*

mikkonummelin

Miksi koululaisten kesälomien siirtoa eteenpäin ajetaan kiivaasti?

  • Koululaisten kesäloman pituus ja ajankohta ovat jatkuvan kiistelyn kohteena.
    Koululaisten kesäloman pituus ja ajankohta ovat jatkuvan kiistelyn kohteena.
  • Myös juhannukseen on hyvä päästä valmistautumaan hyvissä ajoin.
    Myös juhannukseen on hyvä päästä valmistautumaan hyvissä ajoin.

Pari viikkoa sitten viilenneet säät, jotka muistuttavat myös siitä, että elokuun loppupuoli on tyypillisestikin Suomessa pimeämpi ja epävakaisempi kuin kesäkuun alkupuoli, näyttävät hyydyttäneen vielä taannoin velloneen keskustelun siitä, kuinka koululaisten kesälomat tulisi siirtää eteenpäin alkamaan juhannuksesta ja jatkumaan elokuun lopulle. Kesälomien siirtoa esittivät esimerkiksi Kokoomukseen kuuluva Brysselin kansallisseura, saaden vaatimuksensa läpi Kokoomuksen puoluekokouksessa, sekä Perussuomalaiset nuoret. Koska asiaa ovat esittäneet näinkin vaikutusvaltaiset tahot, niin siihen tullaan säätilastoja koskevista faktoista huolimatta palaamaan aina uudestaan ja uudestaan, samoin siitä huolimatta, että koululaisten kesäloma-ajoista on teetätetty vuonna 2005 laaja Opetusministeriön selvitys, jonka johtopäätöksenä on perustellusti, ettei kesäloma-aikoja tulisi siirtää.

Koululaisten kesäloma-aikoihin liittyy monia osittain ristiriitaisia intressejä, joista käsittelen ensin intressin pidentää kesälomaa loppupäästä. Matkailuala on tuskastellut sen kanssa, että koulutyön alku elokuun alkupuolella katkaisee suomalaisen kotimaanturismin ja hankaloittaa lukio- ja ammattikouluikäisen kausityövoiman saantia, kun monissa keskieurooppalaisissa maissa kesäloma vielä jatkuu. On kuitenkin perusteltuja syitä siihen, miksei liiketoimintaa sovi rakentaa pelkästään opiskelijahalpatyövoiman varaan, mikäli tarjolla on kuitenkin myös jo valmistuneita alan ammattilaisia. Suomen matkailu- ja ravintola-alalle suurempana uhkana on korkea hintataso laatuun nähden, erityisesti korkea alkoholivero ja uhka lisäsääntelystä. Ainakin nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä on epätodennäköistä, että matkailualan vuoksi viitsittäisiin ryhtyä koulutusjärjestelmässämme massiivisiin muutoksiin. Luonnollisesti tulee myös huomata, että jos kesälomien alkua viivästetään, se vastaavasti heikentäisi kotimaista matkailua kesäkuun alkupuolella. Lapin-matkailun osalta kesäkuun puolella on elokuuhun verrattuna todella suurena valttina yötön yö, joka voi olla yksi harvoista syistä, miksi sinne halutaan etelämpää Euroopasta kesällä piipahtaa.

Toinen intressi, jonka uskon olevan voimakkaamman, mutta joka on vähemmän mainostettu, on kesälomien lyhentäminen alkupäästä. Kun joissakin harvoissa kirjoituksissa, kuten Sari Helinin Ylelle esittämässä, lyhentämistavoite sanotaan suoraan ääneen, oletan, että myös monilla kesäloman siirtäjillä on tavoitteena hankkeen tarpeeksi pitkälle edetessä pitää kiinni kesäloman alun myöhentämisestä, mutta vesittää pidentäminen loppupäästä vähäisemmäksi ja pidentää lukuvuotta. Mainitussa kirjoituksessa lyhentämisintressi lähti siitä, että Helin on yrittäjä ja kantaa huolta lasten hoitamisesta kun lasten kesäloma on vanhempien kesälomaa pidempi. Tällaiset lyhentämisintressit eivät rajoitu pelkästään vanhempiin, vaan saattaa olla, että monilla naisvaltaisilla aloilla olisi havaittu lastenhoitoon liittyvien satunnaisten poissaolojen lisääntyvän kesäkuussa, mahdollisesti työnantajan vahingoksi asti. Jos näin on, pitäisi huomio kiinnittää enemmän sukupuolten väliseen vanhemmuuskustannuksien tasaamiseen kuin puuttua lasten koulunkäyntiin. Lastenhoidon "ongelmahan" on laajempi ja koskee erityisesti alle kouluikäisiä lapsia.

Olen aikaisemmassa blogikirjoituksessani tuonut esiin sen, että koulu on lasten työpaikka eikä sillä tulisi olla ylimääräistä funktiota lasten säilyttämisessä eikä vanhempien hoito- ja kasvatusvastuuta voi ainakaan kokonaan ulkoistaa koululle. Lasten päivähoito ja harrastustoiminta tulee järjestää pakollisesta koulunkäynnistä erillään, koska sitä tarvitsee vain osa lapsista. Tarpeettomasti pidennettyjen koulupäivien tai lukuvuosien rasitteet eivät kohdistuisi pelkästään lapsiin, joilla on hoitopaikan tarve, vaan myös niihin, joiden vanhemmilla on mahdollisuus järjestää heille muuta tekemistä koululaitoksen ulkopuolella.

Vielä itse koulun lukuvuoden päättymisajan siirrosta ihan juhannukseen asti. Juhannus on suomalaisille tärkeä juhla, jota monet haluavat viettää maalla. Juhannuksen menoliikenne ruuhkauttaa tiet ja monilla kesämökin omistavalla on vahvat intressit lähteä valmistelemaan keskikesän suurta juhlaa jo hyvissä ajoin juhannuksen alusviikolla. Todennäköinen seuraus suomalaisittain näin drastisesta koululaisten kesälomien olisi se, että vanhemmat vetäisivät luvallisesti tai luvatta noin kolmasosan tai puolet alakouluikäisistä lapsista pois koulusta viimeiseksi viikoksi ja koulutyön loppu sotkeentuisi siten pahasti. Brysselin kansallisseura esitti ideansa Suomen rajojen ulkopuolelta maasta, jossa juhannuksen juhlinnalla ei ole yhtä suurta merkitystä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Koululaisille pitäisi antaa kolmen kuukauden kesälöma.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

En usko, että tuosta ainakaan oppimistulokset huononisivat. Eräs vaihtoehto on se, että koulussa parhaiten menestyneet pääsisivät kesälomalle jo toukokuun puolessavälissä ja viimeiset pari viikkoa ennen kesäkuun alkua voitaisiin käyttää heikommin menestyneiden kertauskursseihin ja arvosanojen korotuksiin tenttimällä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Näin voitaisiin välttää luokalle jättämisiä, mikä on täysin järjetön käytäntö.

Toimituksen poiminnat