*

mikkonummelin

Sotilaallista kriisiä ei voi käsitellä pelkkänä talouspolitiikkana

  • Suomen ja Euroopan Unionin itärajaa
    Suomen ja Euroopan Unionin itärajaa

Kun aikaisemmin olin nähnyt Georgian ja Ukrainan tilanteiden vakavuuden vähättelyä, ne olivat usein peräisin vasemmistopiireistä tai suomettumiseen taipuvaisilta vanhemman kaartin poliitikoilta ja taustalla oleva asenne oli myöntyminen siihen, että pitkän neuvostohistorian tai Ukrainan tapauksessa myös itäslaavilaisuuden takia maat tavallaan kuuluisivat luonnostaan Venäjän etupiiriin ja ettei Suomen tarvitsisi asiaan edes kriittisin kannanotoin puuttua.

Viime aikoina on kuitenkin mielestäni sekä Suomessa, että länsimaissa esiintynyt vieläkin huolestuttavampaa ilmiötä, kun Venäjän ja Ukrainan välistä kriisiä on arvioitu liikaa talouspoliittisilla käsitteillä. On esimerkiksi pohdittu Venäjälle kohdistettavia talouspakotteita tai sitä, miten kannattavaa tai kannattamatonta Venäjälle on kauppapoliittisessa mielessä ottaa vieraan valtion alueita haltuunsa. Putinin Venäjä kuitenkin voittaa sellaisen sodan, jossa he käyttävät minimaalista voimaa työntymällä pala palalta länteen päin ja kaikki vastatoimet ovat vain talouspoliittisia. Pinta-alaltaan maailman suurimmalla maalla on isot resurssit. Lisäksi jokaiselta alueelta, joka putoaa sotilaallisesti Venäjän käsiin, katoavat käytännössä omaisuudensuoja niillä sijaitseviin tuotantolaitoksiin ja luonnonvaroihin. Liikenne- ja energiayhteyksiä voi katketa. Talouspolitiikka on tavalla tai toisella aina alisteista kulloinkin hallitsevalle valtiovallalle.

Missä kohden kulkee sellainen raja, jota Venäjä ei voi ylittää riskeeraamatta myöskään rauhantilaa sen ja länsimaiden välillä ja välttämättä täysmittaista sotilaallista konfliktia ja suursotaa? Millainen arvo on tiukan paikan tullen länsimaille Suomen ja Baltian maiden alueilla?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän MattiKarjalainen1 kuva
Matti Karjalainen

Esität tärkeitä ja vakavia kysymyksiä Mikko Nummelin. Joskus 1970-luvun puolimaissa Henry Kissinger kuuluu sanoneen Norjan silloiselle ulkoministerille, että ei kai Norja luule Yhdysvaltojen aloittavan ydinsotaa Finnmarkin (suomeksi Ruijan)takia. Toisaalta NATO:n uskottavuuden vuoksi sen on vastattava jäseniinsä kohdistuviin sotilaallisiin interventioihin myös sotilaallisesti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset