mikkonummelin

Liberan mystinen eurokriittinen populismi

  • Ajoittaisista poliittisista hankaluuksista huolimatta Suomen on hyvä pysyä mukana euroalueessa.
    Ajoittaisista poliittisista hankaluuksista huolimatta Suomen on hyvä pysyä mukana euroalueessa.

Näin eurovaalien alla monet ovat varmasti hämmästelleet sitä, kuinka Suomen tunnetuin uusliberalistinen ajatuspaja Libera alkoi yhtäkkiä kääntyä tukemaan eurovastaista populismia julkaisemalla "Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot"-kirjasen, jossa selvitellään toden teolla Suomen eroamista euroalueesta ja yritetään kuvata eroprosessi helppona ja Suomen taloutta hyödyntävänä. On sinänsä ymmärrettävää, jos tällaista tekstiä tulee Perussuomalaisten tai muiden eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kuin Piraattipuolueen toimijoiden kynästä, mutta talousliberaaliin kontekstiin ei Suomen euroero istu.

Euroopan Unioni ja euroalue muodostavat tärkeimmän kansainvälisen vapaakauppareitin Suomesta ulkomaille ja erityisesti avoimet rajat Baltian maihin houkuttelevat lukuisia suomalaisia yrityksiä. On myös huomattava, että Euroopan Unionista ja eurosta on luonnollista puhua yhdessä, koska euro on varsinaisesti tarkoitettu koko unionin yhteisvaluutaksi ja avoimet rajat pakottavat myös omaa valuuttaa pitävät maat valuuttakuriin euron kurssia vastaan. Näin tekevät esimerkiksi Ruotsi ja Tanska, joista jälkimmäinen on säätänyt valuuttansa eurosidonnaisuudesta lainkin. Jatkuvat devalvaatiot veisivät Euroopan Unionin sisällä olevan pienvaluutan tuhoon kun liike-elämä haluaisi sen käytöstä irtautua ja sellaisen linjan jatkaminen pakottaisi myös laittamaan rajoja kiinni ja rajoittamaan tällaisen valtion kohdalla erityisesti tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Rajoitukset olisivatkin mahdollisimman "antitalousliberaaleja" tavoitteita.

Mikä siis on Liberan tavoite? On varsin selvää, että Liberan pääasiallisesti tukema puolue Suomen puoluekentässä on Kokoomus, vaikka tämä puolue ei olekaan Liberan kontekstiin nähden tarpeeksi talousoikeistolainen. Kokoomus välttää tällaiseen tarkoitukseen siksi, että myös uusliberalistisissa piireissä on laajalti tiedostettu, että Kokoomuksen oikealla puolella on Suomessa huonosti tilaa. Keskiluokallekin myönnettyihin lukuisiin universaaleihin elämäntilannekohtaisiin sosiaalitukiin on totuttu ja niistä ei haluta luopua. Eräs mahdollisuus lienee, että Libera yrittää eurovastaisella populismillaan kalastella Kokoomukselle äänestäjiä Perussuomalaisten takaa ja heidän eurovastaisuutensa laimenee heti eurovaalien jälkeen, mahdollisesti nousten uudelleen pintaan ensi keväänä eduskuntavaalien lähestyessä. En kyllä tiedä, mistä löytyvät äänestäjät, jotka uskoisivat Kokoomuksen ryhtyvän eurovastaiseksi missään tapauksessa.

Toinen mahdollisuus on, että Libera tavoittelee utopiaa, jossa suurliiketoiminta ja johtajanpalkat olisivat sidoksissa euroon ja mikkihiirivaluutaksi käyttöön otetulla markalla maksettaisiin duunarien palkat ja sosiaaliturva. Tällainen kahden kerroksen järjestelmä mahdollistaisi ainakin näennäisesti runsaatkin joustot ja helpot tuloerojen kasvatusmekanismit, mutta se hajoaisi nopeasti. Suomalaiset työntekijät osaavat tarvittaessa olla kovinkin työtaisteluherkkiä, jos epäilys palkkojen polkemisesta mitään kiertotietäkään heräisi. Lisäksi pitää ottaa huomioon ylemmässä kappaleessa mainitsemani mahdollinen liike-elämän luottamuspula pienvaluuttaan ja sen dramaattiset seuraukset.

