

Ei voi olla "lbertaaria valtiota", mutta ilmeisesti tarkoitat yhteiskuntaa.

Vapaa yhteiskunta tarvitsee vapaudelle suotuisan kulttuurin ja talouden. Esimerkikiksi Suomessa olisi loistavat mahdollisuudet(pohja) edistää vapaata, libertaaria yhteiskuntaa. Ihmiset ovat keskimäärin kunnollisia, työteliäitä, rauhallisia, on vakaata jne. Mutta valitettavasti täällä on sosialismin kannattaminen(puolueesta tai sitoutumattomuudesta huolimatta) sitkeässä kuten tämäkin blogi osoittaa ja etenkin sellaisten blogien kommenttiosastot, joissa ehdotetaan jonkun alan yksityistämistä tai vapauttamista markkinoille tai ylipäätään kannatetaan libertarismia. Esimerkiksi pari päivää sitten blogissa, jossa ehdotettiiin koulujen yksityistämistä, sen kommentiosastolla hyökättiin blogistin kimppuun kuin petoeläimet saaliin kimppuun.

Missä kohtaa olen puhunut osaamattomista työntekijöistä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #35

Ei voi olla libertaaria yhteiskuntaa. Libertaari yhteiskunt aon utopia, paikka, jota ei ole. Eikä voi olla. Tämä näkyy parhaiten siinä, että esimerkiksi sinä et pysty määrittelemään mitään libertarismiin liittyvää, vähiten sellaista, jota sinulta kysytään.

Libertaari, täysin vapaan kilpailun yhteisö, on yhteisö, joka käy käikkien sotaa kaikkia vastaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #42

Yritysten kilpailu johtaisi lopulta siihen että se yksi vahvin ja suurin yritys kasvaa lopulta kaiken omistavaksi monopoliksi joka matkallaan on raivannut kaiken vähäpätöisen, vastustuksen ja ideanversot tieltään. Koko planeetta esim Cocacolan omistuksessa on pelottava ajatus. Jos maailma vapautettaisiin libertariaan niin se pysyisi siinä olotilassa ehkä hetken (siis joitakin vuosia) ja suostuisi eripaikoin yritystontit tyranniaan, vajoaisi anarkiaan ja jossakin alkaisi kukkia diktatuurin ja vallankaappauksen kukkasia. Vallan puuttuminen loisi vain tyhjiön joka täyttyisi uudella vain vallalla eikä se tue libertaarista ajattelumallia jonka mukaan ihmiten käyttäytyminen olisi säännönmukaista ja ärimmäisiä itsekkäitä omaneduntavoittelijoita

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #42

Huoh, enpä ole yhtä ylimielistä, määräilevää ja töykeää kommentoijaa tavannut täällä US:n blogisivulla ollessani(n. 6 vuoden ajan) kuin sinä.

Olen lukuisisissa blgeissani ja eri blogien kommenttiosastoilla kertonut, kommentoinut, väitellyt ja keskustellut libertaarista yhteiskunnasta ja vapaudesta ylipäätään.

Sinä et vain "jostain syystä" lue ja kommentoi koskaan muita blogeja kuin karuselliin nostetut.

Mutta vielä kummallisempaa on se, että vaadit minua määrittelemään jotain sellaista, josta olen juuri puhunut laajastikin jonkun blogin pitkässäkin kommenttiketjusssa eli sinä et joko lue kommenttejani(vaikka siis olet itse osallistunut samaan kommenttiketjuun!?) tai et ymmärrä lukemaasi.

*

"käikkien sotaa kaikkia vastaan."

Olet kollektivistisen turvallisuuden myytin vallassa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #44

Älä selittele, mitä muut ovat. Vastaa kysymyksiin, jos osaat, jos et osaa, vaikene iäksi.

Mikä on se "valtio", jota vastustat? Määrittele "valtio" - vai etkö tarkkaan tiedä itsekään, mitä vastustat?

Odotamme kaikki määritelmääsi innolla. Älä siis "puhu laajasti" vaan määrittele. Tiedäthän, välttämätön ja riittävä ehto käsitteelle "valtio".

JOS et kykene määrittelemään, mikä on tuo vastustamasi "valtio", on asiasta "keskusteleminen" kanssasi ajanhukkaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Tämä on siis määritelmäso:"Valtio = alueellinen, lainsäädännöllinen ja verotuksellinen monopoli."

Hyvä. Koska Suomi ei täytä noita ehtoja (Suomen valtiolla ei ole lainsäädännöllistä eikä verotuksellista monopolia Suomen valtioaluella), elämme jo libertaarisessa utopiassasi. Joten miksi et ole onnesi kukkuloilla?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #51

Helpottaiskohan Anna-Leena jos veron nimi muutettaisiin yhteisvastuumaksuksi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #52

Anna-Leena uskoo. Uskovan tuskaa ei voi helpottaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #53

Historia onkin pilvinpimein filosofi utopisteja ainakin Platon, Aristoteles, Cicerro, Tacitus, More, Marx, orwell ja Keynes joiden oppeja voidaan vain soveltaa todellisuuteen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #20

Millä ihmeen oikeudella vanhemmilla on valta päättää lastensa asioista?

Kuka heille on tuollaiset valtuudet antanut?

Mikä on "lapsen" määritelmä - ikä tai muu?

Kenellä on valta tuo määritellä?

Millä oikeudella?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #22

Kenellä muulla kuin vanhemmilla voisi olla lapsistaan päätäntävalta ja vastuu? Eli kysymyksesi on perusteeton. Vanhemmilla on lapsiinsa sellainen läheinen suhde eli symbioosi(syvä kiintymys ja tuntemus) jota ei voi olla kenelläkään muulla. Isovanhemmilla ja muilla sukulaisilla on myös samantyyppistä läheisyyttä ja tuntemusta, mutta "kevyempänä" versiona.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #30

Höpöhöpö. Vastaapa nyt kunnon libertaarina noihin kaikkiin kysymyksiin äläkä selittele.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #20

Nykytilanne Suomessa on sellainen, että vanhempien ei ole pakko laittaa lapsiaan kouluun, jos saavat kotiopetuksella hoidettua lastensa oppivelvollisuuden. Lisäksi Suomessa on yksityiskouluja, esim. Steiner-koulut ja kristilliset koulut. Toki myönnän, että juurikin SDP on halunnut välillä hieman tarkastella kenttää näiltä osin ja ollut ainakin aiemmin nihkeämpi kotiopetuksen mahdollisuudelle ja yksityisten koulujen luville kuin porvaripuolueet.

Jos opetuksesta haluaa maksaa, sekin onnistuu Suomessa. Jo leipätekstissä olen maininnut yliopistoihin pyrkivien maksulliset valmennuskurssit. Lisäksi Suomessa on tarjolla maksullisia avoimen yliopiston kursseja ja ulkomaisten yliopistojen maksullisia ohjelmia sekä muutama epävirallinen suunnilleen kauppakorkeakoulutasoinen koulutusohjelma.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #27

Äh, ohitit taas keskustelun varsinaisen pointin eli kotiopetuksella ei nykyisessä järjestelmässä ole paljon merkitystä*, koska kotiopetuksessakin joudutaan opiskelemaan yhdellä ainoalla eli valtion pakollisella koulutusohjelmalla.

Ja muun muassa tämän takia ei yksityisiä kouluja Suomessa ole olemassa, nekin joutuvat käyttämään "kansallista opetusohjelmaa". Suomessa ei sallita yksityiskouluja, voittoa ei saa tavoitella ja ne pitää rahoittaa valtiolta tai kunnilta saatavilla avustuksilla. Voit tarkistaa asian Wikipediasta. Nuo mainitsemasi Steinerit ja kristilliset koulut eivät siis ole yksityisiä.


*Kotiopetus ja yksityisopetus olisivat todella merkittäviä, hyviä ja suositeltavia koulutusvaihtehtoja, jos ne toimisivat vapaassa yhteiskunnassa markkinaehtoisesti (tai vapaaehtoisesti). Silloin esimerkiksi koulukiusaamisongelma poistuisi. (Poistuu se nykyisessäkin kotiopetuksessa mutta muuta merkittävyyttä sillä ei ole)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Miten testaat objektiivisesti tuo "lahjakkuuden?

Entä "käytännöllisyyden"?

Kenen se pitää testata?

Kenen pitää testi kustantaa?

Miten kaksivuotiseksi lyhentäminen liittyy yksityistämiseen?

Onko "työ" (mitä se sitten tarkoittaakin, et ole pyynöistäni huolimatta pystynyt antamaan sille määritelmää) ihmisen elämässä ainoa asia, jolla on merkitystä?

