mikkonummelin

'Cleantech' ei ole hyvää bisnestä eikä hiilikupla ole kupla

  • Ympäristölait ovat joskus tärkeitä, mutta niitä on poliittisesti mahdoton säätää kansalaisten elintasoa vaarantaen
    Ympäristölait ovat joskus tärkeitä, mutta niitä on poliittisesti mahdoton säätää kansalaisten elintasoa vaarantaen

Välillä näkee arvostetuissakin talousjulkaisuissa kirjoitettavan, että vihreä teknologia eli ns. cleantech voisi olla hyvä liiketoimintamahdollisuus ja vientituote ja samoin varoitellaan fossiilisista polttoaineista riippuviin teollisuudenaloihin sijoittamisesta "hiilikuplan" takia. Näissä molemmissa on kuitenkin tavanomaisista liiketoimintamalleista poikkeavia piirteitä, joita selvennän tässä.

Cleantechilla tarkoitetaan tyypillisesti ajoneuvojen ja voimalaitosten saamista vähäpäästöisemmiksi ja usein myös uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. On totta, että näiden teknologioiden kehittäminen on tuottanut joillekin yrityksille voittoa, mutta koska nämä ovat useimmiten pysyvästi kalliimpia ja kilpailukyvyttömämpiä kuin väistyväksi tarkoitettu saastuttavampi teknologia, ne vaativat runsaasti valtiontukia ja tutkimusmäärärahoja. Cleantechin ainoa maksava asiakas on todellisuudessa julkinen sektori eli veronmaksajat.

Hiilikuplalla tarkoitetaan oletettua fossiilisten polttoaineiden arvonalennusta siksi, että ilmastosyistä ei olisi mahdollista pumpata tai kaivaa ylös ja polttaa edes nykyään tunnetuista esiintymistä kuin jonkun tietyn osuuden verran, esimerkiksi 20-30%. Tämä ei kuitenkaan ole mikään markkinataloudellinen kupla, vaan olettamus tulevista poliittisista riskeistä. Kuplilla tarkoitetaan oikeasti tilanteita, joissa tuotteen runsas kysyntä nostaa hinnan ensin epätavanomaisen korkeaksi ja tuotetta yliarvostetaan, ja kysynnän alentuminen myöhemmin tarjonnan pysyessä runsaana johtaa hinnan romahdukseen. Kuplat ovat yleisiä erityisesti pörssinoteerattujen osakkeiden ja johdannaisten markkinoilla. Jos "hiilikuplan" mukainen poliittinen riski toteutuisi ja useiden maiden lainsäädäntö teoriassa estäisi hiilikaivostoiminnan tai öljynporauksen jatkamisen ja lait olisivat täytäntöönpantavissa, niin silloin tuotteiden tarjonta alentuisi, kysynnän todennäköisesti pysyessä ennallaan, jolloin öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden markkinahinta kohoaisi voimakkaasti.

Käytännössä monet sijoittajat eivät usko "hiilikuplan" toteutumiseen väitetyssä muodossa. Olivat fossiilisia polttoaineita käyttävät maat sitten diktatuureja tai demokratioita, niin poliittiset syyt estävät täytäntöönpanemasta mitään kovin radikaaleja ilmasto-ohjelmia, mikäli niistä on seurauksena kansalaisten huomattava elintason alentuminen, joka voitaisiin helposti laittaa pelkkien ympäristölakien syyksi. Diktatuureissa jouduttaisiin pelkäämään kansannousua, demokratioissa äänestäjät vaihtaisivat vallanpitäjät vaaleissa. Harvoja kansanmiehiä ja -naisia tällaisessa tilanteessa liialti kiinnostaa laskelmat maapallon lämpötiloista parin sukupolven päästä vaan oma elintaso tässä ja nyt. Käytännössä ainoa mahdollinen tapa tehdä energiantuotannosta ympäristöystävällisempää, on löytää keinot siihen niin, että korvaavat energiamuodot voidaan ottaa käyttöön järkevin taloudellisin edellytyksin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kun maailmalla alettiin puhua cleantech-yrityksistä ja tuotteista samanaikaisesti ilmastonmuutoksen pelottelun kanssa, haistoivat kaikki vähänkin kehittyneet yritykset runsaat tuet ja rahastot ja niin näitä cleantech-yrityksiä alkoi sitten syntyä kuin sieniä sateella.

Kysymys on suurimmaksi osaksi kuitenkin vain vanhaa savupiipputeollisuutta harjoittavasta teollisuudesta, joka on nimennyt yrityksensä uudelleen cleantech-yritykseksi ja tuotteensa cleantec-tuotteeksi.

Cleantech-sana on jo kauan aikaa sitten politisoitunut ja menettänyt varsinaisen merkityksensä.

Pari vuotta sitten silloinen ympäristöministeri Niinistökin kertoi jossain TV-ohjelmassa kuinka yritykset ovat runsain mitoin olleet häneen yhteydessä ja kiirehtineet ympäristölakia, jotta saataisiin lisää cleantech-tuotteita valmistukseen.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Ilmeisesti sosialidemokraattisten "tovereiden" mielestä ilmastonmuutokseen ei kannata varautua vaan parempi antaa posottaa kunnes alkaa hiki nousta otsalle? Sitten itketään yhteen ääneen, miksi näin pääsi käymään.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

En kiistä sitä, etteikö sekä ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristökysymyksiin tule varautua, mutta kysymys on siitä, miten varaudutaan. Jos on esimerkiksi poliittinen ohjelma, että tietyllä aikajänteellä on tarkoitus korvata hiilivoimaa ydinvoimalla ja samalla käyttää myös julkisia varoja ydinturvallisuuden ja -tekniikan parantamiseen, niin se kuulostaa vielä monien äänestäjien korvissa uskottavalta eikä sisällä kiusallista taka-ajatusta valojen sammuttamisesta tai teollisuuden alasajosta.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Clean tech on hyvää bisnestä, koska ihmiset tahtoo maksaa siitä, että pääsevät saasteista ja jätteistä eroon. Esimerkiksi nykyaikainen vessanpönttö on clean tech innovaatio parhaimmillaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Vaikka WC-pönttö on puhtaan teknologian keksintö työiässä olevan yksilön kannalta, mikä on mahdollistanut sen myynnin tulemisen toimivaksi yksityiseksi liiketoiminnaksi, niin se ei kaikilta osin ole sitä yhteiskunnan kannalta. Kuivakäymälöistä jäte saadaan parhaimmillaan pellon lannoitteeksi ja käytettäväksi uuden sadon ravinteena, kunhan pidetään huoli niistä viereisistä järvistä, joista ja lammista, mutta maasta riippuen vesivessojen jätteet menevät paremmassa tapauksessa joko jätevedenpuhdistamon kautta tai huonommassa tapauksessa suoraan vesistöihin.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Miten se nyt olikaan. Meidän eli Suomen on pelastettava maailma. Sehän tuhoutuu tuota pikaa hiilidioksidipitoisuuden kasvuun. Maapallon lämpötila nousee korkeuteen arvaamattomaan ja seuraukset ovat aivan hurjat. Tietenkin näin käy. koska eri tietokoneilla tehdyt ilmastomallit näin osoittavat. Se kehitys on selvää pässinlihaa.

Mitä me voimme tehdä? Mitä Suomi voi tehdä? Tietenkin meidän on otettava maailmanlaajuinen vastuu koko maailman pelastamisesta. Mikäli Suomen toimet eivät ehkä vaikuta kaikkivoipaisesti niin olemme kuitenkin etunojassa ja meitä kaikki seuraavat kuten Kiina ja USA itsestään selvästi. Pienen Suomen kokonaisvastuu on hirmuinen ja se painaa hartioitamme lyttyyn.

Suomen vastuu on karmean suuri. Me tuotamme uskomattoman paljon eli peräti 0.014 prosenttia kaikesta maapallon hiilidioksiidikuormituksesta. Tämä on saatava ehdottomasti alenemaan pikaisesti ja paljon. Eiväthän Suomen edustajat kansainvälisissä kokouksissa eivät muuten kestä sitä pilkkaa. Kyse on kuinka monella prosentilla Suomi on alentanut päästöjään ei siitä sinänsä kuinka suuret ne ovat.

Toimituksen poiminnat