mikkonummelin

Eettisistä ja epäeettisistä työurien pidentämistavoista

  • Joillakin aloilla työurien pidentäminen loppupäästä ei ole mielekästi työn raskauden vuoksi
    Joillakin aloilla työurien pidentäminen loppupäästä ei ole mielekästi työn raskauden vuoksi

Työurien pidentäminen on katkeransuloinen termi, koska se voi tarkoittaa puhujasta riippuen niin montaa erilaista asiaa. Jakaisin työurien pidentämistavoitteet ja keinot karkeasti kahteen koriin, joista ensimmäinen ryhmä koostuu mielestäni eettisistä työurien pidentämiskeinoista ja jälkimmäinen epäeettisistä. Eettisten työurien pidentämiskeinojen lähtökohtaisena periaatteena on työvoiman kohteleminen ihmisinä, joilla on oikeus työhön ja toimeentuloon, epäeettisissä sen sijaan työvoimaa voidaan kohdella tarvittaessa kuten karjaa tai jotakin raaka-aineeksi kelpaavaa harmaata massaa, jonka takana olevista ihmiskohtaloista tarvitsee viis veisata.

Esimerkkejä eettisistä työurien pidentämistavoitteista ja keinoista:

  • Nuorten koulutuksesta syrjäytymisen ehkäiseminen, erityisesti peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä.
  • Ilman ammattiin riittävää tutkintoa olevien henkilöiden ohjaaminen jatkokoulutukseen.
  • Ammattiin riittävän tutkinnon omaavien henkilöiden oikeus työhön, riittävään palkkaan ja asianmukaisiin työehtoihin.
  • Osa-aikaisten töiden rajaaminen vain niihin tilanteisiin, joissa niiden tekeminen on perusteltavissa työntekijälähtöisillä tarpeilla, esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla. Osa-aikaista mahdollisesti halvempaa työvoimaa ei tulisi käyttää täyspäiväisen työvoiman korvikkeena, jos työ muuten on hoidettavissa täyspäiväisesti läpi vuoden.
  • Sukupuolen tai työnhakijan perhetilanteen vuoksi tapahtuvan työsyrjinnän kitkeminen.

Esimerkkejä epäeettisistä työurien pidentämistavoitteista ja keinoista:

  • Nuorten työttömien jättäminen heitteille samalla kun sellaisia henkilöitä, joilla on elämäntilanteensa vuoksi perusteltu syy olla kokonaan tai osittain työvoiman ulkopuolella, yritetään väkisin repiä töihin. Esimerkkejä tästä ovat väkinäiset yritykset lyhentää vanhempainvapaita, jäykistää niitä sukupuolikiintiöin tai osa-aikaeläkkeiden ja vuorotteluvapaiden lakkauttaminen.
  • Eläkeiän nostaminen ja eläkeputkien tukkiminen siten, ettei se oikeasti johtaisi työurien pidentymiseen loppupäästä vaan työntekijöiden palamiseen loppuun raskailla aloilla tai ikääntyneiden työttömyyden kasvuun.
  • Elinkustannuksiin riittämättömän palkan maksaminen täyspäiväisistä töistä. Tämä ei ole hyväksyttävää edes niin, että puuttuvaa palkan osaa olisi tarkoitus tilkitä sovitelluilla päivärahoilla, kasvavilla asumistuilla, perustulolla tai muilla sosiaalietuuksien muodoilla, koska tällöin yksityisiä voittoja lisätään julkisten menojen voimakkaasti kasvaessa.
  • Työntekijöiden loma-aikojen lyhentäminen, säännöllisten työaikojen pidentäminen tai ylityökorvauksista luopuminen.

Joitakin epäsuoria hyökkäyksiä on kohdistettu myös keskituloisten mahdollisuuksiin työuriensa loppupuolella vapaaehtoisesti ja omalla kustannuksellaan keventää työaikojansa ja esim. pitää sapattivapaita. Tyypillisesti tällainen on mahdollista siinä vaiheessa kun suurehko asuntolaina on maksettu loppuun asti ja mahdollisesti saatu jonkin verran perintövarallisuutta lisäksi. Jotkut ekonomistit pitävät tällaista "kansantaloudellisesti tehottomana" ja ovat halunneet verotusteknisesti, esim. "asuntotulon veron" käyttöönotolla tai kiinteistöverojen voimakkailla korotuksilla ajaa omistusasunnoissa asuvaa keskiluokkaa vuokralle. Tällöinhän oikeus vaurastua siihen pisteeseen asti, että voisi vapaaehtoisesti löysätä täyspäiväisen työn kierrettä, rajautuisi vain kapealle yläluokalle. Toisaalta asialla on myös sellainen puoli, että jotkut aiheellisesti pelkäävät omistus- ja vuokra-asumisen jakautumisen muodostavan tulevaisuudessa nykyistä jyrkemmän kynnyksen keski- ja pienituloisten välille, jonka ylittäminen olisi hankalaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat