*

mikkonummelin

Perustulomallin rakentaminen vaatisi huolellisuutta

  • Perustulomallin rakentaminen vaatisi huolellisuutta

Perustulokeskustelussa pohditaan usein sitä, ketkä henkilöt ja mitkä puolueet suhtautuvat perustuloon myönteisesti ja mitkä kielteisesti. Jos kysymys on ammattipoliitikoista ja pidempiaikaisista eduskuntapuolueista, todellisuudessa kysymys on siitä, ketkä myöntävät perustulon olevan talous- ja sosiaalipoliittisesti hankala konsepti ja ketkä vastoin parempaa tietoaankin väittävät sen olevan yksinkertainen konsepti. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vaikka perustulo on ainakin kahden eduskuntapuolueen ohjelmissa, itse perustuloon viittaavia sosiaaliturvan uudistuksia on tehty hyvin niukasti ja varovaisimmasta päästä näiden puolueiden hallituksessakaan ollessa.

Jonkin verran kiistoja on jo siitä, mitä perustulolla edes tarkoitetaan, koska perustulomallit poikkeavat jyrkästi toisistaan. Yhteisenä piirteenä lienee se, että perustulo on puhtaasti tulo- ja varallisuusperusteella myönnettävä sosiaaliturvan muoto, jonka myöntämisessä ei tutkita tarkemmin syyperusteita ja elämänolosuhteita. Perustulomallista riippuen tulojen ja varallisuuden kohotessa perustulo joko leikkautuu suoraan tai tuloveroasteikkoa on muutettu niin, että perustulo käytännössä peritään takaisin valtion kassaan. Perustulolla on myös useita tavoitteita, joista tärkein lienee nykyisten tulo- ja varallisuusperusteisten sosiaaliturvan muotojen yhdistely samaksi tukimuodoksi ja yhdelle luukulle. Joissakin yhteyksissä käytetään nimitystä "osallistumistulo" vastaavanlaiselle syyperusteisten sosiaaliturvan muotojen, kuten opintotuen ja vanhempainetuuksien yhdistelylle.

Perustulomallia rakentaessa suurimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi tulee valtion menojen hallitsematon leviäminen, jos huolellisuutta ei noudateta. Kuten aikaisemmassa blogikirjoituksessani totesin, tämä yksittäinen seikka esti 1970-luvulla laajentamasta Kanadan Manitoban Dauphinin kaupungin perustulokokeilua laajemmalle. Lisäksi perustulon budjetti voi levitä, jos perustulolle hyväksytään tiettyjä ongelmallisia tarkoitusperiä ja tavoitteita, kuten liian matalien täyspäiväisistä töistä maksettavien palkkojen täydentäminen.

Jotkut pilaavat perustulomallinsa liittämällä siihen joko tahallaan, välinpitämättömyyttään tai vahingossa mainintoja siitä, että perustulo tekisi työntekijöiden edunvalvonnan, ammattiliitot tai ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset ja työeläkkeet tarpeettomiksi. Tällaisella sohaisulla karkottaa työssäkäyvät äänestäjät tehokkaasti kauas. Päinvastoin, korkea työllisyysaste, järkeväntasoinen työsuhdeturva ja riittävät palkat vähentävät sosiaalimenoja ja mahdollistavat paremmin myös sen perustulonkin maksamisen, mikäli hyvä perustulomalli olisi käytössä.