Anna-Leena Nieminen

Miksi lahjakkuutta ja käytännöllisyyttä pitäisi testata? Kysymyksesi on perusteeton ja järjetön. Lapset itse vanhempien kanssa tietävät kyllä kiinnostuksen kohteensa ja kykynsä.

*

En ole puhunutkaan että ne liittyisivät toisiinsa vaan sanoin, että "vielä parempi olisi jos koko koulutusjärjestelmä vapautettaisiin markkinoille" jos vaan viitsisit lukea kommenttejani ja ajatuksen kanssa.

*

Työtä pitää tehdä toimeentulon hankkimiseksi niin kauan kunnes yhteiskunta on kehittynyt niin, että työtä ei tarvitse enää tehdä.

Ja tämä edellytyksellä ettei sosialismi estä tätä eli eliminoi talouskasvun syntymistä verotuksella ja sääntelyllä ja talouskasvun tuottamien hedelmien jakautumista luonnostaan tulonjakopolitikalla. Tästä olen muutamaankin kertaan kommentoinut. Viimeksi eilen JP Lehdon blogissa.

Mutta tietenkin sana "työ" voidaan määritellä eri tavoin. Joku voi pitää harrastusta työnä tai joku huhkii töitä koko elämänsä muttei pidä sitä työnä vaan harrastuksena tai elämäntapana.

Joskus luin eräästä lehdestä Pertti "Spede" Pasasen haastattelun, jossa häneltä kysyttiin että milloin pidät lomaa? Spede vastasi, että hän ei tunne sellaista käsitettä kuin "loma". Eli Spede oli sellainen luonnostaan "työhullu".

Työ voi tarkoittaa vain ylipäätään toimintaa. Ihminen toimii aina, tavoittelee jatkuvasti parempaa "olotilaa".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #29

Kun kirjoitat "lahjakkuuksista" ja "lahjakkuuden roolista" pitää pystyä selvittämään, kuka on lahjakas, kuka ei. Muussa tapauksessa "lahjakkuus" on pelkkää sanahelinää.

Joudun lukemaan kommenttejasi yksin, en kenenkään kanssa, joten kirjoita, mitä tarkoitat.

Ilmeisesti et vieläkään ole ymmärtänyt, mikä on lätinän ja määrittelemisen ero. Kommentoin tuossa edellä jo määritelmääsi valtiosta. Lätinää ei kannata kommentoida. Sille ei ole lopua, koska se ei ala mistään.

Käyttäjän JormaLehmonen kuva
Jorma Lehmonen

Tämä nykyinen järjestelmähän on vain kasvattanut meille ns kermapersesukupolven jolle tavallinen työ ei maistu. Mieluummin otetaan työmarkkinatuki ja sossun maksama asunto kuin työpaikka joka ei miellytä.

3-vuotisesta tai 2-vuotisesta ammattikoulusta valmistuva on täysi raakile työmarkkinoilla. Heille on vain annettu perustiedot ja kädentaidot kehittyvät vasta työkokemuksen kautta. Kirvesmieheksi oppii vain tekemällä ja hitsariksi vain hitsaamalla ei siinä kirjaviisaus auta.

Vanha rinnakkaiskoulujärjestelmä tuotti meille vielä 70-luvulla kunnon työmiehiä mutta pikku hiljaa tämä nykyjärjestelmä on luonut vain 12-13 vuotta koulussa istuneita turhautuneita nuorukaisia joille varhainen pääsy työelämään olisi ollut sata kertaa parempi ratkaisu kuin istua koulunpenkillä turhautumassa.

Tämä koulutuksen maksullisuus ei liene ongelma ja lukioiden maksuttomuus ja kirjojen sekä jonkin naurettavan tutkintomaksun poistaminen ei ole taloudellinen kysymys vaan enemmänkin ideologinen. Ei siitä hyvästä työmiehestä saa tohtoria tekemälläkään eikä hyvästä tohtorista kunnon työmiestä. Nyt kaikki vain pakotetaan vetelehtimään koulunpenkillä ilman haluja ja perus- ja ammakoulun jälkeen harva työnantaja on halukas näitä laiskoiksi opetetttuja enään palkkaamaan ainakaan niillä palkoilla jotka työehtosopimukset edellyttävät.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ihmisillä painaa päälle myös elin-, asuin -, ja terveyskustannuset sekä työnsaantimahdollisuus. Enään tänäpäivänä ei saa töitä astymalla tehtaan ovista sisään jos niin olisi istuisin jo merkonomina lähimarketin kassalla. Hainpahan töitä Jyväskylään avattavasta ikeastakin mutta ei ole riittävästi työ- ja elämänkokemusta (elämänkokemus eli harrastehistoria). Moni yritys vaatii myös thöntekijältä yhävain tiukempaa osaamista ja tietoutta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

70-luvun amiksen taidoilla ei ole nyky-yhteiskunnassa käyttöä. Ihmisiä "yli"koulutetaan, koska se on yhteiskuntamme edun mukaista. Onneksi nk. kehitysmaissa ei ole tätä tajuttu, siksi ne ovat edelleen kehitysmaita.

Ei ole olemassa töitä, joita ei kukaan halua tehdä. On olemassa vain töitä, joista työantaja ei halua maksaa markkinahintaa, ts. palkkaa, jolla tekijöitä saa. Pääasiassa ei halua, koska haluaa pitää rahat itse.

Laskepa aikasi kuluksi, kuinka monelle siivoojalle riittäisi NOKIAssa rahaa 100 euron kuukausipalkan korotukseen, jos toimitusjohtaja jättäisi yhden kuukaussipalkan nostamatta.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Koulutus on tärkeä asia yhteiskunnassa. Siksi siihen panostetaan ja siltä myös odotetaan tuloksia.
Suomessa kilpaillaan maailmanmarkkinoilla ja me pärjäämme vain, kun huolehdimme koulutuksesta myös tulevaisuudessa.

Ongelmana tietysti kapitalismissa on se, että omistajat haluavat mahdollisimman suurta voittoa itselleen ja työllistävät ihmisiä vain, kun se markkinaperustaisesti on tarpeeksi kannattavaa.

Usein omistajat hakevat tuottavuuden kasvua vähentämällä työntekijöiden määrää ja tätä kautta vähennetään yrittämisen kuluja ja pyritään saamaan markkinoilta maksimaalista hintaa tuotteilleen, mikä kasvattaa voittoja mutta vähentää yhteiskunnassa palkkatuloja.
Kapitalisti pitää rahansa itse eikä ole kiinnostunut mistään työllistämisestä. Näin on ollut aina ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa.

Anna-Leena Nieminen

Miten kapitalismissa voi olla sen olennainen ominaisuus ongelma?

Ihmisen olennainen ominaisuus on oman edun tavoitteleminen, jollei se näin tee on pian tuhon oma. Sinäkin tavoittelet omaa etuasi, jos muuta väität niin valehtelet.

Mutta oman edun tavoittelua on myös vääristyneesti, kuten poliittisessa vallankäytössä. Siinä tavoitellaan omaa etua muiden kustannuksella

Jos yhteiskunta on terve(vapaa poliittisesta vallankäytöstä) oman edun tavoitteleminen mahdollistaa spontaanin järjestyksen(toisella nimellä "näkymätön käsi")jolloin yhteiskunta vaurastuu ja kehittyy.

Oman edun tavoitteleminen on omannäköisensä elämän tavoittelemista eli pyrkii elämään kiinnostustensa ja kykyjensä mukaan ja kehittyä niissä.

Esimerkiksi joku on kiinnostunut leipomisesta, taitaa sen ja haluaa kehittyä yhä lisää. Hän perustaa leipomon ja palvelee näin toisia ihmisiä tuottamalla herkullisia leipomotuotteita. Eli toiset hyötyvät toisen oman edun tavoittelusta

Joku muu on erittäin kiinnostunut autoista. Aikaa myöden hänestä tulee taitava autonkorjaaja. Hän palvelee joko omassa yrityksessään tai palkkatyöntekijänä toisen omistamassa yrityksessä ja tuottaa iloa ja hyötyä muille korjaamalla toisten autoja.

Aito kapitalisti ei siis totta vieköön ole kiinnostunut työllistämisestä poliittisessa tai yhteiskunnallisessa mielessä vaan edellä kirjoittamani oman edun tavoittelun mukaan.

Jos kapitalisti olisi poliittisesta tai yhteiskunnallisessa mielessä kiinnostunut työllistämisestä niin silloin hän ei todellakaan ole kapitalisti vaan joko vallanhimoinen poliitikko tai feikkikapitalisti(hyvävelikapitalisti)

Työllistäminen tällaisessa mielessä on epätervettä, kieroutunutta.