Me suomalaiset olemme ansainneet oikeuden saada palkkamme työstä vahvassa ja arvostetussa kansainvälisessä valuutassa ja käyttää sitä kotimaamme transaktioissa. Pysykäämme jatkossakin euroalueessa mukana. Monet eivät tiedosta, kuinka suuren osan vapaudesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista Suomi voisi euroalueen ja EU:n mennessä alta menettää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Pysykäämme jatkossakin euroalueessa mukana. Monet eivät tiedosta, kuinka suuren osan vapaudesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista Suomi voisi euroalueen ja EU:n mennessä alta menettää."

Elämme jo nyt lievässä deflaatiossa, joka saattaa pahentua. Kuinka tämä tulisi ratkaista. Pitäisikö kaikkia palkoja alentaa vaikkapa 5%?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Suomi ei tällä hetkellä mainitunlaisessa deflaatiossa elä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #4

Ruotsi voi tarvittaessa varovaisesti laskea keskuspankkikorkoaan, jolla deflaatiosta päästään. Suomi ei tällaista voi tehdä, mutta sen ei tarvitsekaan. Koko euroalueen deflaatioon EKP vastaisi tiettävästi rahapolitiikan kevennyksin ja ei ole nähtävissä, että Suomella olisi niin suurta eroa euroalueen keskimääräisiin talouksiin verrattuna, että täällä deflaatio voisi jäädä kovin pitkäaikaiseksi ilmiöksi.

Deflaatio ei myöskään ole Suomen pääasiallinen ongelma, vaan vakavampia ovat kestävyysvaje ja kasvava vaihtotaseen alijäämä. Suomen kyky rahoittaa talouttaan lisävelanotolla mutkistuu ensi vaalikaudella merkittävästi, kun velan osuus BKT:sta kasvaa yli EU:n sopimusten mukaisen 60%:n. Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii väistämättä vyönkiristyksiä, jotka sitten näkyvät ostovoiman heikentymisinä. Parempi tehdä säästö- ja veronkorotustoimet lievempinä nyt kun niiden laadusta ja kohdentamisesta on vielä mahdollisuus itse päättää.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #5

Eikö muuten ole jännää, että ilmeisesti velka/BKT- ja budjettivaje/BKT-säännöt taitavat käytännössä koskea vain Suomea? Säästetään täällä, kun muut törsäävät, ja osallistutaan sitten vielä EKP:n kautta näiden maiden elvytystalkoisiin? Samaa mieltä kanssasi siitä, että noita leikkauksia (ja nimenomaan leikkauksia, eikä veronkorotuksia) pitäisi alkaa tehdä. Niitä on vain helpompi tehdä sopivan rahapolitiikan vallitessa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #6

Nuo säännöt eivät koske Suomea siksi, että täällä tarvitsisi pelätä EU:n muodollisia sanktioita niistä, vaan siksi, että Suomen kokoiselle taloudelle ne ovat tärkeitä viitearvoja velkojille siitä, saavatko he tänne lainaamiansa rahoja korkoineen takaisin. Suomessa tie kansainvälisen taloudellisen luottamuksen pettämiseen on paljon lyhyempi ja jyrkempi kuin mitä se olisi esimerkiksi Ranskassa.

Suomen nykyinen hallitus on talouspoliittisesti saamaton. Lähes kaikki kehysriihissä päätetyt sopeutustoimet vesitetään poliittisten irtopisteiden toivossa ja lisämenojen aiheuttajia keksitään kilpaa. Monet olettavat, että tällaisella kirjavallakin hallituksella olisi helpompaa istua, paitsi finanssipolitiikan, myös epäsuorasti keskuspankin rahapolitiikan päällä. Minä en tällaista oleta, vaan katson, että rahapolitiikasta päättämisessä on myös kyseessä kovat vastuut ja juuri tämäntyyppinen hallitus kuin meillä on, olisi omiaan myös tärvelemään luottamuksen omaan valuuttaamme siinä missä nyt ollaan euroalueen osana hieman liian velkavetoisia.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kuten usein aiemminkin, kirjoituksesi on jälleen melkoisen outo.

Ruotsin kruunu on euroon nähtynä vaihdellut merkittävästi euroon nähtynä, joten väitteesi on outo. Iso-Britannian on jo aivan turha edes yrittää väittää jotenkin seuraavan euroa, onneksi et sellaista tehnyt, mutta mainitsematta jätit.