Perustulojärjestelmän menoja voi hillitä myös käyttämällä perustuloa täydentämään yllä mainittua osallistumistuloa, jolloin syyperusteisista tuista ei tarvitse tehdä väkisin tulo- ja varallisuusperusteisia tukia. On huolimatonta budjetointia maksaa opintotukea suorittamattomista opinnoista tai tarjota vanhempainetuuksia olemattomasta vanhemmuudesta tai muusta lapsen huoltajuudesta. Perustulomallia rakentaessa suosin itse ennemmin sitä, että korkeammat tulot ja varallisuus leikkaisivat maksettavan perustulon määrää kuin leikkautuminen jätettäisiin verotuksen varaan. Jos tuet ehditään maksaa jo ulos suurissa määrin koko väestölle, on riski, että veronkanto niiden takaisinperimiseksi epäonnistuu erilaisten lukuisien veronvälttelytapojen takia. Selkeintä olisi, että jos perustuloa ja osallistumistuloa aikoo nostaa, tulisi perustuloa varten tehdä erillinen selvitys tuloistaan Kelalle ja osallistumistuloa varten lisäksi antaa suostumus tarkastaa sen syyperuste tai toimittaa selvitys itse. Ansiosidonnaiset tuet tulisi jättää kokonaan perustulo- ja osallistumistulojärjestelmän ulkopuolelle ja maksattaa ne työttömyyskassoista ja työeläkerahastoista kuten nykyäänkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Perustulo plus tasavero ja pakollisen työeläkkeen lakkauttaminen poistaisi kyllä tehokkaasti työttömyyden ja monta muuta yhteiskunnallista ongelmaa, mutta kun tyhmät tai vain omaa etuaan ajattelevat äänestäjät ovat enemmistö, niin ei voi mitään.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kuulostaa epäintuitiiviselta, koska tasaveron olettaisi vain huonontavan edellytyksiä perustulon rahoittamiseen. Progressiivisella verotuksella saadaan suurituloisilta palkansaajilta kerättyä enemmän verotuloja. Joitakin perusteluita olisi hyvä olla.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Kaikille yhtä suuri perustulo, veroprosentti ja eläke. Tai oikeastaan eläkettä ei tarvita, koska perustulo korvaa sen. Perustulo ei maksa mitään, koska köyhät saa saman verran rahaa sossusta ja työssä käyvät käytännössä maksavat itse oman perustulonsa.

Sosiaalidemokraatit haluavat aina ottaa rikkailta ja Kokoomus köyhiltä, mutta kumpikaan ei uskalla ottaa keskituloisilta, joita äänestäjistä on suurin osa.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

> Perustulolla on myös useita tavoitteita, joista tärkein lienee nykyisten tulo- ja varallisuusperusteisten sosiaaliturvan muotojen yhdistely samaksi tukimuodoksi ja yhdelle luukulle.

Lähinnä luukuttomaksi. Jos se pitää hakea luukulta, se tuskin on perustulo.

> Perustulomallia rakentaessa suurimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi tulee valtion menojen hallitsematon leviäminen, jos huolellisuutta ei noudateta.

Jos se tulee kaikille, se ei _voi_ levitä ainakaan täysin samalla tavalla, koska kyseisessä kokeilussa sen saajien määrä kasvoi.

Loppuartikkelissasi kerrot että perustulosta pitäisi tehdä syyperusteinen. Tämä ei ole perustulo. Wikipedia kertoo seuraavaa: "Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu, jolloin perustulo on vastikkeetonta ja verotonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta."

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

" Jos se tulee kaikille, se ei _voi_ levitä ainakaan täysin samalla tavalla, koska kyseisessä kokeilussa sen saajien määrä kasvoi. "

En ymmärrä tätä toteamusta. Perustulomenot ovat sen saajien lukumäärän ja perustulon rahamäärän tulo. Jos perustulon nettosaajien määrä kasvaa, perustulomenot kohoavat. Joitakin suuruusluokkia "jakovarasta" koko kansalle voi laskea, jos jakaa koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tämänvuotisten määrärahojen suuruuden (12,7 miljardia €) Suomen väkiluvulla (5,5 miljoonaa asukasta). Se tekee 2300€ per henkilö koko vuodessa eli noin 200€/kk ja sisältää sosiaaliturvan lisäksi myös runsaasti terveydenhoitokuluja.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Öh joo, kuvittelin, että tuossa kokeilussa oli ennalta valittu tietyt perheet jotka sitä saivat, mutta ei nyt pitänyt ihan paikkaansa, ja sitten niitä olisi lisätty. Nevermind.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #6

On myös huomattava, etten turhaan pohtinut syyperusteisten tukien säilyttämistä osallistumistulon muodossa, koska Kanada-kirjoituksessani mainitsin nimenomaan ne eturyhmät, eli opiskelijat ja pienten lasten vanhemmat, jotka aiheellisesti saivat perustulokokeilun aikana siitä suurimmat sosiaaliset edut. Tosin yllä olevassa kirjoituksessa oli myös huomioitu tämä erikseen hieman toisin sanoin.

ulf fallenius

Verotus alas selvästi kautta linjan ja markkinaehtoinen työvoima niin mitään näistä ehdotuksista ei tarvitse toteuttaa vaan järjestelmä toimii omillaan.

Toimituksen poiminnat