(Mutta, jos joku haluaa työllistää ihmisiä hyväntekeväisyysmielessä niin se on taas asia erikseen.)

Ja juuri tämän vääristyneen oman edun tavoittelun takia Suomella menee huonosti. Se eliminoi terveen oman edun tavoittelun. Tavalliset kansalaiset ovat pahassa loukussa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tuli muuten eilen mielee että tälläinen omaneduntavoittelu ja itsemääräämisoikeus näkyy jo Jyväskylän autoliikenteessä. Autoilijat eivät piittaa onko suojatiellä jalankulkija vaiko valopunainen, asia kun ei heille kuulu.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ihminen on yksilönä ainut laatuinen ja pyrkii itsensä kehittämiseen mutta soppa ei ole niin yksinkertainen että kaikki olisivat pelkkiä itsekkäitä omaneduntavoittelijoita sillä kun yksilöllisyyden lisäksi ihminen on myös sosiaalinen laumaeläin (heimoyhdyskunta) ja vereltään perhesielu (klaaniyhteisö). Ihmisen sosiaalista käyttäytymistä muistuttaa eniten simpanssit ja leijonat. Pitäisi siis miettiä lähteäkkö sooloilemaan jolloin olisi taas yksin vaiko luopua niistä heimoasi eniten haittaavista omaneduntavoittelun piirteistä. Anna-Leena ehdottaisi sooloilua. Kannattaa muistaa miksi teemme nykyään yhteistyötä ja olemme muodostaneet valtiot
"Yksi ihmisapina on heikko, monta ihmisapinaa on vahva" - Planet of the apes 2011

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Miten kapitalismissa voi olla sen olennainen ominaisuus ongelma?"

Kaikki osatotuudet ovat aina ongelmia. Kapitalismi ei ole koko yhteiskunta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

" Esimerkiksi joku on kiinnostunut leipomisesta, taitaa sen ja haluaa kehittyä yhä lisää. Hän perustaa leipomon ja palvelee näin toisia ihmisiä tuottamalla herkullisia leipomotuotteita. Eli toiset hyötyvät toisen oman edun tavoittelusta. "

" Joku muu on erittäin kiinnostunut autoista. Aikaa myöden hänestä tulee taitava autonkorjaaja. Hän palvelee joko omassa yrityksessään tai palkkatyöntekijänä toisen omistamassa yrityksessä ja tuottaa iloa ja hyötyä muille korjaamalla toisten autoja. "

Nämä ovat sinänsä yleisiä havainnollistuksia, joita käytetään paljon, mutta jos tällaisiin yksinkertaistuksiin ripustaudutaan liian orjallisesti, tulee vaikutelma, että niitä esittävä henkilö on unohtanut historiasta teollistumisen aikakauden.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #48

Yksilön ja yhteiskunnan käytössä olevat rahat ovat rajalliset. Kannattaa lukea historiaa. Suomessa on ollut Ruotsin vallan alkuaikoina kolminkertainen verotus kun on maksettu veroja emämaalle, omille vasalleille ja naapurin Novgorodiin. Ruotsi kuitenkin huomasi ettei malli toimi vaan antoisan itäläänin kansa näki nälkää ja nousi välistä kahakoimaan. Onneksi sitten lopettivat Suomalaiset muinais vasallit miekoin ja häärivät Venäläisten esi-isät verottamasta. Tuolloin ei ollut demokratiaa ja ihmisoikeuksia, talonpojatkin olivat maaorjia.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Kapitalismi on omaneduntavoittelua. Se on selvä asia.

Nykyään ammattimiehellä, kun ei ole mitään arvoa työnantajalle. Se kun maksaa heille aivan liikaa.

Nykyään on äärimmäisen kova kilpailu työpaikoista. Aikaisemmin ammattimiehillä oli paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin nykyään.

Suomessa on kova pula työstä tällä hetkellä. Tarvitsisimme työn kysyntään lisää mutta tällä hetkellä työlle ei löydy tarpeeksi kysyntää tässä maassa. Milloin tämä ongelma ratkeaa, jää nähtäväksi?
Suomessa pitää saada työn kysyntä liikkeelle mahdollisimman nopeasti.

Toimituksen poiminnat