Liberan leimaaminen kokoomuslaiseksi on myös outo väite, ja erityisen outoa on esittää, että Kanniaisen työryhmä, joka koostuu alan tutkijoista, olisi jotenkin kokoomuslainen tai populistinen.

Väite vapaakaupan ja valuutan keskeisestä yhteydestä ei pidä paikkaansa. Euroalueen kuuluvien maiden välinen kaupankäynti ei lisääntynyt merkittävästi, vastoin yleistä ennustetta. Monelta maalta, kuten Suomelta, onnistuu oikein hyvin ulkomaankauppa USA:n, Venäjän, Ruotsin ja Iso-Britannian kanssa.

Jostain syystä keksit, että kelluvat valuuttkurssit johtaisivat devalvaatiosotiin ja pääomaliikkeiden rajoituksiin, mutta et huomioi, että lähes kaikki euroalueen ulkopuolisen maailman maista käyttävät kansallisia valuuttoja, joista suurin osa kelluu. Et tiedä, että oma kelluva valuutta on Kansainvälisen valuuttarahaston suositus pienelle avoimelle kansantaloudelle. Suomi muuten on sellainen.

Kumoat koko Liberan viestin perustellen, että se on "antiliberaalia".

Annas kun opetan sinua ja lukijoita. Minä ole liberaali. Sinä olet libertaari. Asialla on iso ero. Liberaalisuuden mielletään tarkoittavan arvolatauksien välttämistä. Libertaareista merkittävä osa kannattaa "rahan arvon vakautta", ja kammoaa mm. inflaatioa ja kaikkea sellaista, mikä vaikuttaa "rahan arvoon".

Suosittelen kansantaloustieteiden kirjan avaamista. EKP:n sääntökirjassa lukee inflaatiotavoite 2%, samaten Ruotsin keskuspankin sääntökirjassa. Siihen on hyvät syynsä, miksi näin on. Sitten voimme yhdessä todeta, että on aika vaikeaa näinkin heterogeenisellä euroalueela huolehtia, että mikään yksittäinen maa ei lipsahda deflaation tai korkean inflaation puolelle. Sitten voidaankin todeta, että euro on monella tapaa ongelmallinen.

Jokatapauksessa, jos argumentointisi on löysää tai ei pidä paikkaansa, älä ihmettele, jos täältä pesee. Kai se on sitten tätä minun persupopulismiani.

EDIT: huomautettakoon erikseen, että Kanniaisen vetämän tutkijaryhmän raportin johtopäätöksistä tai argumenteista sinulla ei ollut mitään vastaanväittämistä, tai ainakaan et tuonut sellaista esiin. Oletko ylipäätään lukenut sen?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Hassu juttu: Eräässä tilaisuudessa kysyin Olli Rehniltä "Liittovaltio, tulonjakounioni vai euron tuho" ja viittasin Kanniaisen raporttiin. Olli vastasi perinteisellä hölynpölyjargonilla (jatketaan valitulla linjalla) ja lopuksi sanoi ettei Kanniainen ole mikään auktoriteetti Euroopassa. Minulta jäi kuitenkin kuittaamatta että missäs ne sinun auktoriteettisi sitten onkaan :D

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kun Krugman vi**uili Rehnille hänen potaskanpuhumisestaan, Rehn kertoi, että "vakavasti otettavat ekonomistit" kannattavat komission linjauksia. Tarkemmin katsottuna ainoastaan Reinhartin ja Rogoffin tutkimus oli sellainen, ja senkin johtopäätökset vesitti paljastunut excel-virhe.

Ilmeisesti ainoastaan Brysselin komission pysyvä ja kiertävä virkamieseliitti on sitten "auktoriteetti". Ai niin, ja Kataisen entinen neuvonantaja Rehnin esikunnassa - siinähän meillä on auktoriteetteja.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ehkä Libera, kuten moni muukin on pettynyt euroon ja Euroopan Unioniin. Idea vapaasta kaupankäynnistä ja yhteisvaluutasta on hyvä, mutta käytäntö on osoittanut, että EU:n myötä kaupankäynti on kaikkea muuta kuin vapaata. EU on tuonut sääntöjä ja rajoituksia toisensa perään. Eipä silti, kyllä Suomi yksinkin on sillä saralla "kunnostautunut", mutta EU ei siis ole kokonaisuutena juurikaan parantanut tilannetta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Suomen kannalta näyttää siltä, että kaikki sellaiset vaihtoehdot, jotka huonontavat euroyhteistyötä millään tavalla, kaventavat myös vapaakauppaetuja.

Venäjä ei ole mikään vaihtoehto, vaan sijoittajasuojan kannalta täysin arvaamaton, nyt kun se on sotilaallisestikin aktivoitunut ja Norjan ETA-mallin heikkous on siinä, että Suomella ei ole valttikorttinaan Norjan öljyvaroja ja siinä joutuu kuitenkin noudattamaan suurta osaa EU-lainsäädännöstä rajoitusten ja kauppapakotteiden uhalla. Islanti on ollut pankkikriisin ja sen jälkeisten rajoitustoimien jälkeen ulkomaankauppapoliittisesti rampa, vaikkakin kansalaisten elintaso on saatu pelastettua varsin hyvin eräisiin muihin kriisimaihin verrattuna.

Ruotsin ja Tanskan mallit, joissa EU:n sisällä pidetään vahvaa omaa länsivaluuttaa, ovat tietysti kaikkein houkuttelevimpia ja niitä on Liberakin tutkinut eniten, mutta niissäkin on 2 merkittävää heikkoutta: (1) Löytyykö Suomesta niin vahvoja hallituksia ja sellaista parlamentaarista kulttuuria, että sille voi uskoa EU-alueella uskottavan oman rahapolitiikan? Minun vastaukseni tähän on ei. (2) Millaisen signaalin ulkomaisille sijoittajille ja suuryrityksille antaa se, että markkaan olisi päädytty olemalla välissä osa euroaluetta sen sijaan, että markassa olisi alunperin pysytty johdonmukaisesti? Minun käsittääkseni se signaali voi olla aika huono ja antaa kuvan sitä, että Suomen talouspolitiikassa olisi jouduttu tunnustamaan verraten massiivinen epäonnistuminen.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski
Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #11

Ison-Britannian punta on suuri reservivaluutta euron, US-dollarin ja jenin ohella. Sekä Isolla-Britannialla että Sveitsillä on myös poikkeuksellisen merkittävä asema liikepankkimaailmassa ja uhanalaisemmilla alueilla sijaitsevien maiden kultavarantojen säilytyksessä.

Jotkut ovat haaveilleet, että Suomi voisi pyrkiä erityiseksi kansalaisten tietoturvan mallimaaksi torjumalla suurvaltojen verkkovakoilua omalla alueellaan, minkä lasketaan houkuttelevan tänne ICT-alan suuryritystoimintaa. Tämä toki antaisi talouspoliittista selkärankaakin, mutta pelkään, että reaalipolitiikka ja tuleva sotilasyhteistyön tarve jättävät tällaiset skenaariot haaveeksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #12

Rupla heiluu ja keikkuu, mikä on Suomelle joskus hyödyksi, kun se nousee ja välillä haitaksi, kun se laskee.

Ruplan sitominen euroon olisi selkeästi Suomen etu, mutta miten se asia olisi Venäjän kannalta? Venäjä on joka tapauksessa taloudellisesti sidoksissa EU:hun, ainakin niin pitkään kunnes kaasuputket Kiinaan valmistuvat ja sen jälkeenkin vielä.

Eikö olisi hyvä jos ruplat vauhdettaisiin euroiksi, tai, ainakin rupla sidottaisiin euroon. Venäjä on Italian kokoinen talous. Olisiko riski liian suuri?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #13

Rupla kuuluu niihin roskavaluuttoihin, joiden arvo pidemmällä aikavälillä on laskenut euroon verrattuna koko ajan. EU:n ja Venäjän välillä tosin on tullimuuri. Ukrainan kriisi on pilannut EU:n ja Venäjän, samoin kuin Yhdysvaltain ja Venäjän välit nopeasti ja todennäköisesti tulevaisuudessa entistä ikävämmin seurauksin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #12

"Jotkut ovat haaveilleet, että Suomi voisi pyrkiä erityiseksi kansalaisten tietoturvan mallimaaksi"

Näyttää siltä että epärealistinen haaveilu on federalistien tyypillinen ominaisuus. Lipponenkin haaveili ettei Suomi tarvitse perusteollisuutta, it-teknologiassa olisi ollut hänen mukaansa Suomen tulevaisuus. Urpilainen haaveili kolme vuotta sitten että kasvu hoitaa Suomen talousongelmat. Katainen ei muuta ole tehnytkään kuin haaveillut, ottanut velkaa ja heittänyt rahaa menemään.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

1) pääsääntöisesti hallitukset eivät rahapolitiikkaa tee, vaan se jätetään keskuspankille. Yleinen malli on ns. itsenäinen keskuspankki, jolloin poliittinen ohjaus on vähäistä. Itsenäinen keskuspankki sinällään on hieman myytti, koska jos keskuspankin tavoitteet ja sallitut keino eivät ole tarkkaan rajattu etukäteen, keskuspankki käytännössä joutuu reagoimaan hallituksen toteuttamaan talouspolitiikkaan, yksityisen sektorin touhuun ja kansainväliseen tilanteeseen. Siten riippumatonkin keskuspankki joutuu todellisuudessa vastaamaan poliitikkojen, sekä yksityisen sektorin toimintaan.

2) Tämä on hyvä ja mielenkiintoinen aihe. Mielestäni on turvallista sanoa, että Suomen talouspolitiikka on epäonnistunutta. Ei se ole mikään salaisuus ulkomaisille sijoittajille. Kustannustasomme on karannut, verotus on liian korkealla ja monet sektorit työmarkkinoista kaavoitukseen, yritysten toiminnasta tukiaisiin on ylisäädelty. Väittäisin, että huonon signaalin lähettämisen vaara on olematon, koska se tieto on jo markkinoilla. Pikemminkin se voitaisiin nähdä heräämisenä ja mahdollisena positiivisen käänteen paikkana.

Finanssimarkkinoilla toimiville ihmisille ei ole pitkään aikaan ollut epäselvyyttä siitä, että euro on monella tapaa ongelmallinen petikumppani. Siksi erolle löytyisi myös ymmärtäjiä. Paljon riippuu siitä, mikä olisi keskuspankin tavoitefunktio ja työnjako talouspolitiikan eri instanssien (hallitus & budjetti, työmarkkinat, keskuspankki) olisi selvä.

Mikäli ero onnistuisi ilman niitä kuuluisia "poliittisia seurauksia", eli kostoa muilta mailta, isoja ongelmia ei tulisi. Oleellista voisi olla miettiä, kuka, miksi ja miten kostaisi meille Fixit-tilanteessa. Ehdotuksia?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

On selvää että Liberan ulostuloon on olemassa selvä tarkoitusperä.
Ei Nalle tapaa jaella rahojaan tyhjän tähden ympärinsä.

Jos haluaa miettiä mitä tutkimuksella ajetaan takaa,
kannattaa ensin miettiä mitkä voisivat olla Nallen tarkoitusperät.

Todennäköisesti kyseessä on maaperän muokkaus jotan tulevaa, jo suunniteltua toimenpidettä varten. Emme tiedä mikä sen on, ennenkuin se tulee, mutta arvata voi.

Ehkä Sammolla on joku uusi hanke, tai bisnes.
Ehkä Nordea laajenee, tai tekee yritysoston.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ja näin sössöttää mies, joka väitti kirkkain silmin pari vuotta sitten, että Wahlroos kannattaa euroa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kysyisin Mikko Nummelinilta: Oletko lukenut prof. Vesa Kanniasen toimittaman kirjan "Euron tulevaisuus" huolellisesti ja kokonaan?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Olen lukenut kyseisen kirjan, mutta se sisältää paljon erilaisia asioita mukaanlukien työmarkkinoiden toimivuutta ja historiakatsauksia, joten en välttämättä ole saanut sen perusteella täysin selkeää kokonaiskuvaa. Kirjan sisällöstä pistää silmään toki lukuisia ongelmia ja asioiden liioittelua yksinkertaisemmiksi kuin ne ovat. Jos ajatellaan siirtymistä eurosta markkaan niin, että euro jäisi olemaan muualla Euroopan Unionissa, saattaisi tilien saldojen pakkokonversio markoiksi ja mahdollinen markan devalvoituminen heti sen jälkeen loukata yksityisten ihmisten omaisuudensuojaa ja talletussuojia, jos rahojen säilyttäminen halutessaan euroina ei ollut vaihtoehto. Ihmettelen tosissani, että Liberan kaltainen osapuoli voi jättää esimerkiksi tällaisen seikan huomiotta.

Toimituksen poiminnat